04.11.2017

Siirryttiin vähän lämpimämpiin keleihin Teneriffalle.

Blogiini kirjoittelen juttuja  ja laitan muutaman kuvankin.

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

TENERIFFA

4.11.2017 - 29.11.2017

 

Bigin sivulle

 

03.11.2017

Matkalaukut ovat viittä vaille valmiina pakatut ja odottavat uusiin seikkailuihin pääsemistä. On se kummaa, miten paljon aikaa niiden pakkaamiseen saakaan tuhertumaan, vaikka kaikki pikkusälä on jo valmiina omassa kopassaan matkalle lähtöä odottamassa. Lähtöselvitys on tehty valmiiksi netissä, niin että kaiken pitäisi olla valmista huomisaamuun kello neljään mennessä, jolloin taksi tulee meitä noutamaan.

 

Saa nähdä, pyytääkö ne meitä Finnairilla nousemaan vaa´alle, kun ne nyt niitä kilotestejään tekevät? Onneksi näistä kiloistaan ei nyt vielä tarvitse mitään lisämaksua pulittaa! Vaikka kuntosalilla on rehkitty ja kaloreita eväistään syynätty, kovin on pieneksi jäänyt ilo menetetyistä kiloista. Ja matkallahan niitä aina tuppaa lisää tulemaan!

 

31.10.2017

Nytpä ei pitäisi flunssapöpön iskeä frouvan habitukseen!  Käytiin miehen kanssa yhdessä eilisaamuna piikillä. No siitä flunssapöpöstä ei nyt varmaan ole mitään takeita, kun ollaan monta kuukautta poissa kotimaasta ja siellä Teneriffalla ja Hua Hinissähän voi olla ihan omat pöpönsä. Eikä se flunssan estäminen liene sataprosenttisen varmaa täällä kotikonnuillakaan. Varoittelivat terveyskeskuksessa, että se piikki voi aiheuttaa flunssan oireita heti aluksi. Niinpä heräsin viime yönä siihen, että kurkkua kutitti ja kuiva yskä pakotti nousemaan sängystä nesteytystä hakemaan. Aamulla olo oli ihan normaali. Toivottavasti nyt säästytään pahemmilta flunssatartunnoilta!

 

29.10.2017

Kun kulkee tuolla räntäsateisilla kaduilla ja naama kastuu viimassa liitävistä märistä lumisohjoräteistä, on vaikea kuvitella, että ensi viikolla tarvittaisiin ilmastointilaitteita viilentämään hikistä otsaa. Niinpä vaan tuli juuri tilattua lisäpalveluna ilmastointi, kun sähköposti muistutti lähestyvästä matkasta kesäisempiin maisemiin. Muutoin en ole vielä ehtinyt tulevaa lomaa ajattelemaan - ehtiihän sitä pohtia sitten loppuviikosta. Nyt täytyy vaan nauttia tästä alkutalven hämärästä ja ikkunan takana vihmovasta sateesta. Ja saatiinhan nyt aamuun yksi hiukan valoisampi tunti, kun kelloja siirrettiin tunnilla taaksepäin.

 

26.10.2017

Jos olisin vielä pienokainen, niin luulen, että olisin ollut tänä aamuna kovin innoissani tuosta valkeasta aineesta, joka kaunistaa puut ja valkaisee maan. No kylläpä osaan nauttia nyt vanhempanakin näkymästä, joka aukeaa silmieni iloksi työhuoneeni ikkunasta. Eikä se kuntosalille lähtökään aamuvarhaisella tuntunut kovin ikävältä, kun mies oli suuressa viisaudessaan vaihtanut autoon talvirenkaat ja laittanut vebaston autoa lämmittämään, ettei pikku frouvan peppua palele. Hyvä puoli on tietysti se, ettei meidän eläkeläisten ole mikään pakko lähteä tuonne liikenteen sekaan sekoilemaan. Toivotaan, että tätä valkoisuutta kestää nyt edes muutaman päivän verran!

