Etusivu

Omat jutut

Matkailulistaan

V.2013 alku

v.2013 loppu

 

V.2012 loppu

V.2011 alku

 

V.2010 loppu

V.2010 alku

 

V.2009

kk-albumi

=kuvat & tekstit

 

Blogilistaan

 

31.12.2011  klo 5:05

Miten ihmeessä maha voikin kasvaa pönöttämään heti rintalastan alapuolelle? Ja hitto, kuka on käskenyt mättämään joulusta jääneitä rääppeitä urakalla naamaansa? Ei ihme, että olo on lievästi sanottuna tuhti! No - nyt viedään viimeisiä "jätteitä", kun kinkun lopusta keitetty hernerokka vedellään naamariin. Tänään toki ei siihen kosketa, vaan perinteisesti nautitaan perunasalaatista ja nakeista takkatulen ääressä. Glögikään ei enää maistu, joten eiköhän palan painikkeeksi löytyne pullo kuohuvaa!

 

30.12.2011  klo 5:44

Välipäiviksi suunniteltu Tallinnan reissu jäi nyt tällä erää tekemättä - harmi, sillä lahden takaa olisin varmasti onnistunut löytämään ne nyt niin kaipaamani korkokengät. Jumbossa käytiin katsastamassa kenkäosastoja, eikä niitä kesäisiä sipsukkakenkiä tähän aikaan vuodesta ole meidän kaupoissa tarjolla. Omasta komerosta löytyy jos jonkinnäköistä uutta balleriina-kenkää, muttei yhtään paria korkkareita. Tähän on kai tyytyminen ja etelän reissu lampsitaan lenkkareissa!

 

29.12.2011  klo 4:26

Onneksi on muitakin, joille Joulun jälkeinen haikeus on päässyt hiipimään hipiään! Niinpä saimme kutsun systerin luokse Järvenpäähän herkuttelemaan vielä kerran jouluherkuilla. On se vaan niin, että ystävien ja omaisten kanssa vietetyt hetket tuovat valon pilkettä pimeään talvipäivään (vaikkei ulkona kovin talviselta näytäkään).

 

28.12.2011  klo 5:26

Pitkästyttävää! Aina Joulunpyhien mentyä jää hölmistynyt olo - siinäkö se nyt kaikki sitten oli - kaiken vaivannäön ja hössötyksen tulos? Toisaalta on helpottunut, kun pääsee tekemään normaaleja arkirutiineja, eikä tarvitse yrittää olla juhlaihminen, kunnes muutaman päivän päästä taas nostellaan maljoja Uuden Vuoden kunniaksi. Ehkä siihen vielä jotenkin saa itsensä innostumaan!?

 

27.12.2011  klo 6:28

Onkohan se niin, että kun antaa itsellensä ukaasin levätä, onnistuu nukkumaankin paremmin. Olen suorastaan hämmästynyt tätä torkkumisen määrää; eikä päihdyttävillä aineilla ole osuutta asiassa. Kovin rauhallisesti Joulua vietettiin tössötellen kaksistaan tässä kotinurkissa. Sopu säilyi ja yhdessä vietettiin laatuaikaa telkkaria katsellen ja kinkkua mussuttaen.

 

26.12.2011  klo 5:44

Perinteinen joulupäivä kului totuttuun tapaan - sohvalta jääkapille, takaisin vaakatasoon, pienet unoset, videoita telkkarista, pienet unoset ja taas jääkapille! Huh, huh! Nyt olisi syytä jo lähteä lenkkipolulle sulattelemaan jouluaikaan mätettyjä kinkkuja ja suklaita - mutta......  Eipä kulje Birgin tassuset entiseen malliin vieläkään. Uudet, Thaimaassa teetetyt bootsit tuli viimein testattua jouluaattona ja ovatkin parhaan tuntuiset jalkineet tällä haavaa, mutta eihän niillä lenkille lähdetä.

 

25.12.2011  klo 6:10

Tänään on varmaan se vuoden rauhallisin päivä, kun kukaan ei liiku omasta koti pesästään. Luulenpa, että kaltaisiani on suurin osa kansasta. Nyt saa nauttia hyvällä omalla tunnolla oleilusta sohvalla telkkaria katsellen. Suklaatakin aion jonkin verran mussuttaa. - Niin ja tästä koneen kimpustakin meinaan yrittää pysytellä ainakin päivän verran muissa asioissa.

 

24.12.2011  klo 1:17

Joulu, joulu tullut on! Ja lapsilla aaton aattona pitkä odotuksen aika. Vähän päätettiin helpottaa tyttären joulusiivousta ja vietiin muksut ajelulle heppoja katsomaan. Jouluaaton aatto

 

23.12.2011  klo 5:48

Joulu alkakoon! Vielä on kuitenkin muutama pikku homma hoidettava, kuten siivous, rosolli, kalat, kinkku, piirakat.....  Sitten onkin rauhoittumisen vuoro. Sauna lämpimäksi, lauteille löhöilemään pitkän kaavan mukaan, yrttivettä soikkoon ja jalat veteen likoamaan. Takkatulen ääressä kantapäille Mobilaatti-hierontaa nautiskellen samalla jotain äärettömän epäterveellistä, lihottavaa juhlajuomaa. Eiköhän se siitä iloksi muutu!

 

22.12.2011  klo 4:40

Ihanaa, kun kohta on tilaisuus ihan vaan löhöillä sohvalla ja lueskella kirjoja, joihin on jäänyt viime aikoina kaukaisen viileä suhde. Millään ei jaksa kaikkeen keskittyä, eikä jää aikaakaan, jos aikoo muutaman tunnin yöaikaan silmiänsä ummistaa. Yöpöydälläni oli muutaman viikon ajan Jari Tervon Pohjanhovi-romaani, johon yritin saada tuntumaa ennen nukkumaan menoa, mutta ei se millään ottanut tuulta siipiensä alle. En vaan millään saanut otetta rikollisten alkoholistien maailmasta, joten annoin itselleni armon ja palautin opuksen kirjastoon jonkun muun "fiksumman" selattavaksi.

 

21.12.2011  klo 6:08

No jo on aikoihin eletty - lääkäritäti suositteli vanhalle rouvalle korkokenkien käyttöä, kun toinen lääkäritäti kehotti kymmenen vuotta sitten siirtymään "martta-mallisiin" popoihin. Totta on, että korkokengillä liikkuminen on jotenkin kivuttomampaa, sen huomasin itsekin Thaimaassa, kun yhtenä iltana sipsutin siroissa remmareissa illalliselle. Täytyy nyt hoidella vain Mobilaatilla näitä jalkatulehduksia ja toivoa, ettei tarvitsisi kovin pitkään näitä vaivojansa potea. Pääsenpähän oikein lääkärin kehotuksesta kenkäkauppaan siroja korkkareita ostamaan!

 

20.12.2011  klo 4:18

Onko hassumpaa kuultu ja nähty? Luulen, että kohta saan stressin siitä, että minulla ei ole vielä joulustressiä. Eikö sellainen kuulu olla jokaisella kätevällä emännällä näin joulun kynnyksellä? Oloa helpottaa vielä sekin, että kirppistouhut saatiin eilen päätökseen. Tänään pitäisi olla jotenkin juhlavampi fiilis ja keksiä meille pientä hemmottelua - kauan, kauan sitten, kun oltiin hyvin nuoria ja rakastuneita, vietettiin tämän liiton kihlajaisjuhlaa. Hyvin on liitto kestänyt ja lupaukset pidetty - rimaa hipoenkin.

 

19.12.2011  klo 4:00

Voi miten masentava voikaan olla tämä etelä-suomalainen joulusää! Lumesta ei vielä tietoakaan, vaikka Jouluun on enää muutama päivä. Eilenkin vettä sateli koko päivän ja pimeys on ihan omaa luokkaansa. Kun lapsuuden Jouluun kuului hanget korkeat nietokset ja paukkuvat pakkaset, on sitä tunnelmaa vaikeaa näissä olosuhteissa saavuttaa.

Jostain on kuitenkin yritettävä tunnelmaa repiä - (sähköiset) joulukirjeeni alkaa olla loppusuoralla ja päästän ne pyrähtämään käsistäni vastaanottajilleen huomisaamuna.

 

18.12.2011  klo 6:17

Joulukoristeet ja koristenauhat hävinneet melkein kaikki kirppispöydältä! Hyväkuntoiset lasten tarvikkeet ja lelut tekee kauppansa muulloinkin, saati sitten näin Joulun alla. Maljakoita, kippoja ja kuppeja on myös mennyt hyvin, mutta vaatetavaran myynti on ollut nihkeää. Saa sitten nähdä, paljonko tavaraa on mennyt ohi kassan. Ainakin yhden lasten Nice-puvun housut oli pöllitty ja jätetty pelkkä takki paikoilleen. Samoin löydettiin uuden miesten paidan hintalappu hyllyltä, mutta paita oli tipotiessään. Eilen vielä käytiin lisäämässä tavaraa viikonlopun myyntiä varten, kun pöytä alkoi näyttää aution näköiseltä. Toivottavasti niistä tavaroista on muutama roponen kertynyt myös kassaan!

 

17.12.2011  klo 5:43

Jihuu!!!  Muutama joululahjapaketti jo saanut kääreensä ja ruusukkeensa mummun pikku kätösissä! Helppoahan tämän homman pitäisi näin olla, kun tytär toimii apujalkoina ja pikemminkin apupäänä, kun hakee puolestani kaupasta käärittäviksi lahjatavarat.

Joulukortteja lähetin vain viitisentoista sellaisille ystäville ja sukulaisille, joiden sähköpostiin en saa yhteyttä. Sain sentään sen homman tehtyä ajallaan! Kyllä se Joulu tulee meillekin ihan turhia hösöttämättä.

 

16.12.2011  klo 4:41

Taas on glögit juotu ystävien seurassa.  Viimeistä rattoisaa pikkujoulua ennen oikean Joulun tunnelmia vietettiin kynttilöiden loisteessa syöpötellen pitkän kaavan mukaan. Kinkkua ei sentään pöytään pistetty, mutta itse savustettua lohta nautittiin sienisalaatin ja perunoiden kera. "Pikkujoulusaunan" löylyissä ja takkatuvassa kuluivat sitten illan viimeiset tunnit.

 

15.12.2011  klo 6:21

Kun jo edellisenä jouluna tehtiin suvussa periaatepäätös, ettei aikuisten kesken vaihdeta joululahjoja,  niin sainkin sitten eilen ahkeran siskoseni joulutervehdyksenä "vain" hänen omia loihtimiaan herkkuja; karjalanpiirakoita, joulukakun ja oman kotipensaan marjoista tehtyä tuoremehua. Kyllähän kelpaa, kun on tuollainen kätevä emäntä pikkusiskona!!! Itsellä jouluvalmistelut ovat lähinnä muhimassa pääkopassa, toivottavasti ne sieltä vielä ensi viikon alussa ponkaisevat toteutusvaiheeseen!

 

14.12.2011  klo 5:38

Kirppispöydän houkutukset on nyt viritetty ja nyt jännätään päästäänkö helposti eroon ylimääräisestä krääsästä näin Joulun alla. Hyvää tavaraa on tarjolla ja halvalla menee!

Eilen vielä jaksoin hoitaa yhdet piparitalkoot tyttärentytär-Tinjan kanssa. Olikin vähän helpompaa, kuin kahden poikaviikarin kanssa, eikä edes yhtään kärähtäneetkään.

 

13.12.2011  klo 5:45

No johan muuttuu helpoksi tämä huushollin siivous! Alle 4 v-kaksoset vaativat, että saisivat tulla tekemään seuraavan viikonlopun siivouksen. Syykin on selvä! Kun pääsivät nyt sunnuntaina "leikkimään" robotti-imurilla, on se varmaan kaikista mielenkiintoisin lelu mummilassa. On se hyvä, että keksivät näitä kodinhoidon teknisiä apuvälineitä, niin johan alkaa miesväellekin maistua nämä puuduttavat kotihommat.

Tuota kaksosten siivousapua täytynee vielä harkita, etten saa syytettä lapsityövoiman käytöstä!

 

12.12.2011  klo 5:35

Onneksi näköjään vielä jonkinlaista lapsenmieltä sielustansa pystyy kaivamaan, kun oikein yrittää. Lapsenlapset kiskovat "ikäloppua" mummiakin joulumaahan joulunodotuksessaan ja hauskaa on niiden kanssa höpöttää pukkiasioista. Eilinen toikin uuden kokemuksen kaksosten joulupuuhiin, kun mummilassa kokeiltiin piparien leipomista. Iso osa taikinasta taisi hävitä raakana pikku suihin ja mummi sai huiskia hiki otsalla kummankin taikinan kimpussa. Pukin kurkkimisen pelossa yhteiselo sujuu ja lelujen paikalleen laittaminenkin hoituu normaaliarkea sutjakammin - oi jospa ihmisellä ois Joulu ainainen!