 

23.10.2017

Taas vaihtui ikkunasta avautuva näkymä muutamaksi hetkeksi, kun muutettiin tyttären huusholliin lapsienvahdeiksi. No kun tässä ihan lähellä kotia ollaan, siirrytään omaan luukkuun päivän ajaksi, kun pojat on saatu aamulla koulutielle. Taitavat lurjukset vedättää mummia, ainakin nukkumaanmenoaikojen suhteen - ei taida meno olla ihan samanlaista kuin vanhempien kotona ollessa. Huomenna elämä palaa taas uomiinsa niin pojilla kuin meillä isovanhemmillakin.

 

21.10.2017

Eilen kylässä harvinaisia vieraita. Käytiin noukkimassa auton takapenkille Katajanokan satamasta Ruotsista Helsinkiin risteilylle piipahtaneet ystävät, Marja-Leena, Anna ja Henry. Kuusi tuntia meni heidän seurassaan kuin siivillä. Rouva-sää-Ilmatarkin pisti vierailun kunniaksi parastaan, kun paluumatkalla heille Kaivopuiston rantaa esiteltiin. Saatiinhan siinä samalla itsekin nauttia viimeisistä syksyn väreistä ja tyynen meren katselusta.

 

19.10.2017

Juu - ilmeisesti painonvahtaamiseni alkaa tuottaa tulosta. Eihän sitä vaaka tietenkään paljon noteeraa, mutta itse huomasin, että olen laihtunut ainakin päästäni - niiin, ihan fyysisesti, enkä tunnusta mitään muutosta siellä mentaalisella puolella. Nenän varressa huomasin pienet painaumat, kun olen käyttänyt pitkin päivää lukulaseja. Ei sinne aiemmin ole mitään monttuja ilmestynyt, joten totesin, että lukulasini ovat ihan liian raskaat laihtuneelle naamalleni. No nyt odottelen uusia kevyitä kehyksettömiä kakkuloita, jotka tilasin Favoptikilta. Että sellaista laihtumista!

 

17.10.2017

Ainakin kerran vuodessa pitää saada gulassikeittoa, sellaista miehen kotona keittelemää. Eikä sitä viitsi tehdä pientä kahvikupillista, vaan kerralla keittelee isomman satsin. Meille on tullut perinteeksi, että kutsutaan tyttären appivanhemmat sopalle ja tänä vuonna sattui tytärkin olemaan sopivasti lomalla, joten soppaa syötiin isommalla porukalla.

Tässä sopan ohjeet: iso keitto ja pieni keitto.

 

 

 

16.10.2017

Kurjuuden maksimointi? No siltä se nyt joskus tuntuu, vaikka ei pitäisi meikäläisen edes pikkuisenkaan niin ajatella. Maailmassa miljoonat ihmiset joutuvat tulemaan toimeen paljon pienemmillä kaloreilla, itse syön sentään neljästi päivässä. Eniten rassaa kuitenkin se kuntosalilla rehkiminen - lieneekö maailmassa mitään sen hullumpaa hommaa, kuin kuntopyörän polkeminen! No kuutena aamuna viikossa sinne nyt kuitenkin raahaudun, vaikka olisi paljon mukavampaa jäädä oman huoneen hiljaisuuteen fläppärille istumaan.

 

Jos tavoitteena olikin painonpudotus, niin ei se tälläkään rehkimisellä onnistu. Vaikka olen ihan rehellisesti pitänyt kiinni viikko-ohjelmastani, vaa´an lukemat näyttää täysin samoja numeroita kuin viime maanantaina. Että sellaista painon vahtaamista!

 

 

 

13.10.2017

Soihdut sammuu, mutt kaikki tontut valvoo - mukaan lukien yksi tonttu täällä Klaukkalassa. Onpa niin ihanan rauhallista tehdä töitä näin aamuyön unettomina tunteina! Toiveikkaana nielaisin illalla neljä melatoniini-tablettia ja luulin nukkuvani makoisat yöunet. Ja pah!!! Heräsin puoli kolmen aikaan, yritin pitää silmiä visusti kiinni ja mieleen tunkevia ajatuksia loitolla. Tunnin taisteltuani annoin periksi ja hiippailin hiljaa omaan huoneeseeni. Taas tänään on tsempattava, ettei möhli hommiaan puoliälyisenä. No josko ensi yönä uinailisi paremmin saunan ja muutaman viinilasillisen jälkeen!

 

11.10.2017

Ei, en minä ole vielä kupsahtanut - täällä minä masinani ääressä yhä haahuilen. Haamumaiselta alkaa tosin olo tuntua, kun yöunet on taas jääneet monena yönä muutamaan tuntiin. Mitään varsinaista syytä tilanteeseen en ole keksinyt. Stressikään ei ole vaivannut, vaikka hurjan pitkiä päiviä olenkin tässä fläppärilläni ahertanut. Lienee perinnöllistä tuo herkkäunisuus, kun äitinikin valitteli aikoinaan unenpuutettaan.

 

Mies tosin on potenut jo toista viikkoa sitkeää yskää ja herää yölläkin yskimään. Vaikka siirtyykin toiseen huoneeseen, niin kyllähän minä siihen herään, enkä sitten saa enää unen päästä kiinni. No toistaiseksi en ole vielä harkinnut yhteisestä makuuhuoneesta evakkoon lähtöä.

 

 

7.10.2017

Kun ei eilen tarjennut enää istua saunan jälkeen vilvoittelemassa patiolla, niin todettiin, että eiköhän se kesä ollut nyt tässä ja korjattiin tänään ulkokalusteet talviteloilleen. Tuntuu kuin ihan juuri ne olisi tuonne patiolle levitelty. No eipä siellä kovin paljon aikaa tänä suvena vietetty.

 

Nimpparipäivänä saa tiukkapipokin löysäillä. Aamun kuntosalitreenit jätettiin väliin ja ainaisen lounassalaatin puremisen sijaan käytiin mussuttamassa Subwayn muhkeat sämpylät. Mitenpä muutenkaan voisi juhlia nimppareitaan?

 

5.10.2017

Onko suurempaa nautintoa kuin pötkähtää iltauutisten aikaan pitkän päivätyön rasittamana oman peittonsa alle pientä jogurttiannostaan nauttimaan ja telkkaria tuijottamaan? Ihan totta - pienistä asioista se onnellisuus sieluun laskeutuu! Nyt kun kesän riennot ovat takana ja ihmiset asettuvat talvipesäänsä, saa telkusta katsella muutakin kuin niitä iänikuisia tuhanteen kertaan parsittuja uusintoja. "Pitääkö olla huolissaan" on kerrassaan mainio - sitä ei voi millään jättää väliin! Kari Hotakaisen huumorista olen aina tykännyt - niinpä nytkin tuota katsellessa saa nauraa itsensä henkihieveriin. No sehän ei haittaa, jos tuo hirnuminen pidentää ikää. Ainakin se tekee elämästä mukavampaa!

 

3.10.2017

Pari viikkoa sitten reissulta palatessa olin sitä mieltä, ettei matkalle lähtöä haikailisi ainakaan ennen marraskuuta. Nyt en enää olekaan ihan varma asiasta, kun ikkunani takana asuu harmaus ja vettä tulla loipottaa solkenaan. No kotona pysyn vaikka hampaat irvessä tämän lokaisen kuun! Kotimaisemissa minut pitää jo sekin, että projekti kilojen hävittämiseksi on pahasti kesken. Iloinen yllätys oli, että olin onnistunut hävittämään painoa 1,5 kiloa viikossa!!  Ei se helpolla lähtenyt - valtavasti hikeä kuntosalilla ja kaloreiden laskemista jokaisella aterialla. Luulen, että tehokkain konsti on ollut polkea kuntopyörää 50 minuuttia (15 km) kuutena aamuna viikossa. Kaloreita palaa ja hiki lentää!