 

11.12.2011  klo 5:54

Voi onnenpäivää!!! Sainpa kuin sainkin ängettyä Hua Hinistä ostamani farkut ylleni, eikä tarvittu edes geeliä. Onhan ne hiukan kireät, mutta vielä tästä solakoidutaan, kun on ensin mässäilty joulueväät. Kutistumista ei suinkaan auttanut eilinen "pikkujoulu" ystävien kanssa, kun pöydässä oli kystä kyllä (ei sentään jouluruokaa, vaan itse tehtyä tömäkkää pizzaa). Juomatkaan eivät olleet sitten sieltä kevyemmästä päästä, joten tänään sitten juodaankin vain kaakaota, kun riiviöt tulee mummille hoitoon.

 

10.12.2011  klo 5:20

Katoavaista on etelän rusketus, kun joutuu kosketuksiin pohjoisen kaamoksen kanssa! Siinäpä onkin iltaisin työtä, kun suihkun jälkeen ottaa öljypullon ja alkaa rasvaamaan hilseilevää hipiäänsä. Että pitääkin olla paljon pinta-alaa rasvattavaksi. Helpompi olisi upottaa itsensä rasvatiinuun ja kuorruttaa koko kroppa kerralla jollain nopeasti imeytyvällä öljyllä.

Lisäksi iltarutiineihin on tullut vielä tämä Illodin-yösukkavarustuksen laittaminen, joten kylppärissä vierähtää iltaisin hetki jos toinenkin!

 

9.12.2011  klo 4:22

Mitähän kummaa tämäkin on nyt olevinaan? Kun toiset väsää kiihkeästi jouluisia tervehdyksiään ja joulukorttejaan ystävilleen, niin minulla on kortit vielä pienenä ituna aivolohkossa ja puuhastelen pitkin päivää aivan jotain muuta. Eilen oli työlaudalla tammikuun hupikalenterin jutut, joita löysin sattumalta netissä surffaillessani. Siinäpä kahvimuki tärisi hyppysissä ja oli varottava, ettei vetänyt tuota jaloa juomaa väärään kurkkuun, kun nauraa hirnuin vesi silmissä löytämilleni jutuille. Lienenkö ollut univelassani herkässä mielentilassa, vai olivatko ne herjat todella niin hyviä? No, kukin päätelköön itse tammikuun "päivän juttua" lukiessaan.

 

8.12.2011  klo 4:40

Nyt on tulehduslääkkeitä purtu jo 9 päivää, eikä mitään kantapään parannusta ole havaittavissa. Ystävältä sain vinkin, että tällaisen vaivan hoitamiseen on jotkut menestyksellä käyttäneet suuvesi Illodinia. Ihan totta - sitä ikivanhaa ainetta! No kun sodassa ja rakkaudessa on kaikki keinot sallittuja, niin mikä ettei näiden hemmetin kummallisten vaivojenkin hoidossa. Siitä vaan laimennettua Illodinia pumpuliin, sideharsolla kiinnitys kantapäähän, muovipussit jalkaan, päälle sukat ja aamutossut. Monta tuntia niillä sitten hiihtelin pitkin parkettia ja tänään hoito uusitaan. Tuloksia hoidon tehosta voi odotella muutaman päivän!

 

7.12.2011  klo 6:18

Kovaa hommaa tuo kirppistavaroiden hinnoittelu. Omasta mielestä tavaroille on pistettävä hävyttömän alhainen polkuhinta, että se häviäisi hyllystä kummittelemasta. Tyttären "vapaapäivänä" intouduttiin penkomaan pariksi tunniksi autotallin perukoille jemmattuja kierrätystavaroita ja iskemään niihin hintalappuja ensi viikon myyntiä varten. Riiviöt tahtoi auttaa, eivätkä millään olisi malttaneet olla omissa hommissaan, kun varastosta kaivettiin maalta tuodut kirpparille menevät joulukoristeet.

 

6.12.2011  klo 4:30

Itsenäisyyspäivää aiotaan viettää perinteisesti kotosalla kynttilöitä poltellen ja linnankutsuja katsellen. Mikähän siinäkin muka viehättää - toljottaa nyt tuntitolkulla kättelyseremoniaa!!!! Olisiko se pelkkää viehtymystä pitkään perinteeseen, vai voittaako tirkistelyn halu - jospa siellä tänä vuonna sattuisi joku pieni skandaali - ehkä joku persu voisi käyttäytyä sopimattomasti tai jonkun frouvan kireän puvun sauma pettäisi!

"Tuntematon sotilas" ja isänmaallinen Sibeliuksen musiikki tuovat päivään kuitenkin sitä juhlavuutta ja arvokkuutta, joka mielestäni sopii hyvin päivän luonteeseen.

 

5.12.2011  klo 5:49

Mihinkähän "tärkeään" touhuun se eilinenkin päivä hukkui. Kyllä on taas sellainen vetämätön fiilis, ettei ainakaan mitään oikeita hommia saa tehdyksi. Pyykkiä on loman jäljiltä odottamassa silittämistä vuoren korkuinen kasa, mutta kun niitä ei nyt ihan heti tarvita, niin eipä vaan saa millään hinattua ruhoansa silityslaudan ääreen. Luulisi nyt olon olevan pirteä, kun keho on saanut suorastaan yliannoksen D-vitamiinia, mutta taitaa tämä  harmaa hämärän hyssy ryystää kaikenlaiset vitamiini- ja hivenainevarastot kuiviin; siispä on vaan yritettävä kestää ja porskuttaa vähän heikommin eväin eteenpäin!

 

4.12.2011  klo 5:05

"On hanget korkeat nietokset" -- no eipä ole tietoakaan mistään hangista! Lauantai oli niin kauniin aurinkoinen päivä, että pakko oli tulla ulos mökistä kamera kainalossa ja mennä katselemaan kotiseudun jäättömiä vesistöjä. Voi jospa nämä "talvipäivät" olisivatkin tämän kaltaisia, niin ehkäpä ei mielikään kovin herkästi etelänmaille haahuilisi! Ja kyllä sitä luntakin voisi jo tulla, kun vaan ei taivas roikkuisi märkänä sumurättinä Joulun viettoon valmistautuvan kansan niskassa.

 

3.12.2011  klo 5:50

Nyt meilläkin on jouluvalot, niin kuin joulunaikaan kaikilla itseään kunnioittavilla joulu-sosiaalisilla ihmisillä kuuluu olla. Mukavaa on leppoisasti siemailla olkkarissa glögiä ja katsella ikkunaverhon takana himmeästi hohtelevaa valomerta. Siihen pöydälle vielä muutama tuikkukynttilä lepattamaan ja  hyvää musaa soimaan - muuta ei ihminen joulusta enää kaipaakaan! Kauppakeskusten jouluhäly ei totisesti mieltä kiehdo; niinpä sovin tyttären kanssa, että lykkään hänelle rahatukon kouraan, otan kaksoset hoitooni ja lähetän "nuoren parin" ilman lapsia jouluostoksille. Niin on itsellä paljon mukavampaa ja kukin saa mieleisensä  joululahjan!

 

2.12.2011  klo 4:19

Kotomaan maisemissa ehditty olla neljä päivää, siispä on jo aikakin päästä kiinni talvisesta flunssakierteestä! Keskiviikkona pappa haki räkäiset pojat tarhasta ja mummin piti pötkötellä heidän keskellään makkarin sängyllä. Sieltäkö nenän nykeröstä lienee tuo lentsu-pöpö hypännyt mummun kurkkua kaivelemaan, vai eikö elimistö muuten tykkää tästä kalsean kosteasta ilmastosta? Toivottavasti saan nitistettyä tuon nielua pistelevän pirulaisen tämän illan glögikekkereissä! Jos ei kuuma aromijuoma auta, niin mikä sitten?

 

1.12.2011  klo 6:15

Joulukuu!!  Eipä kovin jouluiselta näytä, kun ikkunasta vilkaisee! Inhorealistina olen tietysti tyytyväinen, kun ei ole hanget korkeat nietokset, eikä pakkanen pauku nurkissa. Eipähän vilistä talviset kilovatit sähkömittarissa ja rahaa säästyy! Mutta - vaikeaa on päästä mitenkään jouluiseen tunnelmaan.  Jo lokakuussa olen väsännyt tänne sivuilleni joulukalenteria, joten senkään availu ei tunnu itsestä enää miltään. Ensimmäisen luukun avasin apteekista saadusta kalenterista (hah! - joulupallo). Systerin porukan kanssa nautittiin ensimmäiset glögit.

Ehkä se joulumieli siitä vielä jotenkin on tavoitettavissa - omasta sisikunnasta!

 

30.11.2011  klo 4:15

Hui! Millään ei haluttaisi lähteä Helsingin ydinkeskustaan heti aamutuimaan töppöilemään, mutta kun tuo kunnallinen mammografia-tutkimus on meille lahjana suotu, on se pakko käyttää hyväkseen. Muutenkaan ei tee pahaa varmistaa, ettei tuo kirottu syövän pirulainen luuraa jossain elimistön sokkeloissa. Ja tuleepahan samalla käytyä katselemassa uudistuneita "työpaikkaseutujaan" Kampissa, jossa päivittäin ahkeroi useamman vuoden ajan. Nyt maalaismummeli viihtyisi paremmin vaan täällä maaseudun kotinurkissa.

 

29.11.2011  klo 5:48

Lääkäritäti suositteli ainakin pariksi viikoksi sellaista liikuntaa, joka ei rasita jalkoja. Olisiko aivovoimistelu siihen hommaan sopivin laji? Pakko kai on sitten vaan oppia hissuttelemaan hiljalleen pitkin kotiparkettia! Kymmenen päivän tulehduskipulääkekuurin pitäisi auttaa kantapään limapussin tulehdukseen. Jos se ei tehoa, pistävät kortisoniruiskeen (hui!!!) kipeisiin kantapäihin. On tämäkin!!! - liikkua pitäisi terveyden edistämiseksi, mutta siitäkin tulee joskus niin sairaaksi!

 

28.11.2011  klo 4:12

Arkinen heräämisaikataulu otettu taas käyttöön. Illalla otin nesteenpoistopillerin ja niinpä heräsin tunnin välein pissalle. Muuten elimistö alkaa olla "hyvin" nukutun yön jälkeen normaalitilassa.

 

27.11.2011  klo 20:55

Kyllä vanhakin jaksaa, kun oikein yrittää - asennekysymys! 28 tunnin reissaaminen Hua Hinistä kotiovelle ei ottanut edes lujille, kun viimeinkin olen oppinut nukkumaan koneessa. Mammutti lentokentillä saa väkisinkin sopivasti liikuntaa, kun ravaa oikeaa lähtöporttia etsimässä.

Suurin harmi ovat koivet, joiden kanssa on ollut koko reissun ajan ongelmia. Nilkat muistuttaa lähinnä norsun jalkoja, ennen kuin pitkän lentomatkan turvotukset on saatu sulamaan.

 

 

 

 

Hua Hin

   

 

26.11.2011  klo 1:55 (Thai-aika 6:55)

Nää lähtee tänään kotiin kaikesta lomailusta tällä erää kyllinsä saaneena. Mielessä siintää jo kotoiset eväät - karjalanpaistit ja jauhelihakastikkeet. Vaikka kolme viikkoa ehti elimistö totutella tähän kuumuuteen, ei se vielä tehnyt meistä thai-ihmisiä. Mukavaa on ajatella, että kotona hikoillaan vain saunassa.

Rankka matka edessä, mutta täältä tullaan koti!

 

25.11.2011  klo 1:13 (Thai-aika 6:13)

Viimeistä lomapäivää viedään. Tänään mennään vielä lounaalle Takiabin rantaan ja tapaamaan kaveriksi heittäytynyttä Sakaita, joka toi eilisiltana hotellin aulaan meille lahjaksi teakisen mausteikon ja pippurimyllyn.

Suuri ihme oli, että tilaamani bootsit menivät kuin menivätkin (hikisellä kiskomisella) jalkaan, eikä räätälin luomasta mekostakaan saumat ratkeile. Loppu hyvin - kaikki hyvin!

 

24.11.2011  klo 1:28 (Thai-aika 6:28)

Voi kiesus! Alkaa jo kypsyttää tämä räätälillä ja suutarilla juoksu! Rättien sovittaminen pikkuruisessa kopperossa hikeä valuen on ehdottomasti ykkös-inhokkipuuhistani. No - tänään pitäisi olla se vihonviimeinen sovitus niin suutarilla kuin räätälilläkin. Veikkaan, että "makkarankuori"-mekon saumat on yhä tiukoilla ja buutsit jää suutarilta saamatta, kun ompelijat ei millään voi kuvitella näin isoja koipia, vaikka suutari niitä kuinka mittailee.

 

23.11.2011  klo 2:07 (Thai-aika 7:07)

Miten toisenlaiset voivat ollakaan "lomailevan eläkeläisen" päivän murheet, kuin kotinurkissa luuhaillessa. Arkea elettäessä en juurikaan pane paljon painoa sille, mitä pöperöä illallispöydässä on tarjolla. Täällä kissanpäivillä ajatukset askaroi perin tärkeissä asioissa kuten räätälikäynneissä, illallispaikan valinnassa ja muussa itsensä viihdyttämisongelmassa.  Hyi miten itseriittoista, mutta olkoon vielä muutaman tovin!

 

22.11.2011  klo 1:48 (Thai-aika 6:48)

Eilinen liikekannallaolon päivä vei kropasta mehut - aamulla räätälillä mekkoa sovittamassa, puolentoista tunnin bussimatka Petchapuriin, satojen portaiden kiipeäminen Phra Nakhon Khirin palatsiin, tuktukilla Big C-ostoskeskukseen, bussilla takaisin Hua Hiniin, syömässä thai-ravintolassa, suutarilla buutseja sovittamassa ja illan lopuksi vielä jazz-ravintolassa. Tänään huilataan!

 

21.11.2011  klo 2:00 (Thai-aika 7:00)

Luulisi, että tässä ilmastossa ei neste ehdi kudoksiin kertyä, kun hikeä pukkaa joka huokosesta alinomaa. Kävin näyttämässä apteekissa norsun tassuiksi paisuneita nilkkojani ja sain nesteenpoistopillereitä!!! Viime yö menikin sitten pissalla juostessa, mutta nyt nilkat näyttääkin jo taas entiseltään. Tehokkaita on näiden rohdot; toivottavasti nuo samalla apteekkireissulla hankitut tulehdus-kipulääkkeetkin auttavat kantapäiden kolotukseen.

 

20.11.2011  klo 23:39 (Thai-aika 4:39)

Tässähän aletaan palata tuttuihin kotimaisiin heräilyaikoihin! Yritin pyöriä lakanoissa yli tunnin, mutta sitten jalan kolotus pakotti nousemaan jalkeille. Särkylääkkeetkin ovat päässeet loppumaan, joten nilkan venytyksellä on nyt yritettävä pärjätä. Mitenkähän käy päiväohjelmaksi aiotun ostoskierroksen?

 

19.11.2011  klo 2:08 (Thai-aika 7:08)

Hypättiin paikallisbussiin, joka rämisteli kolmekymmentä kilometriä etelään, Pranburin kaupunkiin. Täällä ei turistit töppöile kaduilla. Kauppahallissa tuoksui koko etelän kirjo - savu, kuivattu kala, inkivääri, basilika, käristyvä possun liha. Länsimaalaisen näköistä vilvoituspaikkaa ei löytynyt mistään, joten ostettiin Changit paikalliskaupasta ja istahdettiin kaupan eteen "möllötys"penkille katselemaan liikennettä ja ryystämään kylmät oluset PILLILLÄ!

 

18.11.2011  klo 2:42 (Thai-aika 7:42)

Vaatii ylimääräistä ponnistusta raahautua tässä ilmastossa kauppakeskukseen sovittamaan farkkuja! Niin me kuitenkin taivalsimme eilen 1,5 km:n taipaleen paahtavassa auringossa. Perillä oli istuskeltava pitkä tovi hikeä kuivatellen, mutta reissu kannatti - molemmille löytyi aidot Lee-farkut; 2.000 bathia (n. 49 €) yhteensä.

 

17.11.2011  klo 2:08 (Thai-aika 7:08)

Kyllä näitä kissanpäiviä voisi viettää pitempäänkin täällä lämpimässä. Kovin leppoisat ovat harrastukset, eikä stressi pääse piinaamaan. Eilen harrastettiin Takiabin rannalla "ryöstökalastusta", kun kerättiin rantaan huuhtoutuvia pikku kaloja, joita kalastajat heittävät takaisin mereen liian mitättömänä saaliina. Kalat annettiin thai-naiselle, joka ruokkii niillä ankkojaan.

 

16.11.2011  klo 2:27 (Thai-aika 7:27)

Eilisaamuna hypättiin taksiin ja hurautettiin 9 km:n matka katsastamaan ystävän pyynnöstä Boathouse-residenssiä, josta hän suunnittelee seuraavan talven matka- kohdetta. Hieno oli alue, mutta kovin kauas jäi kaikki aito thaimaalainen elämänmeno. Itse suosimme ennemmin paikallisen elämän makuista seutua, jota ei ole rakennettu pelkästään turismin käyttöön. Sieltä sitten jatkettiin samalla taksilla Cha Amin rannalle päivää viettämään.

 

15.11.2011  klo 2:27 (Thai-aika 7:27)

Vihdoin annettiin periksi länsimaiselle hapatukselle ja herkuteltiin altaalla lounaaksi hampurilaiset. Ilta kruunattiin vielä syömällä pizzat, joten nyt on taas aika palata paikalliseen ruokakulttuuriin ja syödä heti aamiaista thaimaalaisittain.

Mahtava menopaikka löytyi sattumalta illan suutarireissulla. Kun muusikot ympäri Eurooppaa soittivat itseään ja yleisöä viihdyttääkseen, oli illan onnistuminen  taattu.

 

14.11.2011  klo 2:58 (Thai-aika 7:58)

Tää se päivä on, kun.... saan suutarista sieltä viisi päivää sitten tilaamani valkoiset nahkabuutsit. Täällä on vielä sellainenkin mahdollisuus, että itselle sopivat jalkineet voi teettää siedettävään hintaan ja omien toiveiden mukaan; räätälin tekemistä vetimistä puhumattakaan. Tosi kätevää!

 

13.11.2011  klo 2:28 (Thai-aika 7:28)

Isänpäivä? Juhliikohan ne täällä Thaimaassa sitä mitenkään? Itse lupasin viedä oman ukkoni syömään suomalaiskuppilaan kotoisesti muusia ja lihapullia, mutta hänpä ei kovasti innostunut asiasta. Ilmeisesti sitten mennään päivällä Market Villageen ostamaan hänelle uusi kaunis pikeepaita. Illalla mennään syömään reteesti tirisevät pihvit sveitsiläisravintolaan. Muutenkin voisi yrittää käyttäytyä rakastettavasti ihan koko päivän.

Hyvää Isänpäivää kaikille ukoille!

 

12.11.2011  klo 2:01 (Thai-aika 7:01)

Tähän ikään tullessa ei matkamuistojen ostaminen enää houkuttele, kun kotinurkat on muutenkin romua pullollaan. Matkoilta mukaan lähtee kuitenkin sellaisia pieniä esineitä, joihin liittyy jotain erityistä; tänään repun pohjalle poimittiin patikkareitin varrelta (Khao Hin Lek Faihin) tienposkeen hyljätty lusikka ja pieni kullattu (?) koristeleijona. Thaimaassa kun ollaan, kuvittelisi näiden tuovan meille arvaamattoman paljon onnea! Onneksi laukuissa on vielä runsaasti tilaa!

 

11.11.2011  klo 2:13 (Thai-aika 7:13)

Jotenkin sitä ei vaan millään osaa mieltää, että talvinen Thai-aurinko voikin olla niin tehokasta. Rannalla ei valkonaaman pitäisi pitkään pyöriskellä, kun säteily ei tule yksistään taivaan laella killuvan auringon säteistä, vaan oman apunsa tuovat myös meren ja valkoisen hiekan heijastumat. Miten vanhaksi on elettävä, että tämän läksyn oppii; punanahkoja ollaan nyt molemmat, vaikka ei mielestämme niin kovin pitkään rannalla viihdyttykään!

 

10.11.2011  klo 2:22 (Thai-aika 7:22)

Tänään mennään rannalle päivänvarjon alle löhöilemään ihanasti kirjan seurassa ja lepuuttelemaan eilisen 2 tunnin patikoinnin rasittamia käpäliä. 6 km puuterihiekan peittämää, todella rauhallista rantaa taivallettiin Khao Tagiabiin, jossa syötiin thai-lounas mukavassa rantaravintolassa. Tänne palaamme vielä uudelleen loman aikana.

Ensin on kuitenkin kestettävä hameen sovituksen riesa "kotikadun" räätälillä.

 

9.11.2011  klo 2:38 (Thai-aika 7:38)

Jotkut ne hienostelee sipsukka-kengillä, mutta toisten on lampsittava juoksulenkkareissa. IHME - eilen löytyi urheilukaupasta isolle tytölle sopivat Nice:n juoksukengät, joissa on kunnolliset kannan joustot. Ihan nätit - kelpaavat käytettäväksi jopa hameen kanssa (päiväsaikaan). Lohdukkeeksi ostin saman tien myös pikkulaukun ja kauniin, hopeisen helmisormuksen. Että sellainen lepopäivä se!

 

8.11.2011  klo 4:31 (Thai-aika 9:31)

Samperin samperi! Iloisesti liikkuvasta, reippaasti liikkuvasta mummelista on kehkeytymässä jalkojaan ruikuttava, vaivainen ikävä akka. Eivät paljon auttaneet tossuihin liimaillut geelityynyt, kun eilinen kahden ja puolen tunnin patikointi Takiap-mäelle runteli kantapäitä. Pakko harrastaa tänään jotain vähemmän rasittavaa!

 

7.11.2011  klo 4:06 (Thai-aika 9:06)

Taas kymmenen tunnin yöunet ja olo alkaa olla ihmismäinen. Vähän harmittaa tuo kantapäiden kolotus, kun intoa olisi lähteä jo tallustamaan vähän pidemmälle lenkille. Eilinen puolentoista kilometrin matka ostosparatiisiin ja takaisin ei hirveesti voimia kuluttanut.

 

6.11.2011  klo 8:30 (Thai-aika 13:30)

TYKKÄÄN, TYKKÄÄN, TYKKÄÄN! Tulipa tämä loma tositarpeeseen. 21 tunnin matkasta kotoa hotelille nukuin varmaan puolet (niin koneessa kuin taksissakin). Siihen päälle kymmenen tunnin yöunet ja olo alkaa olla ihmismäinen. Tänään otetaan iisisti ja tutkitaan paikkoja; ihmetellään mikä on muuttunut edellisestä neljän vuoden takaisesta käynnistä.

 

4.11.2011  klo 4:40

Kun marraskuu on mulle vaikea; usein mieli maassa, haikea.

Silloin on aika muualle matkustaa, lähteä kauas pois merten taa.

Kalispéra- blogissa yritän kirjoitella matkan kokemuksia - toivottavasti vain mukavia ja hauskoja sattumuksia. Kun thaimaalaiset ovat niin avoimia ja uteliaita luonnonlapsia, ei sattumuksistakaan ole yleensä pulaa. Käypä kurkkimassa joskus myös  Hua Hin-sivuani  jonne laitan kuvia ym. jos ehdin ja yhteydet pelaa.

   

 

 

3.11.2011  klo 5:00

Kun eilen liikuttiin asioilla Jumbon-tavarataivaassa, hyörivät tonttuset jo täyttä päätä joulutavaroita esille laittaen. Vaikken itse tällaisesta hirveän aikaisesta jouluhössötyksestä tykkääkkään, pistänpähän omankin kauhani tähän joulusoppaan jo näin varhaisessa vaiheessa. Muutaman viikon olen kokoillut noita Joulusivujani, kun marraskuun vietän aivan jotain muuta puuhaillen. Siispä minullakin on nyt sitten viralliset joulukadun avajaiset. Olkaapa hyvät ja astukaa Jouluun!

 

2.11.2011  klo 3:06

Väsy, väsy, kamalan väsy! Mikä ihmeen ylivilkkauskausi taas on meneillään, kun aamuyöstä silmät revähtää auki ja unta on ihan turha jäädä siihen sängynpohjalle vartoomaan. Eihän se yhden tunnin kellojen siirto nyt pitkään pitäisi rienata; mitenkähän sekaisin kallo on ensi viikolla, kun viiden tunnin aikaerosta pitäisi selvitä. - No, kokemuksesta tiedän, että se käy ihan helposti - ja lomaillessa unta riittää uudessa, oudossa ympäristössä. Huilaillaan nyt sitten vasta ensi viikolla!

 

1.11.2011  klo 4:30

Kellojen siirtäminen sunnuntaiyönä piti siirtää meidät talviaikaan. Mikä se sellainen talviaika on, kun aamulenkillä saatiin ihailla komeita pajunkissoja ja toinen puu siinä vähän matkan päässä tunki vihreitä silmuja oksilleen? Kulkeminenkin tuntui todella mukavalta, kun sää oli kuin linnunmaitoo. Turhaanko hoppuilin etelään lentämisen kanssa, kun täällä kotinurkissakin saadaan vielä nauttia mukavista syksyn päivistä?