 

 

30.9.2017

Alkusyksyn viimeinen päivä, tästä sitten sukelletaankin pian loppusyksyn harmauteen. No olihan tämäkin päivä pilvinen ja harmaa, mutta ei annettu sen pilata viikonlopun tunnelmaa. Oltiin päiväkäynnillä miehen veljen mökillä Pusulassa. Toiveikkaina otettiin mukaan sienikorit, vaikka tiedossa oli, ettei näillä seuduilla ole tänä syksynä sienisatoa näkynyt.

 

Lähdettiinpä siitä kuitenkin metsään, mies, minä ja veljen vaimo Jarna. Eihän siellä todella saalista ollut, mutta aina on mukavaa liikkua puhtaan luonnon keskellä. Mustikoita suuhuni hamusin samoillessani sammalikossa. Koettiinpa siellä jännityksen hetkiäkin, kun Jarna oli lähtenyt yksin kauemmaksi metsään, eikä häntä alkanut kuulua takaisin autolle normaalissa ajassa. Olin jo huolissani, että hänelle on sattunut jotain. Kun hänellä ei ollut kännykkää mukana, yritettiin yhteyttä saada huutelemalla ja auton torvea soittamalla. Ylimääräistä liikuntaa saatiin siinä samalla, kun häntä metsästä etsittiin.  Kaikki järjestyi kuitenkin lopuksi hyvin - hän oli lähtenyt väärään suuntaan ja eksynyt matkalla - - - ja löytänyt kanttarellejä ja suppilovahveroita korillisen, jotka antoi meille, etsintäpartiolleen kotiin vietäväksi.

 

HOMMAN  OPETUS:  älä  lähde tuttuunkaan metsään ilman kännykkää!!!

 

 

 

28.9.2017

Nyt oon ihan puhki! Kuntopyörän selässä kului tunti ja matka jatkui mukamas 17 km, vaikka maisema ei siitä miksikään muuttunut! Pitihän se kalorikuorma kuluttaa etukäteen, kun tiedossa on, että illalla ryystetään punkkua. Ystäväni Merja on tulossa yökylään matkallaan etelänmaille ja veikkaanpa, että tytöt istuu parantamassa maailmaa muutaman punkkulasin ääressä. Nyt lähdetään autoilemaan kohti Askolaa, josta käydään hänet kyytiin noukkimassa.

 

 

27.9.2017

Täysin oma vika, kun taas mennään ylikierroksilla. Yöunet jäivät kahteen ja puoleen tuntiin. Päätinpä sitten aloittaa viikon oikein kunnon masokistisesti - rankka kuntosali aamuisin, rankka dieetti, rankka työpäivä ja lisänä 20 minuutin sauvalenkki iltapäivällä. On siinä eläkeläismummulla tekemistä! Ainakin ne lomalla hankitut pari ylimääräistä kiloa on tarkoitus hävittää. Kevyestihän niitä lantiolle kertyy, mutta pois saaminen onkin sitten jo eri juttu! Vielä tämän kerran kokeilen ja jätän homman sikseen, jos tulosta ei ala syntymään. Elelenpä sitten iloisen donnan elämää kaikkine kiloineni!

 

 

24.9.2017

Voihan nostalgian pläjäys - NAPAKYMPPI! Jotenkin mielen pohjalta nousee mieleen muistikuva, että se oli ehdoton osa meidän perheen lauantairituaalia joskus kahdeksankymmenluvulla. Saunapuhtaina asetuttiin sohvannurkkaan seuraamaan minne pääsevät "herra A" tai "neiti B" kumppaneineen matkustamaan. Ihan ei ollut samanlainen fiilis eilen illalla, kun tätä uutta versiota tallennuksesta katseltiin. Nykyisin meillä saunotaankin perjantai-iltana, eikä puitteet muutoinkaan vastaa enää tuota vuosikymmeniä sitten elettyä elämää. No kyllähän se viihteestä käy tämäkin versio!

 

Todella hieno syyspäivä saatiin vielä kokea surkean kesän jälkeen. Olisikohan ollut viimeisiä kertoja  tämän suven osalta käydä eväsretkellä ihastelemassa värikästä luontoa Myllykosken partaalla Nurmijärvellä?

 

 

23.9.2017

Kesä tuli takaisin, tai ainakin melkein. Vaikka ulkona on lämmintä, syksyn tuntu leijuu silti ilmassa, kun puut ovat alkaneet vaihtaa väriänsä ja niitä lehtiä leijailee ilmassa. Eihän tällaisena päivänä voi jäädä kotiseinien suojaan. Niinpä ajeltiin Saukkolaan - niin niin - sinne Kasvihuoneilmiöön teki mieli piipahtaa. Että osaakin olla houkuttava paikka, vaikkei mitään ostettavaakaan olisi hakemassa! Heräteostoksena löydettiin saunatupaan kello, kun edellinen sanoi sopimuksen irti. Ja kyllähän minä hurahdin hömppäänkin - työpöytääni koristaa nyt kirkkaan oranssin värinen sienirykelmä, joka ihan väkisin halusi muuttaa meille asumaan.

 

Päivän kuvat

 

22.9.2017

Valkkarilasillinen on mielestäni nyt ansaittu!

10 kilometrin pyörälenkki poljettu kuntopyörällä 40 minuutissa ja siinä samalla kulutettu 320 kaloria - nythän tuota valkkaria voisi ottaa kaksikin lasillista! Kaiken lisäksi onnittelen itseäni siitä, että jaksoin tuon ajan polkea sitä pahuksen pyörää! Hemmetin tylsää touhua - tuijottaa nyt edessään olevaa ikkunaa, vaikka maisema ei siitä miksikään muutu.

 

Nyt saunan lauteille kipeitä lihaksiaan rentouttamaan!

 

 

21.9.2017

Kyllä on helpoksi tehty nykyihmisen elämä! Kun aiemmin historian hämärissä passin hankkimiseen meni vähintään koko päivä, suoriutuu siitä nyt mukavasti oman pöydän ääressä.

 

Kun tuon tärkeän asiakirjan voimassaolo alkaa lähestyä loppuaan, on kiireesti kipitettävä uutta hankkimaan. Eihän sitä koskaan tiedä, mille äkkilähdölle sitä höyrähtää. Meillä se kipittäminen tarkoitti kotikylän valokuvaamossa käyntiä. Onhan se kuvan ottaminen sydämentykytyksen paikka - heti ovella ilmoitin, että nyt tarvitaan kaunis kuva. Nykyisessä passissa kansien välistä syöksähtää silmille kauhean näköinen akka, jonka on tarkoitus esittää minua!!! No lienee parempi, että passikuva vastaa mahdollisimman tarkasti kantajaansa, olipa sitten ruusuinen tai rupuinen akka.

 

Sitten vaan kotiin passihakemusta näpyttelemään nettiin. Uusia passejakaan ei tarvitse lähteä hakemaan kymmenien kilometrien päähän; tulevat ihan tuohon lähelle, R-kiskalle. Eipä olisi uskonut tämänkään homman näin näppärästi hoituvan!

 

 

20.9.2017

Ei ole helppoa aloittaa taas rutiinikuvioita - ei! Kun eilisaamuna en halunnut lähteä tuonne kosteaan ja kylmään luontoon aamulenkille, kävi mies hankkimassa kuntosalikortit meille molemmille. Eihän se salille menokaan herkkua ole, kun siellä on käyty viimeksi neljä kuukautta sitten, mutta pakkohan tässä on jotain liikuntaa alkaa harrastamaan.