 

31.10.2011  klo 3:40

Jos elo alkaa tuntua liian helpota - jos alkaa ilmetä vapaa-ajan käyttöongelmia, mene Giganttiin tai muuhun hienoja vempeleitä kauppaavaan liikkeeseen ja hanki sieltä itsellesi uusia virikkeitä. Niin meillä tehtiin, kun hankittiin huusholliin uusi kamera - ja kas, eipä ole ongelmaa ajan käytön suhteen! Piru, sanon minä! Kamera pakkaa videot sellaiseen muotoon, ettei ne enää suostu toimimaan entisten filminteko-ohjelmien kanssa. Siinäpä sitten olen yrittänyt löytää maailman markkinoilta  (englanniksi) muuntajaa ja uutta video-editoria.

Ja hermo käryää!!!

 

30.10.2011  klo 5:06

Miten ihmeessä sitä selviää sitten vanhana (?) kaikesta tästä tekniikasta, joka vielä koko ajan muuttuu ja kehittyy? Sinänsä odotan kyllä mielenkiinnolla, että koneet ja laitteet kehittyvät sellaisiksi, että niiden ohjaaminen ja käskeminen käy pelkästään puhumalla.

Lauantain harrastuksiin kuului vaihteeksi astianpesukoneen ihmettely, jota olivat seuraamassa myös "pikku"siskoseni ja pojantyttärensä Matilda. Pesuohjelma ei millään ottanut käynnistyäkseen - Paulus-paviaani oli ilmeisesti ollut asialla ja säätänyt salaa ohjelmat uusiksi!

 

29.10.2011  klo 6:56

Uutiset kertoivat eilen Bangkokoin tulvien sen kun jatkuvan ja viikonloppuna on odotettavissa vielä lisää sateita. Videofilmeissä ihmiset kahlaavat polviaan myöten vedessä - ihmeellisen hillittyinä ja rauhallisina! Luulenpa, että minä hemmoteltu pohjoisen ihminen olen paljon hermostuneempi, kun viikon päästä pitäisi päästä Bangkokin kentän kautta siirtymään Hua Hiniin. Ainakin toistaiseksi kentältä on päässyt ongelmitta etelään johtavalle tielle. Aika näyttää - taas on jännitettävä matkaan pääsyä!

 

28.10.2011  klo 4:56

Vielä on kesää jäljellä - ainakin melkein! Jos marraskuu olisi eilisen hienon ja aurinkoisen päivän kaltainen, ei mieli ehkä halajaisi kaukomaille. Kun muksuille piti keksiä viihdykettä syyslomapäivän piristeeksi, niin ihan mielellään lähdettiin kauniiseen syyspäivään makkaranpaistoretkelle Pirttimäkeen. Perillä odottikin yllätys - kaunis punainen torppa otti meidät lämpimään syliinsä ja makkarat paistuivat torpan takassa.

 

27.10.2011  klo 5:06

Nyt ei auta, kuin nostaa kädet pystyyn ja taipua tohtorin suositukseen verenpainelääkityksen aloittamisesta. Ei auttanut dieetit, liikunnat ja aroniat - paineet viheltää yli suositusten, joten otetaan nyt sitten potkua purkista. Terveystarkastuksessa kaikki muu olikin ihan kohdallaan; ehkä yöunet saisi olla huomattavasti pidemmät. Tiedän, tiedän --- kahvin ryystäminen iltamyöhällä ei yhtään paranna tätä asiaa. Täytynee opetella joku muu pahe sen tilalle!

 

26.10.2011  klo 6:18

Kun me kuljetaan tuolla maailmalla ja ihaillaan lämmintä ilmastoa ja turisteille ah´ niin mukavia kisan päiviä, niin siinäpä ei tulla ajatelleeksi sikäläisiä ongelmia ja suoranaisia rikoksia ihmiskuntaa vastaan. Sain juuri luettua kirjan, joka kertoo Intian vääristyneistä perhesuhteista. Tyttöjen surmaaminen on yhä yleinen, karmea tapa ja tyttövauvoja tapetaan, koska heistä ei ole taloudellista hyötyä. Niinpä Intiassa on 35 miljoonan naisen vajaus. Ongelmia syntyy, kun luonto on ajamassa tikanpojan puuhun, eikä vastaparia löydykään jokaiselle miehelle tarpeita tyydyttämään ja pesää sulostuttamaan.

 

25.10.2011  klo 4:44

Kylläpä on pienestä kiinni tuo ihmisen mielen virkeyttäminen! Siitä vaan huoneen fengshuit kohdalleen ja se on siinä! Kyllä kiinalaiset sen tiesivät, että ihmiselle pitää järjestää vahvistava ympäristö taivaan ja maan periaatteiden mukaan. Väänsin oman huoneeni järjestyksen siten, että kun käännän päätä oikealle, näen ikkunasta taivaan ja kun katselen vasemmalle, on silmissäni ruokailutila pöytineen ja tuoleineen hyvin maallisena - houkutellen maallisiin mässäilyihin. Aiemmin istuin selkä selin oviaukkoon, enkä tajunnut, että toisinkin voisi kalustaa. Nyt on jo paljon parempi järjestys tässä luukussa.

 

24.10.2011  klo 6:35

Joskus voi käydä niinkin, että on fiksua jättää kärräämättä kirppikselle tai kaatopaikalle sellaista tavaraa, johon

sattuu tilapäisessä mielenhäiriössä kyllästymään. Kiteellä kuolinpesää myllätessäni tupsahti syliini sinne joskus

aikoinaan raahaamani seinälampetit. Nyt ne taas kelpasivatkin frouvalle ja koristavat taas oman huushollin makkaria.

Lieneekö hiiri syönyt varjostimet, kun en niitä mistään löytänyt. Yritin etsiä tuloksetta eilen sopivia kirppikseltä,

joten tänään on sitten lähdettävä Ikean tungokseen niitä pyydystämään.

 

23.10.2011  klo 4:55

Kylläpä oli helppo matka maalta kotikunnaille; torkuin autossa mukaan ottamallani tyynyllä melkein koko matkan.

Neljän - viiden tunnin huilailut friskasivat oloa kummasti. Kyllä nyt pitäisi olla taas timmissä kunnossa muutaman

viikon ajan!

Vävyn laittama maukas hirvipaisti ja hyvä punaviini sekä oman saunan löylyissä nautiskeltu hiusten- ja jalkojenhoito

kruunasivat kotiinpaluun.

 

22.10.2011  klo 5:10

Vaikka mielestäni jotain noista perinnönjakoasioista tiesinkin, niin jotain tulin oppineeksi eilisessä perunkirjoituksessa.

Kyllä on tehty tämä yhteiskunta vaikeaksi pienen ihmisen hallita ja ymmärtää. Kun soppaan sekoitetaan testamenttia,

alaikäisiä lapsia, huoltajia, edunvalvontaa, erityistestamentinsaajaa, alv-verovellisuutta, perintöverotusta sun muuta,

niin johan alkaa Liisalla Ihmemaassa kallossa kiehumaan. Kun täältä päästään oman kotipöydän ääreen, alkaa taas hirveä

vääntö erinäisten ilmoituksien, lupa- ja vahvistushakemusten sekä muiden plankettien tekemiseksi yhteiskunnan eri

instansselle. Voi meitä pieniä raukkoja!!!!!!

 

21.10.2011  klo 7:18

Taitaa maalaisilmasto tehdä eetvarttia! Vihdoin kunnon yöunet!

Tänä aamuna istutaan perunkirjoitukseen Osuuspankilla. Mitään draamaa asiassa tuskin lienee, kun perillisiä ei ole

monta omaisuudesta tappelemassa.

 

20.10.2011  klo 4:08

Ihan liikaa virtaa - ihan liikaa. Olo on kuin kuiviin puristetulla rusinalla ja silti kädet ja jalat mennä viipottaa -

puhumattakaan päästä, jossa liikkuu tuhat ja yksi ideaa toteutettavaksi. Myllyssä alkaa rullata jo muutaman tunnin

unien jälkeen, eikä siinä jaksa unettomana loikoilla kovin pitkään. Jospa nyt Nukkumatti tulisi matkaseuraksi, kun

lähdetään ajamaan illan suussa Pohjois-Karjalaan!

 

19.10.2011  klo 3:42

Tumpulointi senkun jatkuu! Tietsikka vanhus hidastelee ja oikkuilee, kohta lähetän sen turhien kojeiden taivaaseen!

Tilalle hankin sellaisen raudan, että oksat pois! Vähän olen jo katsellut Mackia sillä silmällä! Hiki otsalla on saanut

huhkia... vai johtuneeko nuo kuumat aallot siitä, että en huomannut uusia hormonireseptiäni ja nyt on oltu vailla

piristepillereitä jo monta päivää. No tänään asia korjaantui ja päästään taas normaali hikilukemiin.

Päivän pelastus: pikku siskon pyöräyttämä voileipäkakku, joka käytiin pistelemäsää hyvällä ruokahalulla nälkäisiin suihin.

 

18.10.2011  klo 4:12

Mun koneeseeni murtaudutaan joka yö,
mä oon varma et ne on noi urkkijajätkät,
multa viimeiset hermotkin ne syö
ja koneeseen ne jättää vain tiedon pätkät.

Kuule mun toive mä haluun ne pois,

silloin elämä ehk´ helpompaa ois´.

Haluan ett´ jaksaisin kuin sotilas,

toivoo yksi "dementia"-potilas.

Ihan totta!!  Koko eilispäivän sain temppuilla tämän samperin masinan kanssa, kun se käyttäytyi aivan omituisesti.

Joku siellä pyörii koko ajan taustalla vakoilemassa mitä olen tekemässä ja kun menen katselemaan aikaansaannoksiani,

väittää ettei mulla ole oikeuksia niihin. Onko vika koneessa vai frouvan aivoissa?

 

17.10.2011  klo 6:00

Kaamos painaa vauhdilla päälle; aamuisin on yritettävä istuskella rauhassa ja odotella valoisan tuloa, ennen kuin

tuonne lenkkipoluille halajaa. Menee taas aikaa totutella tähän talveksi kääntyvään ilmastoon ja pimeyteen. Onhan

meille onneksi kehitetty loistavat keinovalot, joiden loisteessa voi liikkua ulkonakin, mutta ei ne auringon valoa korvaa.

Miten ihmeessä esi-isät ovat kestäneet monen kuukauden pimeyden pelkän päreen valossa?

 

16.10.2011  klo 6:30

Miten on mahdollista, että uusi kamerani on seisonut pöydällä jo yli viikon, enkä ole yhtään sitä vielä räpeltänyt?

Ei, ei tämä mielenkiinnon puutetta ole, mutta koko viikon on pyörinyt pääkopassa ihan muut ohjelmat, eikä sinne

ole mahtunut tuonkaan kojeen opiskeluohjelma. Jokohan ehtisin tänään paparatsin hommiin?

 

15.10.2011  klo 6:05

Voihan aroniat! Olin ehtinyt verottaa jo noita pakastimeen säilömiäni flavonoidi-pommeja muutaman pussillisen, kun

ilokseni löysin eilisellä Luukin aamulenkillä mustanaan pursuvia pensaita. Siitä vaan marjat pussiin ja taas sain noita

hyviä "lisäravinteita" luonnollisessa muodossa. Tiedä sitten, onko väitteessä perää, että noilla saisi verenpainetta

laskemaan, mutta ei niistä ainakaan mitään haittaakaan ole. Paineen pudottamista suositteli Sydämesi oikea ikä-testikin,

jonka perusteella minulla on kuusi vuotta nuorempi pumppu kuin fyysinen kroppa. Minkähän ikäinen mahtaisi olla sielu??!!!

 

14.10.2011  klo 3:35

Kun viettää aikaa tietsikan ääressä neljätoista tuntia päivässä, jää aikaa vuorokaudesta vielä kymmenen tuntia oikeaan

elämään. Jotenkin fiilis on kuin kiireimpänä työkautena syksyisin, kun taulukoita väännettiin yömyöhään ja aamulla

jatkettiin taas anivarhain. Onkohan se rutiini jäänyt jotenkin päälle aivoihin, vaikka nyt pitäisi osata vetää lonkkaa ja

syljeskellä kattoon? - Voi kun sitä osaisikin!

Onneksi näistä harrastehommista tykkää, joten niistä ei pitäisi stressiä kehittyä!

 

13.10.2011  klo 7:15

"Mummilla on isot hampaat" sanoo Paulus. No niin on - ja iso jää kuoppakin parannettavaksi, kun sellaisen hampaan

juurineen irti repii! Pahaksi onneksi viikko sitten poistetusta hampaasta oli jäänyt pieni siru ikeneen ja sekös sitten

on oikkuillut koko viikon. Kyllästyin odottelemaan parantumista ja päätin hakea hammaslääkäriltä apua onnettomaan

olooni. Toivottavasti jomotus joskus lakkaa, ettei näitä kipulääkkeitä tarvitsisi kauan niellä!

 

12.10.2011  klo 3:50

You-Tubesta löysin ohjeet miten tuota zumbaa pitäisi hytkyä. Tyydyin nyt kuitenkin ensialkuun vain katselemaan;

ei näyttänyt hirveen vaikeelta! Ehkä pistän joku päivä huoneeni oven kiinni, ettei mies pääse naureskelemaan ja alan

treenaamaan. Jos muunnun "Aira Samuliniksi", voisin laittaa You-Tubeen oman opetusfilmini. Tosi siistii!!!!!