 

Meillä oli reissussa mukana teleskooppisauvat, mutta eipä niistä paljon apua ollut, kun ei niitä kertaakaan auton takakontista kaivettu esiin. Kroatiassa, Montenegrossa ja Italiassa oli ihan liian helteistä ja maasto niin haastavaa, että aamulenkille ei tullut lähdettyä. Kun tultiin pohjoisempaan, muuttui keli kosteammaksi, eikä sekään houkutellut mihinkään liikuntasuoritukseen. Huomaatko nyt - taitavasti yritän vieläkin selitellä omaa laiskuuttani. Nyt on selitykset selitelty! Tänä aamuna hikoilin salilla kuntopyörän selässä puolituntia ja huomenna otankin vielä tiukemman treenin!

 

 

19.9.2017

Pönäkkä olo, kuten aina reissusta palattua! Ei, en minä vielä tänä aamuna uskaltanut vaakalle hypätä, toiveikkaana kun ajattelen, että tämä pönötys on vaan nestettä, joka nyt syksyn viileässä häipyy ihan itsestään kehosta. Korjausliike kurinalaiseen elämään alkoi jo eilen - mies keitteli ison kattilallisen kaalisoppaa, jota nyt nautitaan useamman päivän ajan. Onneksi tykkään kaalikeitosta (ei koske sitä kamalanmakuista dieettisoppaa).

 

8.420 km reissua takana ja monennäköisessä majatalossa yövyttynä tuntuu oma koti taas parhaalta paikalta maan päällä. Tekisi mieli sanoa, että nyt ei lähdetä mihinkään hötkyilemään ainakaan seitsemään viikkoon. No itsensä tuntien lienee vannomatta paras!

 

 

20.8.2017

Matkaan taas lähden nyt......

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Autoillen Euroopassa

20.8.2017 - ??  syyskuuta 2017

 

Bigin sivulle

 

 

19.8.2017

Joku osaa lähteä reissuun pelkkä pikkureppu mukanaan, joku taas kantaa puolta omaisuutta taakkanaan. Arvata saattaa kumpaan ryhmään itse kuulun. Kannattaisi varmaan joskus kokeilla extreme-matkaa ja ottaa mukaan vain tuiki tarpeellinen, kuten lääkkeet, silmälasit, passi ja rahat. No nythän on helpompaa tuo pakkaaminen, kun matkalaukkuja ei tarvitse punnita - autoon mahtuu melkein koko omaisuus kahdestaan matkustaessa.

 

Tässä on ihan pakko kertoa mukavista lapsenlapsista, joiden ajattelemme pärjäävän iltapäivät koulun jälkeen ihan hyvin ilman mummin ja papan paapomista. Eilen tuli Paulus piipahtamaan koulumatkallaan pikku kätösessään mustikoita, jotka oli poiminut metsiköstä mummille läksiäislahjaksi. Niistä muutamasta marjasta tuli mummi kovin iloiseksi. Iltapäivällä tuli sitten Petrus reppu selässään antamaan pikaiset läksiäishalit (toinen pappa oli tulossa hakemaan toiseen mummolaan).

 

Isoja tyttöjä tavataan sitten tänään. Inka haetaan iltamyöhäisellä lentokentältä, kun hän on palaamassa Wienistä.

 

17.8.2017

Oma Ahokas-niminen matkatoimisto on tehnyt taas hommia ja hakenut Bookingin kautta yöpymispaikkoja ja laskenut kartalta ajomatkoja. Viisi yöpymispaikkaa on nyt varattu ja siitä eteenpäin jatketaan sitten fiiliksen varassa. Laskeskeltiin, että 400-500 kilsaa päivässä on sopiva ajomatka, jolloin jää aikaa tutustua myös etappipaikan iltapäivän elämään. Perillä Kroatiassa ja Montenegrossa aiotaan sitten viipyä muutamia viikkoja - sen kummemmin ei siellä oloa olla aikataulutettu, eletään niin kuin huvittaa. Paluupäiväkin on vielä avoin....