Tänään en vielä ryhdy, kun olen luvannut miehelle, että lähden seuraksi ja kumppaniksi Jumbon tavarataivaaseen.

 

11.10.2011  klo 4:40

Jo on tiukassa tuon jokapäiväisen sauvakävelylenkin toteuttaminen, jonka olen itselleni tavoitteeksi asettanut, kun

tuuli puskee vastaan ja taivas tihuttaa kylmää vihmaa kasvoihin. Reippaasti sen kuitenkin eilen vielä sisullani suoritin.

Pitäisiköhän keksiä jokin sisäliikuntalaji talven varalle, ehkä nyt niin muodikas zumba olisi tarpeeksi tehokas ja mukava

laji, että se tulisi joka päivä suoritettua. Täytyypä tutustua hommaan tarkemmin!

 

10.10.2011  klo 5:26

Hui! Jääköhän nämä pigmentoidut kulmat sittenkin näin tummiksi? Kakarat olivat sunnuntaipäivänä mummilla

hoidossa ja Paulus kyseli, että milloin mummi näyttää taas entiseltään; kommentoi heti tuoreeltaan torstaina, ettei

tykkää mummin uusista kulmakarvoista, kun mummista tuli niin vihaisen näköinen. Metsään siis meni sekin ilmeen

kohotus, jos tuo pöllön ilme tuo mielikuvan kiukkuisesta "vanhuksesta"!

 

9.10.2011  klo 6:57

Kun oli varautunut sateiseen ja myrskyiseen lauantaipäivään, järjesti Ukko Ilmojenhaltija meidän raukoille rajoille

iloisen yllätyksen. Hieno syyspäivä tuli käytettyä lenkkeilyyn ja ulkotöihin kanervien istutuksineen.

Saunan löylyt tulivatkin sitten tosi tarpeeseen, kun pigmentoitujen kulmien koppuraksi kuivuminen alkoi ärsyttää.

Kyllä suomalainen sauna hoitaa naisen sielua ja siinä samalla kirkastuu naamakin.

 

8.10.2011  klo 6:05

Haikeana joutuu toteamaan, että kaamos on jo ihan ovella ja syksyn kirkkaat värit muuttumassa pöpperöiseksi

harmaudeksi. Ankeutta lisää se, että pation puutarhakalusteet hakeutuivat eilen suojaan katoksen alle ennen lumien tuloa.

Kun muuttolinnun lailla ei pääse vielä siivettömänä lentämään kauas pois, täytynee tyytyä oman pesän lämpöön.

Ehkä lohtua saa loihdittua lämmittämällä saunaa ja leipomalla perunarieskoja, joita sitten voisi uunilämpöisinä nauttia

takkatulen ääressä saunan jälkeen. Saatanpa juoda palanpainikkeeksi lasin tai kaksi valkkaria.

 

7.10.2011  klo 6:58

Onkohan tämä masokistien juhlaviikko? Samalle viikolle olen onnistunut kokoamaan kaikenlaiset tuskanpuristukset!

Ei riittänyt, että leukaluuta kolottaa hampaanpoiston jäljiltä ja poski on niin arka, ettei koskea voi - eilisaamuna

kärvisteltiin aamutunteja ilman ravintoa ja juomaa ennen labran verikokeeseen menoa (vuotuinen rutiinitarkastus).

Iltapäivällä kosmetologi hakkasi neulalla pigmenttiväriä kulmiin, jotka ovat päässeet ajansaatossa haalistumaan.

Mitähän kuritusta keksisi tälle päivälle?

 

6.10.2011  klo 6:35

Totta se on - meillä on nyt uusi perheenjäsen! "Kotiapu Anselmi" osoittautui hauskaksi ja ahkeraksi veikoksi. Yhdessä

on nyt seurailtu sen touhuja, kun se mennä huristaa pitkin parkettia. Melko haasteellisia sille ovat paksut nukkamatot

- reppana kiipeää maton reunan yli ja yrittää kömpiä eteenpäin, peruuttaa ja yrittää uudelleen. Mieleen tulee 90-luvun

virtuaalilemmikki Tamagotchi, jota lapset hoitivat ihan aitona ystävänään. Itsekin jo puhelen kuin huomaamatta tälle

apulaiselleni "Ai ootko sä tulossa tähän huoneeseen? Oota, poistun ihan kohta, niin pääset siivoamaan."

 

5.10.2011  klo 5:03

No jopa olikin eilinen onnenpäivä, jota heti aamusta hehkutin! Sain peruutusajan hammaslääkärille ja olin iloinen,

että vihlovasta paikasta päästään näin helposti eroon. No siinä samalla pääsin eroon koko hampaasta, kun sen juuri oli

pamahtanut kahtia - ja kuten aina, lääkäri sai vääntää tosissaan kunnon tongeilla, ennen kuin leukaluu luovutti otteensa

isosta poskihampaasta. Voi hemmetin hemmetti, pitäisikö tilata Hua Hinista tilalle implantti. Onneksi nykyisin on

kunnon puudutusaineet, ennen vanhaan hommaan olisi pitänyt ryystää muutama pullo viskiä puudukkeeksi!

 

4.10.2011  klo 5:50

Voi onnen päivää!!!  Tänään mennään Giganttiin ja haetaan sieltä mummille siivousapua. Takana on kurjat päivät imurin

varressa, kun jatkossa meillä villakoiria jahtaa "apupoika Anselmi" (robotti-imuri). Sen kun vielä opetan pyyhkimään

pölyt ja pesemään peilit, niin johan on laiskurilla kissan päivät.

 

3.10.2011  klo 6:50

Melkoinen haju leijailee huoneistossa, kun Pusulan suppilovahverosaalista kuivateltiin eilen uunissa. Tuskin malttoi

poistua metsästä seurustelujuomien ääreen, kun metsä antoi parastaan - korit melkein täynnä noita sammalen kätköistä

kaivettuja herkkuja! Niistäpä rakentuu talven mittaan monta maukasta soossia.

 

2.10.2011  klo 13:17

Nyt voisikin käydä talviunille muutamaksi viikoksi, kun mitään sovittuja kekkereitä ei ole lokakuun allakassa.

Viikonlopun syömisilläkin luulisi pärjäävän ainakin viikon - pöperöä oli pöydässä niin runsaasti (voileipä- ja

täytekakkuineen).

 

1.10.2011  klo 6:55

Siivouskiintiö tuli Kiteen pesää siivoillessa tämän viikon osalta täyteen, joten ihan vaan pikkusen imuria keskilattialla

pyörittelin ja se olikin sitten siinä. Jos lauantaisiivous tökkii, niin käypä katsastamassa vähän isomman siivousurakan

kuvia, niin ehkä hiukan helpottaa.

Nyt viikonloppuna aiotaan nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta ystävien seurassa Nummi-Pusulassa, ehkä myös vähän

sienestäen ja saunoen.

 

30.9.2011  klo 7:33

Ei siirtyminen normaaliin arkeen ja totuttuihin tapoihin käynytkään ihan helposti. Rutiininomainen puolentoista

tunnin aamulenkki tuntui pitkäpiimäiseltä junnaamiselta, vaikka siitä on yleensä jopa nauttinut. No, harjoitus tekee

taas mestarin tässäkin asiassa, jos vielä kelitkin pysyisivät siedettävän "kesäisinä".

 

29.9.2011  klo 5:47

Miten voikin kertyä hoidettavia asioita vaivaisen viikon poissaolon aikana. Vai hoituuko kaikki kömpelömmin, kun

on tuulettanut päätään "lomaillen" ja jättänyt kotiasioiden miettimisen hunningolle?

 

28.9.2011  klo 9:12

Voi pyhä jysäys! Tulipa sekin testatuksi, että mokkula toimii liikkuvassa autossa. Nyt voi mökkimatkankin käyttää

hyödykseen surffailemalla verkossa, kun yhteys pelaa melkein kuin kotinurkissa. Siis homma hoituu hienosti apu-

kuskin paikalla, mutta kuljettajalle en surffailua verkossa suosittele. Matka Kiteeltä Lammille Sirkan herkkupöydän

ääreen tuntui sujahtavan ihan hetkessä.

 

27.9.2011  klo 7:07

Ei näitä romuvarastoja jaksa millään montaa päivää yhtä soittoa penkoa. Homma tuntuu ylitsepääsemättömältä, niin

hirveän paljon on paikkoja siivottavana ja selviteltävänä. Harmillista on se, että talven tulo painaa päälle, eikä näitä

varastoja ole yhtään miellyttävämpää pakkasessa kohennella. Tänään lähdetään kuitenkin kaikesta huolimatta kohti

kotia. Matkalla poiketaan Lammille yökylään - ehkä siellä onnistun nukkumaan paremmin kuin täällä (neljän tunnin

yöunien jälkeen)..

 

26.9.2011  klo 7:30

Hip hei! Taas palataan Kiteelle romukasoja kaivelemaan. Täällä "pohjoisessa" ei metsään menokaan enää paljoa anna

satoa, kun sienet on halla vioittanut. Saatiin eilen sentään vielä kourallinen suppilovahveroita ja muutamia tattejakin

oli etanat meille säästäneet. Karvarouskuja kertyi pussinpohjalle juuri sen verran, että ryöppäämään viitsi ryhtyä.

 

25.9.2011  klo 8:52

Olipa mukavaa istua iltaa hyvän purtavan ja kirpakan viinin ääressä, eikä mukavaa seuraakaan "ehtoolliselta" puuttunut.

Voihan ilmojen ukko - pidä nyt pientä taukoa lirittelyssäsi, jotta päästäisiin metsään käppäilemään ja tulille makkaraa

käristämään? Menee taas muutama kuukausi, ennen kuin näissä maisemissa haahuillaan ja niinpä olisikin mukavaa

hyvästellä talviuneen metsien polut ja Ruunaan koskien kuohut.

 

24.9.2011  klo 9:50

Vau!!  Tulipa nukuttua. Lieneekö syynä Lieksan mökin sänkyyn siirtyminen, illalla ystävien kanssa nautittu  viini tai

puusaunan makoisat löylyt. Nyt lähdetään ostoksille cityyn hankkimaan illan kekkereiden purtavia.

 

23.9.2011  klo 5:45

Voi meitä!! Tämä "sukupolven vaihdoksen" aiheuttama työtaakka tuntuu joskus ylivoimaiselta. Että voikin olla

tällaisen maalaistalon riihet, ladot, aitat ja varastot pullollaan tavaraa. Nyt kolmen päivän raadannan jälkeen on

suorastaan kohtuullista ja oikein siirtyä toisiin maisemiin ja antaa itselleen rento, hauska viikonloppu. Pienen

sateenkaan ei anneta masentaa mieltä, kunhan saataisiin kannettua kamansa kuivina valmiiksi lämmitettyyn Lieksan mökkiin.

 

22.9.2011  klo 5:45

Sataa, sataa ja sataa. Eipä tällä kelillä tee mieli tuonne ulkohommiin - no riittäähän näitä siivous ja raivausaskareita

sisätiloissakin. Ullakolla on vielä täksikin päiväksi tavaroita seulottavaksi ja mietittäväksi, mihin kaikki nuo kangaspuut,

rukit ja muut ylimääräiset kamat sijoitetaan. Mielenkiintoinen on kiinteistönarvioijan käynti nyt aamupäivällä; eipä tässä

olla muuta kämpän stailausta harrastettu, kuin kannettu turhaa roinaa nurkista roskikseen.

 

21.9.2011  klo 7:20

Automatka Kiteelle meni joutuisasti, kun sylissä oli fläppäri, jolla sähläilin tärisevässä ja tutisevassa (tien vika)

autossa valokuvia Auschwits-kansioon. Enpä tietenkään saanut niitä siirrettyä verkkoon, kun ollaan täällä susirajalla

ja yhteydet pelaa kerrassaan surkeasti. Aamupäivällä mennään korkealle kirkkomäelle, josta hyvällä onnella saa

lähetettyä isommankin kasan kuvia..... Jos luoja suo!

 

20.9.2011  klo 6:08

Jälleen matkalaukku esiin ja tällä kertaa lämpimien varusteiden pakkaus. Auton nokka kohti koillista; kiertomatka

Klaukkala-Kitee-Lieksa-Kitee-Lammi-Klaukkala starttaa pian. Toivottavasti ei sada koko viikkoa, jona reissussa

aiotaan viipyä.

 

19.9.2011  klo 6:08

Matkan jälkeen riittääkin hommaa valokuvien selvittelyssä, kun kaksi eukkoa kulki koko ajan kamera kädessä ja

materiaalia syntyi seulottavaksi! Homma on nyt aluillaan ja järjestelytyö käynnissä - koskahan tämäkin projekti on

valmis. Poikia varten jouduin heidän tahdostaan vielä tekemään lauantaisen Marketanpuiston videonkin valmiiksi,

joten kuvia tuli katseltua sunnuntain ratoksi ihan kiitettävästi.