Matkan reittisivu majoituspaikkoineen

 

 

16.8.2017

Kaipa se matkaa pukkaa, kun matkalaukkuja olkkariin levitellään! Ja mies matkailee täyttä päätä tuolla huoneessaan omalla iPadillaan mittaillen päivän ajomatkoja. Minulla on vielä monta mutkaa kurvattavana ennen kuin edes alan tosissani ajatella tulevaa matkaa. Olen kyllä todella suunnitellut jääväni lomalle, vai siirtyneekö tämä toimistoni auton apumiehen paikalle? Vähän pahaa pelkään, että niin siinä tulee käymään ainakin alkumatkasta!

 

 

15.8.2017

Voih!  Taas soi radiossa espanjankieliset biisit, jotka tekee pesänsä kuulijan korvakäytävään. Näitä paria "korvamato biisiä" soitetaan radiossa niin usein, ettei varmaan kenellekään ole jäänyt epäselväksi, mikä on maailmalla kuuminta hottia. Myönnän, että itselläkin soi vähän väliä päässä "Despacito" tai "Subeme La Radio", halusinpa tai en. Kun en osaa espanjankieltä, oli aluksi haasteellista tavoittaa edes järjellistä niemeä noille aivojen vangitsijoille - väkisinkin korva väänsi toisen nimen "Suomelan radioksi". Vaikka biisit ovat ihan kuunneltavia, toivon, että villitys menee pian ohi! Nyt jo alkaa tuntua, että ne kulutetaan puhki liiallisella soittamisella.

 

 

14.8.2017

Kun aika on..... ! Pakko päästä lomalle nukkumaan! Ihan pirullista tuo sängyssä pyöriminen on taas ollut muutaman viikon. Kun valot sammuu illalla yhdentoista aikoihin, ei uni tahdo tulla kylään millään ja jo kolmen tunnin jälkeen joku hemmetti saa reväyttämään silmät auki. Siinä sitten yrittää olla ajattelematta mitään, mutta eihän se tietenkään onnistu. Ja olomuoto muuttuu aina vaan ryppyisemmäksi!

 

KYLLÄ - nyt on aika pakata pian kamat autoon ja lähteä uinailemaan muille maille vierahille!

 

 

13.8.2017

Hupsista - juuri kun olin päässyt hämmästelemästä tuossa alapuolella bittimaailmaa ja olin viemässä kirjoitusta verkkoon, iski ukkosherra palvelimeen ja "pisti piuhat poikki". Eipä sinne sivuilleni sitten päässyt kukaan lueskelemaan, enkä itsekään voinut tehdä muuta kuin odotella, että homma saadaan korjatuksi. Tuskallisia epävarmuuden hetkiä, kun en tiennyt, miten laajaa tuhoa tuo myrsky oli aiheuttanut. Ja olihan se ihan hillittömän raju ukkoskuuro - puut tuossa ikkunani edessä heiluivat tuulen voimasta, jollaista en ole ennen vielä koskaan nähnyt.

 

12.8.2017

Kyllä bittimaailma on ihmeellinen! En edes yritä ymmärtää näitä "taivaallisia" kuvioita, ällistyneenä niitä ihmettelen kuin Liisa Ihmemaassa. Meni pitkä tovi, ennen kuin huomasin, ettei minun tarvitse viritellä mitään piuhoja, kun siirrän valokuvia tietsikalle - sinne sujahtaa pilveen heti kuvaamisen jälkeen ja sieltä ne on helppo käydä noukkimassa.

 

Toinen juuri oppimani juttu on, kun voin käyttää kännykkääni langattomana verkkona ja työskennellä siten fläppärillä esimerkiksi autossa. Mitähän ne insinöörit vielä keksiikään? Siinä on mummot vielä lujilla, kun yrittävät pysyä kehityksen perässä!