 

18.9.2011  klo 7:14

Onneksi vihdoin saatiin kuulas ja kaunis, syksyinen viikonloppu ja saatiin toteuttaa mukuloille kauan luvassa ollut

retki Marketanpuistoon. Jätin aamuisen lenkkeilynkin väliin, että jaksan juosta poikien perässä puiston käytävillä.

Pojat ihan liian innostuneita mummin ja papan hoitoviikonlopusta - Paulus kipitti tänä aamuna jo klo 4:30 mummin

sänkyyn höpöttämään ja vaatiman mummin seuranpitoa. Ihan liian vähän unta pikku miehelle; lieneekö tullut mummiinsa?

 

17.9.2011  klo 7:14

Eilinen aamulenkki vaihtui yli kahden tunnin sieniretkeen. Hyvää arkiliikuntaa se on; hikipäässä hypellä risukossa ja

koukistella vartaloa puun oksia varoen. Koriin kertyikin melkoinen saalis: kanttarelleja, mustaa torvisientä,

suppilovahveroita, maitorouskua, karvalaukkua ja kangasrouskua. Kivaa hommaa, mutta iso työ niiden siivoamisessa

ja keittämisessä on - onneksi mies hoitaa tuon keittämispuolen.

 

16.9.2011  klo 6:07

Mikä onkaan tämä ihana tunne, kun matkapakaaseja ei tänä aamuna tarvitsekaan ruveta pakkaamaan - toisaalta kukaan

ei kata notkuvaa aamiaispöytää valmiiksi, vaan itse serveerattuun maitokahviin on taas tyytyminen!

Kuitenkin !!!!  kyllä tämä kurinalainen tavallinen elämä taas maistuu kaiken reissaamisen jälkeen!

 

4.9.2011  klo 5:55

Matkaan taas lähden nyt, Keski-Eurooppaan ois aatos nyt.

Keralla miehen ja siskosein, alustavat matkasuunnitelmat tein.

Jos jaksan/ehdin ja saan yhteydet pelaamaan, kirjoittelen matkakokemuksia ja kommelluksia blogeissani:

 

3.9.2011  klo 4:40

Eilen ei jääty säätilaa tutkimaan, vaan painuttiin metsään syksyn ensimmäiselle sieniretkelle. Aina se on vaan yhtä

mukavaa puuhaa! Syksyisen metsän tuoksuun en kyllästy ikinä! Saalistakin saatiin ihan mukavasti!

Matkalle on aina mukavaa lähteä, mutta matkatavaroiden suunnittelun ja pakkaamisen voisin luovuttaa jonkun muun

harteille. Kuinka helppoa noilla kuninkaallisilla onkaan, kun ei itse tarvitse miettiä vaatetustaan, eikä raahata

matkapakaaseja mukanaan! Itse tästä hommasta on nyt suoriuduttava, joten tänään meillä sovitellaan matkavaatteita

ja keräillään tarpeellisia kamppeita matkalaukkuun (mahdollisimman vähän - sanoo mies!).

 

2.9.2011  klo 4:25

Eipä voi aina näihin nykyajan säänennustus vempeleisinkään luottaa; eilis iltapäiväksi lupailivat rankkoja sadekuuroja

säätutkassa tähän meidän kulmille. Siinä sitten pyörittiin kotinurkissa ja sieniretki jäi väliin, kun pelättiin kastumista

metsässä. Pisaraakaan ei sitten kumminkaan taivaalta tirahtanut. Olisikohan varmempi konsti pistää pää ovesta ulos ja

katsella taivaalle tuulta nuuhkien ja omia ennusteita sen perusteella rustaillen?

 

1.9.2011  klo 6:32

Ystävien kanssa pitäisi yrittää tavata useammin, eikä pyöriä päivästä toiseen siellä oman navan ympärillä. Lienee

helpommin sanottu, kuin tehty! Ikääntyessä huomaa näiden matkan varrella saatujen ystävyyssuhteiden tärkeyden.

Yhteistä historiaa ja tuttuuden tunnetta ei löydy uusissa porukoissa. Enää ei uusien vahvojen ihmissuhteiden solmiminen

käykään yhtä helposti, kuin nuorena. Siksi pitäisi näitä vanhoja suhteita vaalia ja pitää hengissä vanhuuteen saakka.

Yhdessä on mukavampaa ukkoutua ja akkautuakin.

 

31.8.2011  klo 5:33

Miten voikin olla niin tahmatassumainen olo? Oikein mikään ei tunnu luonnistuvan sutjakkaasti, vaan kaiken eteen

joutuu pakertamaan turhan aikaa vievästi. Oliko viime viikon työrupeama liian rankka ja nyt sitten kostautuu laiskottelun

haluna? Mielikin on apea, vaikka yleensä syksyn saapuminen on antanut inspiraation kodin kunnostamiseen ja muuhun

aktiiviseen harrastamiseen. Onneksi tänään saadaan ystäviä Turusta päivää piristämään.

 

30.8.2011  klo 4:36

On se nyt vaan totuttava siihen ajatukseen, että kesä on mennyt menojaan ja ilma muuttuu syksyiseksi. Riiviöille oli

luvattu, että mennään retkelle makkaraa paistamaan ja Marketan puistoon leikkimään - ilmojen haltijapa päätti toisin

ja ne makkarat paistettiinkin kotiuunissa ja retkellä oltiin omalla patiolla markiisin alla sateen suojassa. Hyvinhän se

meni näinkin!

 

29.8.2011  klo 5:54

Eipä pääse ihminen (omaiset) helposti irti tästä byrokratian myllystä. Papereita, kaavakkeita, irtisanomisilmoituksia,

sopimuksia..... täytettävää ja tutkittavaa riittää. Sunnuntaipäivä menikin aamulenkin jälkeen täysin tähän ikävään puuhaan,

jota saadaan jatkaa varmaan vielä tämä viikko, ennen kuin asiat alkaa olla jotenkuten hallinnassa.

 

28.8.2011  klo 8:14

Piiiitkät yöunet! Kylläpä teki hyvää nukkua ja nyt olo on taas virkeä ja elinvoimainen raskaan piinaviikon jälkeen.

Hassua, miten onkaan taas totuteltava elämään "kaupunkilaiselämää", kun jo muutamassa päivässä totuttiin toisenlaiseen

menoon; aamuvarhaisesta puuhasteltiin ulkovarastojen ja aittojen raivaustöissä keitellen välillä kahvia visiitille

piipahtaville naapureille. Harvemmin täällä "kaupungissa" kukaan tupsahtaa naapuriin kylään siitä etukäteen sopimatta.

 

27.8.2011  klo 4:21

Matkakuumetta??? Taas jäi kovin lyhyeksi yöunet, kun aivot tekivät tepposen ja herättivät keskellä yötä tupaan

haahuilemaan. Kotimatkalle lähdetään aamunkoitteessa. Peräkärry on jo edellisiltana pakattu peruna- ja

porkkanasäkeillä, maitotonkilla, raivaussahalla ja muilla hyödyllisillä työkaluilla. Enää keräillään henkilökohtaiset

matkatavaransa ja suunnataan kohti etelää, jossa odottavat vävyn paistamat pihvit ja kotisauna. Ehkä ensi yönä sitten

nukutaan univelat pois omassa armaassa sängyssänsä.

 

26.8.2011  klo 6:30

Raskas päivä onneksi takana ja nyt yritetään saada asiat täällä Kiteen mummolassa siihen järjestykseen, että tänne tarvitsee

palata vasta syyskuun loppupuolella. Paljon on asioita jo ehditty järjestää ja asuntoa siivota, mutta urakkaa riittänee vielä

moneksi, moneksi viikoksi. Kun seuraavan kerran tänne tullaan, on vuorossa varastorakennusten inventaario.

 

25.8.2011  klo 5:32

Joukon siunaus Kiteen kappelissa ja muistotilaisuus seurakuntatalossa. Joukon muistolle

 

24.8.2011  klo 4:53

Tuntui oudolta tulla Kiteen mummolaan, kun kaikki paikat olivat siinä kunnossa, kun ne viikko sitten lähtiessämme jäivät.

Onneksi luonto oli järjestänyt meille kauniin kesäpäivän, joka hiukan lievensi ikävää tunnelmaa. Osasin jopa nauttia luonnon

rauhasta ja leppeästä illasta, kun keräilin marjapensaassa mustaviinimarjoja suuhuni.

Naapurilta saatiin kassillinen herkkutatteja (ollaanhan Itä-Suomessa), joita sitten yhdessä putsattiin ja pakastettiin.

Talven tattisato taitaa olla kasassa.

 

23.8.2011  klo 5:15

Joskus sitä tuntuu, että kiireisenä juoksee ja suorittaa elämää päätä pahkaa, eikä kuitenkaan kovin kummoisia tuloksia

sillä touhotuksella saa aikaiseksi. Onko järkee vai ei?

Miten mukavaa olisi heittäytyä sohvan nurkkaan hyvän kirjan seuraan? Lukuharrastuskin on jäänyt viime aikoina ihan

olemattomiin. Eilen sain viimein loppuun kirjan, jota takkusin kuukauden verran. Päivällä ei ehdi lukemaan ja kun illalla

ottaa kirjan käteen sängyssä, ei kovin monta sivua saa luetuksi, kun uni vie voiton. Ehkä asia vielä korjautuu syksyn mittaan!

 

22.8.2011  klo 5:55

Hui, miten aika kuluukaan! Omaa pikaista vanhenemista ei onneksi paljon huomaakaan, jos on saanut olla terveenä ja

hyvässä kunnossa. Mistäpä sen paremmin huomaisi, kuin omien jälkeläisten ikääntymisestä?

Meillä vietettiin eilen ensimmäisen lapsenlapsen rippijuhlia! Nyt tuntuu, ettei siitä ole kauankaan, kun iloittiin hänen

syntymästään! Tykkään kovasti näistä lähipiirin kekkereistä ja nyt ne tekivät todella hyvää ennen tämän viikon toisenlaista

juhlaa.

 

21.8.2011  klo 5:21

Kylläpä sitä osaa nauttia kotosalla olosta, kun on ollut omista nurkista poissa vähän aikaa! Tekeeköhän tuo ikääntyminen

sen, että kotona viihtyy aina vaan paremmin?

Viime viikon rankan työrupeaman jälkeen, kun omasta kehosta ei ole jaksanut pitää huolta, tekee hyvää välillä huoltaa

myös itseään - manikyyri, pedikyyri, kasvohoidot ja hiusten tehohoito. Eiköhän näillä toimilla pärjätä taas uusien

haasteiden alkaessa?

 

20.8.2011  klo 5:21

Hautajaisjärjestelyt tehty ja maalle päästään lähtemään tiistai-aamuna. Viikonloppuna yritetään unohtaa murheet ja

ikävät asiat, kun vietetään ensimmäisen lapsenlapsen rippijuhlaa.

Elämässä pyristellään muutenkin eteenpäin; tänään on varattu laivaliput Keski-Euroopan matkalle.

Matkasuunnitelmaakin on jo hiukan päästy hahmottelemaan, vaikkei olekaan tarkoitus sitä kovin tarkasti etukäteen

miettiä; mennään eteenpäin päivä kerrallaan ja mikä sattuu olemaan kunakin päivänä fiilis. Paluupäivääkään ei ole

lyöty lukkoon.

 

19.8.2011  klo 4:40

Eilinen aamulenkki normalisoi jo hiukan arkista elämää, vaikka päivä menikin hautajaisten ja pesänselvityksen

järjestelyissä. Kyllä pala nousee kurkkuun hautajaismusiikkia, virsiä ja muistolauseita valitessa, vaikka tämänkin

tilaisuuden on tiennyt jo kauan olevan edessä.

Onneksi suurta iloa tuottavat pikku nassikat, jotka olivat jo kaivanneet mummia ja pappaa palaavaksi "lomareissulta".

Lapsissa on tulevaisuus!

 

18.8.2011  klo 6:56

Olipa eilinen raskas päivä - Joukon saattaminen sairaalasta kappelin kylmiöön.

Paikkojen järjestelyä ja ovien lukitsemista. Vihdoin päästiin kotimatkalle ja omaan sänkyyn nukkumaan.

klikkaa

 

17.8.2011  klo 5:50

"Pesänselvityksen" lomassa mieheni päätti ilahduttaa ja virkistää raatavaa vaimoparkaa viemällä pienelle risteilylle.

 

16.8.2011  klo 5:20

Jotain hyvääkin kaiken ankeuden keskellä. Eilen piti viedä kisu piikille, kun ei onnistuttu saamaan sille uutta

kotia - täällä maalla on oma kissa jo joka talossa. Onneksi oli niin eläinrakas eläinlääkäri, ettei raskinut pistää

piikkiä, vaan lupasi ottaa kissan itselleen, vaikka omistaakin jo yhden kollin ennestään.

Uskomaton siivousurakka jatkuu - eikä loppua ole näkyvissä!

 

15.8.2011  klo 4:16

Rankka viikonloppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Suruvalittelukäynnille piipahtaneiden naapureiden kanssa

puitu moneen otteeseen Joukon viimeisiä vaiheita ja suurta helpotusta, kun tuskien taival viimein päättyi.

Fysiikkaa on koetellut toden teolla, kun vuosikymmeniä kertynyttä krääsää on jouduttu raahaamaan roskiin ja

nurkkia siivoilemaan ennen hautajaisia. Tuvan uunissa on palanut jatkuva tuli, kun ikivanhoja papereita ja

joulukortteja on yritetty tuhota turvallisesti ja tyylikkäästi.

 

14.8.2011  klo 4:24

Jouko  nukkui pois lauantai-aamuna.

Pois on tuska ja vaiva, jäljellä rauha ja hiljaisuus.

 

13.8.2011  klo 6:18

Suunnitelmiin tulikin muutos - aikomuksena oli lähteä ajelemaan nyt heti aamusta kotia kohti, mutta eilinen

sairaalassa vierailu pani arvioimaan tilanteen uusiksi. Joukon kunto on romahtanut näinä muutamana päivänä

totaalisesti ja katsoimme parhaaksi jäädä seuraamaan tilannetta vielä muutamaksi päiväksi.

Kun ahdistaa ja tuntuu, ettei mistään saa oikein otetta, on parasta terapiaa pistää lenkkarit jalkaan ja painella

luontoon. Löydettiin Tolosenmäestä kaunis luontopolku, jonne palataan vielä tänäänkin.

Muuten tunnelmia kuvaa hyvin tuo päivän mietelause Hannu Nikanderin runo elämästä.

 

12.8.2011  klo 5:45

Pienen tihkusateen ei annettu häiritä, kun suunnattiin Ruunaan Neitikoskelle makkaraa paistamaan. Kirmailtiin

metsässä kuin pahaiset kakarat juuri puhjenneita sieniä haalimassa - herkkutatteja, haperoita ja kehnäsieniä.

Niitä sitten saatiinkin nauttia aurinkoisessa illassa systerin patiolla pihvien ja salaatin kera.

 

11.8.2011  klo 7:08

Ystävät ovat elämän suola. Apeus ja ankeat tunnelmat saivat kyytiä, kun ystävät Outokummusta tulivat pelastamaan

synkkyyteen vaipumisesta. Mökin kesäkeittiössä valmistui herkullinen illallinen, joka sekin maistui heti paremmalta

mukavassa seurassa. Harrin mainiossa saunassa istuttiinkin sitten pitkän kaavan mukaan ja parannettiin mullin mallin

olevaa maailmaa. Ainakin sielu ja keho siinä saivat uutta puhdasta ravintoa.

 

10.8.2011  klo 7:10

Huh, huh! Olipa uskomaton päivä! Joskus haluaisi vaan jäädä aamulla tirkistelemään peiton raosta maailmaa ja huutaa

"Seis maailma, tahdon ulos!" Aikuisena se ei vaan sovi, vaan härkää on tartuttava sarvista ja paarustettava eteenpäin.

Oman lisämausteensa soppaan tuovat kanssaihmiset, joiden uskomaton mielikuvitus heittää lisää soraa rattaisiin ja

vaikeuttaa entisestään raskasta taivallusta. Tunnelmaan sopii hyvin tuo päivän mietelause (HYMYILEVÄ APOLLO)!

Taatusti se päivä paistaa vielä tähänkin pytinkiin!

 

9.8.2011  klo 6:02

Vaikka miehen veljen sairauden on tiedetty johtavan jonain päivänä tähän sairaalaan lopullisesti jäämisen vaiheeseen,

ei asiaa tahdo sittenkään mieltää todeksi. Vaikeaa on hänen kotiasioidensakin järjestäminen kuntoon, kun itse palataan

ensi viikolla kotiin monen sadan kilometrin päähän.

Nyt on hyvä päästä välillä rentoutumaan Lieksan mökille, jonne ajelemme tänään hissuksiin sairaalassa käytyämme.

 

8.8.2011  klo 4:45

Oudolta tuntuu "asua" kaksistaan mummon taloa, vaikka paikat ovatkin jo tuttuja. Vain seurallinen kisu oli ihmisseuraa

kaipaavana meitä vastaanottamassa. Touhua riitti iltapäivästä nukkumaanmenoon saakka - siivousta ja ruohonleikkuuta.

Kävinpä hiostavan kostean iltapäivän hetkellä jopa karviaispensaiden herkullista satoa verottamassa.

 

7.8.2011  klo 4:54

Aamulenkille ennen pitkää automatkaa Kiteelle.

Raskas reissu, mutta mentävä on! Epätietoisuus jatkuu ja suunnitelmat tehdään vain päiväksi kerrallaan.

 

6.8.2011  klo 5:07

Maailman talous persiillään! Luettiin eilisaamuna Taloussanomien juttua Italian huikentelevista kansanedustajista.

Uskomatonta touhua! Ei ihme, että menee heikosti!

Jouko (miehen veli) on yhä sairaalassa. Kipulääkitystä lisätty vielä entisestäänkin kovien tuskien vuoksi. Onneksi nykyisin

pystytään jotenkin noita syöpäkipuja helpottamaan, mutta kova on tautikin! Toivottavasti löytyy tarpeeksi vahvoja huumeita noihin tuskiin!

 

5.8.2011  klo 6:02

Hui miten olikin jo viileän tuntuinen aamu, kun eilen pikkupaidassa ja shortseissa ani varhain aamulla paineltiin

Tornimäelle. Pitäisikö jo pukea pitkähihaista?

Matkavarusteiden pakkaamista Kiteen ja Lieksan reissulle on jo aloiteltu, kun varaudutaan "äkkilähtöön" suunnitellun

sunnuntain matkan sijaan (riippuu miehen veljen tilanteesta). Tosin ihmettelen, josko todella sairas mies laitetaan

kotihoitoon katedreineen ja vahvoine kipulääkityksineen.

 

4.8.2011  klo 6:32

No nyt tänään viimein aiotaan toteuttaa pitkään suunniteltu kreikkalainen lounas ja siskoni miniän ensi visiitti meille.

Kun siskoni perhekin päätti olla lähtemättä elokuun helteisiin Kreikkaan, niin tuodaan Kreikka tänne meidän kotiin.

Kreikkalainen tunnelma on helppo toteuttaa, kun pistää tsadzikia ja musakaa pöytään, busukia levylautaselle ja ottaa

rennon asenteen juuri sopivasti siestan aikaan. Ouzoakin löytynee kaapin perukoilta, jos vieraille sattuisi maistumaan.

 

3.8.2011  klo 4:21

Onko kivun sietämiskynnys meillä ihmisillä niin kovin erilainen, vai onko jotkut vaan kasvatettu niin, ettei omista

vaivoista saa, eikä kehtaa valittaa? Meillä ollaan ihan ihmeissään, kun miehen veli esittää puhelimessa, ettei syöpäkivut

kovin pahoja ole, vaikka häntä katsomassa käyvät ihmiset kauhistelevat miehen kuntoa. Huumeiden vahvuiset kipulaastarit

ja voimakkaat tabut tekevät tietysti olon tokkuraiseksi, jota ulkopuolinen voi säikähtää. Onneksi hän pääsi nyt tarkkailtavaksi

vuodeosastolle, jossa kipujen tasoa yritetään selvittää.

 

2.8.2011  klo 7:22

Ovatkohan lämpimät kesäaamut tämän kesän osalta ohi? Vain kymmenen astetta lämmintä vielä seitsemän aikaan

aamulla! Ilmeisesti elämänrytmiä on alettava pikkusen muuttamaan, kun aamulenkille ei tee mieli lähteä ennen kuin

aurinko ehtii lämmittää ilman. Onhan tässä se hyvä puoli, että nyt ei voi kuuman ilman syyksi pistää omaa laiskuuttaan,

vaan kotitöitäkin tulee tehtyä enemmän kuin hellekautena.

 

1.8.2011  klo 12:22

Kyllä hengen ravintokin ravitsee, eikä siitä edes tule pömppö olo! Hämeenlinnan kesäteatterissa soi oma nuoruus,

kun esitys perustuu Kirkan musiikkiin.

Teatterista siirryttiin ystäväjoukolla Lammille iltaa viettämään ja Sirkan herkuista nauttimaan.

 

31.7.2011  klo 4:42

Talven vitamiinit paketissa ja pakastimessa! Käytiin ryöväämässä Järvenpäässä systeriltä parin mustaherukkapensaan

sato parempaan talteen. Niistä sitten tehdään talven aikana jugurttiherkkua, jolla pidetään kurissa hoikkaa vartaloa

(kun ensin on päästy niihin ihannekurveihin).

 

30.7.2011  klo 7:20

Iittalassa kulutettiin Tellun ja Ekin kanssa aikaa muuallakin, kuin lasimyymälässä. Alueella on paljon pikkuputiikkeja,

joista voi tehdä mukavia, mielikuvituksellisia löytöjä. Miten olisi pitkävartiset mustat taloushansikkaat punaisilla

pitsireunoilla antamaan luksusta vessan siivoukseen? En sentään niihin sortunut, vaan lasimyymälästä löysin puoli

tusinaa Primavera muki+lautassettiä - sinisellä kukalla tietenkin!

Kuurottainen sadekaan ei kotipatiolla istuskelua haitannut, kun lämpötila pysytteli kuitenkin miltei hellelukemissa.

 

29.7.2011  klo 5:52

Tänään ei kaloreita mietitä, eikä omaan napaan tuijotella! Tiedossa retki Iittalaan ystävien kanssa. Sieltä hurautetaan

meille saunomaan ja iltaa viettämään. Iltamenú sisältää itse savustettua lohta ja rasvasilliä uusien perunoiden kera,

runsaasti vihanneksia jogurttikastikkeen kanssa ja vesimelonia. Juomina tarjolla olutta, valkkaria, punkkua, siideriä,

lonkeroa, granberry-cooleria, snapsia ja konjakkia. HUH  HUH, tässä kohtaa aion kyllä jarrutella!

 

28.7.2011  klo 4:48

Jokohan tuo totuttu lyhyt yöuni palasi kesän rauhallisten yöuinailujen jälkeen. Olisiko syy siinä, että vähempi pöperö

mahassa antaa verenkierron mennä myös aivoihin, jotka alkaa olla normaalilla vireystasolla?

No hienoa oli eilen herätä ani varhain ja painella lenkille Luukin kauniiseen maastoon. Lähtiessä ei enää kovin

kesäiseltä tuntunut, kun tienoo oli sumun peitossa, mutta aurinko hääteli pian hämyn tiehensä ja saatiin ihailla

polun varrella kuuden lammen tyyntä pintaa.

 

27.7.2011  klo 6:32

Mahtavan hieno aamu, kun taivallettiin Vantaan joen vartta Pikkukoskelta Haltialan tilalle ja takaisin. Lenkkarit

kostuivat aamukasteisessa heinikossa, kun polkujen varsia ei ollut ajeltu paljaiksi. Eipä tätä maisemaa voisi kuvitella

pääkaupunkiseuduksi - laajoja vehnäpeltoja, metsissä runsas aluskasvillisuus kuin Keski-Euroopassa ja Haltialan tilalla

haju kuin maaseudulla (lampaita, possuja, lehmiä, kanoja, kukkoja, kalkkunoita, vuohia....). Hiukan vaihtelua arkiseen

sauvalenkkeilyyn!

 

26.7.2011  klo 6:32

Onpa mahtavaa, kun helteet hellittivät sen verran, että lenkkeilemään uskaltautuu taas aamuisin. Eläimetkin nauttinevat

viileämmästä kelistä; eilisaamuna nähtiin lenkkipolun varrella kolme kaurista aamupalalla metsän reunassa.

Kotitöitäkin on pystynyt jo jonkin verran hissuksiin aloittelemaan, kun hiki ei enää valu ihan solkenaan.

 

25.7.2011  klo 6:02

Nyt on sitten pää pistetty pölkylle! Itsensä likoon laittaminen ja julkinen raportointi oman kehon kehityksestä

toivottavasti pakottavat vihdoinkin aloittamaan sen pakosta eteen tulevan kuntoremontin.  Blogin kävijämääristä

voi jo nyt päätellä, etten ole tämän painonpudotuksen kanssa yksin painimassa. Aion rehellisesti raportoida tekemiseni

ja tekemättä jättämiseni lohduksi ja kannustukseksi kanssasisarilleni. Toivottavasti saan runsaasti palautetta, niin

ruusuja kuin myös risuja! Ymmärrän senkin, etteivät kaikki halua julkisesti kiloistaan puhua, joten tervetuloa

lueskelemaan blogia!

 

24.7.2011  klo 7:35

Hui!!!!  Melkein toivoo jo syksyn saapuvan, kun lämpötila pysyttelee aina vaan tropiikin lukemissa!  On niin pahuksen

löysä olo, ettei ainakaan mitään kotitöitä saa tehdyksi eikä lenkkeilystäkään ole puhettakaan. Tässä sitä nyt vaan olla

köllötellään tuulettimen edessä ja odotellaan viileämpiä kelejä. Ja sitten, kun ne kotoisammat kelit koittaa, ollaankin

varaamassa äkkilähtöä lämpimään! Onkohan se niin, että kun siitä lämmöstä ja auringosta joutuu maksamaan hikisen

hinnan, niin siitä jaksaa nauttia koko rahan edestä?

 

23.7.2011  klo 6:42

Niin siinä vaan kävi, että kantarellit ja mustikat jäivät Pusulan metsiin. Aikaa vietettiin rattoisasti kesän tuoreista

herkuista nauttien (kukkakaalia, kesäkurpitsaa, avomaan kurkkuja, herneen palkoja, salaattia, porkkanaa, valkosipulia,

vadelmia). Broilerhöystö ja valkkari kruunasivat herkuttelun.

 

22.7.2011  klo 6:20

Luonnonhelmaan Pusulaan mennään tänään saunomaan.

Metsänhelmaan rauhaisaan mustikoita poimimaan.

Koivumetsään vehreään kantarellit keräämään.

 

21.7.2011  klo 6:28

Omaatuntoa kolkuttaa! Kuinka aikuinen ihminen voikin olla katala ja livahtaa tiehensä lapsilta salaa. Lammin

mummolassa pojat oli tallin vintillä, kun me päätettiin poistua, ettei lähtöhetkestä syntyisi isoa itkua ja parkua.

Nyt kaduttaa - ehkä homman olisi voinut hoitaa jotenkin tyylikkäämminkin! Onneksi vanhemmat palaavat

reissultansa tänään.

 

20.7.2011  klo 6:36

Kyllä siinä mummilta mielikuvitusta ja ohjaajan taitoja kysytään, kun toinen muksuista haluaa leikkiä sisällä ja

toinen vaatii mummia lähtemään ulos trampalle. Muutenkin tämä mummi tuntee itsensä hieman liian iäkkääksi ja

kömpelöksi tramboliinilla hyppimään. Ehkä on viisaampaa pysytellä vähän rauhallisemmissa urheilulajeissa!

Tänään lapsenlapsista pääsee nauttimaan myös toiset isovanhemmat, kun suuntaamme Lammille päivää viettämään

ja jonne pojat sitten jäävät seuraavaksi yöksi.

 

19.7.2011  klo 5:04

Tänään en sitten paljon muuta ehdikään, kuin olla intensiivisesti muksujen seurana, kun vanhemmat suuntaavat

minilomalle Suomen suveen (asuntomessuille) Jotain kivaa puuhaa  täytynee kesiä - jos ennusteen mukainen sadesää

tulee häiritsemään ulkoilua, pitänee suunnistaa vetureita katsomaan Rautatiemuseoon.

 

18.7.2011  klo 5:40

Eipä onnistunutkaan eilisaamuna tuo aiottu kympin lenkki vaan sateen pelossa kierrettiin oma tuttu alle tunnin

kiemura Tornimäessä. Aamukahvin ääressä löysin netistä niin paljon mielenkiintoisia juttuja, että en voinut olla

millään niitä tänne omille sivuilleni lisäämättä. Siinä se päivä mennä hujahtikin mukavasti. Pienen breikin sentään

soin itselleni, kun kaitsin kaksosia tunnin verran heidän kotonaan.

Tässä sunnuntain tuotokseni   KÄYPÄ SURFFAILEMASSA!

 

17.7.2011  klo 7:10

Oi ja voi! Miksei tällainen rauhallinen istumatyökin voisi kuluttaa energiaa hiukan enemmän? Olomuoto senkun

turpoaa, verenpaineet ovat liian koholla ja  housun kaulus kiristää. Liikuntaa on alettava harrastaa ja suuhun pantavia

syynättävä taas tarkemmalla sihdillä. Heti kun päivä tästä selkenee, otetaan sauvat käteen ja paukutellaan reipas

kympin lenkki!

 

16.7.2011  klo 8:20

Piiiitkät yöunet! Silti pää on raskas ja pöpperöinen. Sadetutka ei hyvää lupaile, joten lenkillekään ei ole lähtemistä.

Täytynee vaan ryystää kahvia  ja yrittää sillä saada kone käyntiin!

Jos tuo ennuste sateisesta päivästä pitää paikkansa, on ihan mukavaa käpertyä vaihteeksi telkkaria katsomaan ja

kirjaa lukemaan. Eilinen sadepäivä kului Ikeassa, jossa lounastettiin muiden lapsiperheiden joukossa.

 

15.7.2011  klo 5:58

Nyt näistä kesäpäivistä on nautittava ja vietettävä aikaa luonnossa kuunnellen, katsellen ja haistellen. Järvien

vedetkin alkaa olla miellyttävän lämpimiä; eilen liottelin varpaita muksujen kanssa Vihtijärven rannalla.

Eväsretki oli pikkuäijien mieleen ja tahtoivat tulla uimaan tänäänkin - eipä taida sää suosia nyt ulkoharrastuksia,

joten on keksittävä jotain muuta viihdykettä.

 

14.7.2011  klo 5:04

Vietettiin mukavaa retkipäivää Seurasaaressa raastavan ihanien riiviöiden kanssa. Maailmassa monta on ihmeellistä

asiaa - pikkumiehillä riitti kysymyksiä enemmän kuin ehdittiin niihin vastata. Ei sitä aikuisena huomaa enää ihmetellä

sellaisia asioita, mitä kolmivuotias katselee suurella mielenkiinnolla; pään yli lentäviä lokkeja, uivaa sorsapoikuetta,

heinikosta löytyneitä makeita metsämansikoita, kalliolle muodostunutta lätäkköä, meren rantaa........

Mutta missä ovat Seurasaaren oravat? Ei tavattu ainuttakaan!

 

13.7.2011  klo 5:24

Oma koti kullan kallis - taas tässä tössötellään omilla lattioilla ja nautitaan. Miten sitä iän karttuessa osaakaan

nauttia tästä omasta arkisesta olostaan, vaikka kuinka kivaa olisi maailmalla ollut? Hyvä niin, koska jos näistä

tavallisista arkipäivistä ei tykkäisi, elämä olisi melkoista raadantaa. Ne reissupäivät ovat sitten niitä kirkkaampia

raitoja elämän juoksumatossa.

 

12.7.2011  klo 7:25

Kuumassa vinttikamarissa nukutun - tai pikemminkin valvotun yön jälkeen ei tulevalta päivältä voi odottaakaan

muuta kuin hivuttavaa uupumusta ja tykyttävää päänsärkyä. Lisäksi yön riemuja lisäsivät raastavan kutiavat

hyttysenpuremat. Ei ainuttakaan samankaltaista yötä enää tänä kesänä! Tämä pariskunta pistää nokan kohti

etelää ja omaa kotia, jossa on helpompi hallita tämänkaltaisia vaikeuksia. Home, sweet home - here we come!

 

11.7.2011  klo 6:45

Tänään matka jatkuu Kiteelle, vaikka olisikin mukavaa vielä jäädä tänne kotikunnaille muutamaksi päiväksi.

Säätilakin on muuttumassa viileämpään suuntaan, joten pitemmällekin lenkille nyt jaksaisi lähteä. Käyn vielä

sovittamassa Lieksassa yhtä paitaa, joka jäi kaihertamaan mielen perukoille ja samalla hoidellaan siellä muutamia

muita asioita ja sitten menoks!

 

10.7.2011  klo 7:25

Luulisi, ettei tällä helteellä kenelläkään ole hinkua mennä saunaan; vihtomisen voisi tehdä rappusilla auringossa

istuen ja puutarhaletkulla sitten vaan suihkuttelut niskaan. Meille suomalaisille sauna on kuitenkin niin tärkeä ja

rakas paikka, että tuskin on olemassakaan sellaista hellettä, etteikö lauteille kömmittäisi suurella nautinnolla!

Lapsuusaikaan sauna kuului ehdottomasti lauantai-illan ohjelmaan; niinpä tuo tapa jatkukoon yhä näillä tantereilla.

 

9.7.2011  klo 12:15

Mahtavat lomakelit ja päivät täpötäynnä ohjelmaa! Eilen Ruunaalla, lounaalla Thai-kojussa paistettuja muikkuja

nautiskellen, uusien vaatteiden sovitusta, illanistujaiset naapuripatiolla vanhojen tuttujen seurassa.

Merkillistä on se, että kun et ole edes suunnitellut ostavasi mitään vaatetta, mekko voi kävellä suoraan syliisi

paikassa, jossa ei ole odottanut sellaiseen törmäävänsä.

 

8.7.2011  klo 11:25

Naapurin terassi virallisesti vihitty ja käyttöön otettu! Suurella joukolla istuttiin iltaa lanttu- ja kalakukkojen

ääressä ja maljoja nosteltiin vaaleanpunaisella kuohujuomalla. Aamulla pää kipeänä - mutta kannatti silti!

 

7.7.2011  klo 6:34

Pohjois-Karjala!!  Täältä tullaan! Suuret on toiveet viihtymisestä, kun sääukkokin lupailee poutaisia päiviä.

Niitä pieniä iniseviä otuksia varten on varauduttu hyttysmyrkyllä ja "spiira" seinässä yöaikaan tainnuttanee

kutsumattomat vieraat. Takakonttiin sujahtaa mukaan myöskin sähkötuuletin tuskastuttavan helteisten öiden

varalle. Eiköhän näillä eväillä saada mukavat puitteet lomailuun.

 

6.7.2011  klo 4:36

Mummi se yrittää olla oikee riemurasia, kun kakrujen naamat on nutturalla ja "meil´ ei oo mitään tekemistä"-

narina päällä. Ehkäpä lähitienoolta löytyy vielä uimaranta, joka ei olisi ihan tupaten täynnä lomaa viettäviä

perheitä. Sinne voisi näitä isompia neitokaisia viedä eväsretkelle ja luonnosta nauttimaan.

Ympäristö onkin autioitunut joka kesäiseen tapaan, kun kaupunkilaiset karkaavat kuka minnekin suven suloa

haistelemaan.

 

5.7.2011  klo 5:22

No onkos tullut talvi nyt kesän keskelle? Ainakin tänään meillä varauduttiin tulevaan talveen, kun

urakoitsijan kanssa solmittiin sopimus katolle asennettavista lumiesteistä. Hieno homma, ensi talvena

päästään luultavasti helpommalla lumitalkoissa.

Netissä on muuten mainio palvelu, jossa voi tehdä tarjouspyynnön, johon remonttireiskat ja muut sitten

antavat oman hinta-arvionsa ja muut ehdot. Näin saat helposti valittua edullisimman ja parhaiten sopivan

työn suorittajan. Katsopa - Perhe & koti - sivulta => Dooxe.

 

4.7.2011  klo 5:49

Helteen on luvattu hellittävän ja kun tuo aamukin näyttää suht siedettävältä, on ilo vihdoin ottaa sauvat

kätöseen ja painella lenkille luonnon helmaan. Toivottavasti sinne jää viimeisetkin rippeet nuhaisesta

nenästä. Ja miten on mahdollista, että Thaimaassa heittää kevyesti parin tunnin lenkin, mutta kotimainen

lämpöaalto hyydyttää olon totaalisesti.

 

3.7.2011  klo 4:46

Olenkohan tulossa vanhaksi vai järkiini, kun mikään mahti maailmassa ei saisi minua enää pelmahtamaan

tällä helteellä tuonne kedolle nahkaani ruskettamaan? Eilen lämpömittarin kivutessa yli 30 asteeseen olo

oli kuin ameeballa! Onneksi grilliruokaa oli tarjolla tyttären terassilla, ettei tarvinnut itse hikoilla  lieden

ääressä!

 

2.7.2011  klo 4:39

Vielä hiukan hutera olo taudin jäljiltä, joten lenkillekään ei oikein vielä uskalla lähteä. Syytä olisi, kun tuo

rasvakerros ei ihan itsestään ala sulamaan vatsan ympäriltä. Talviset etelänreissuilla hankitut ylimääräiset

kilot olisi syytä nyt kesän aikana karistaa, että sitten taas syksyllä voisi ne hankkia takaisin.

 

1.7.2011  klo 5:53

Flunssainen Petrus joutui jäämään päiväksi mummin hoiviin kuumeen vuoksi. Siinä me kaksi sairastajaa

makoiltiin kauniina kesäpäivänä pimennetyssä makkarissa PuuhaPete-filmejä katsellen. Rankkaa!!!!  --

- Räkätautinen lapsi osaa vaatia mummin tauottoman huomion itselleen, eikä äänensä menettänyt mummi

voi kuin mennä vikistä!

 

edell.sivu