 

10.8.2017

Alkukesälle suunniteltu visiitti ystävien Astan ja Markun kesäresidenssiin piti kolean ja sateisen sään vuoksi siirtää elokuulle. Kylläpä "säätieteilijä" Markku osasikin valita sopivan päivän, kun jo tuolloin ehdotti tapaamispäiväksi eilistä päivää. Nappiin valittu - ihan tuntui oikealta kesältä! Kiva oli viettää aikaa yhdessä "vanhojen kamujen" kanssa syöden, saunoen ja veneillen! Kuvat kertonee puolestaan!

 

8.8.2017

Olen onnistunut tähän saakka pysyttelemään kylmänä nettivaateputiikkien houkutuksille. No tänään se sitten tapahtui - huvikseni avasin facebookin sivulta Florydayn sivun, kun siellä silmiäni poltteli kuva kauniista paitismekosta, joka oli niiiiiiiin minun tyyliseni. Pakkohan siellä oli rekisteröityä ja pistää se ihanuus ostoskoriin, samalla taisin eksyä katselemaan muitakin mekkoja - ja lopputuloshan on arvattavissa. Nyt odottelen, että postista tupsahtaa paketti, jossa on kolme mekkoa ja yksi tummansininen pusero. Että osaakin vanha ihminen höyrähtää mokomien houkutusten edessä - no onhan tämä nettiostelu paljon helpompaa, kuin ravata tavarataivaassa rättien perässä ja josta useinkaan ei löydä sitä haluamaansa kolttua!

 

 

7.8.2017

Antaapa olla viimeinen kerta, kun tätä toimistohuonettani alan tuunailemaan. Luulisi, ettei siinä hommassa naisparka paljon ehdi rasittumaan, kun talossa on oma ruuvinvääntäjä, jonka otsalta ne hikipisarat pursuaa. No olihan siinä minullekin jotain pientä puuhaa, kun "tonnin painoisia" kalusteita apunaisena siirtelin. Ja laatikotkin tuli siinä sivussa siivottua ja turhat kamat heiteltyä roskiin.

 

Nyt on mukavaa istua omassa uudistuneessa "konehuoneessa", joka nimi ei meidän tapauksessa tarkoitakaan kauppaneuvos Jethron makuuhuoneelle antamaa lempinimeä.

 

 

 

6.8.2017

No nyt ne heinäkuun alussa tilatut kalusteet viimeinkin saatiin. Siinäpä riittikin puuhaa koko päiväksi, kun sitä palapeliä yhdessä kasattiin. Onneksi tuolit olivat sentään valmiiksi kasattuja, mutta pöydän jalat piti tietysti itse ruuvata paikalleen. Oma lukunsa onkin sitten kirjoituspöytä - röykkiö erilaista puutavaraa ja iso laatikollinen ruuveja, muttereita, kannattimia ja saranoita. Mieshän niitä kasaili laatikoiksi ja kaapeiksi, minä olin lähinnä henkisenä tukena huokailemassa. Oltiin niin poikki illalla seitsemän jälkeen, että jätettiin minun huoneeni kalustaminen tälle päivälle. Eipä ole herkkua huonekalujen hankkiminen, vaikka huonekaluliikkeessä tulee helposti niin luulleeksi!

 

 

4.8.2017

Enpä muista toista tällaista suvea, kun joutuu kyselemään Forecalta, milloin olisi sovelias aika kesäisille vierailuretkille  lähteä. No eilen oli sitten luvassa aurinkoa ja kesäistä keliä, joten toteutettiin yksi kesäkekkeritapahtuma ystävien luona Lammilla. Ulkona istuskeltiin virvokkeita ja grillieväitä nautiskellen - mitä muuta voisi kesäpäivältä toivoakaan. Tänään onkin sitten luojan kädessä, saanko istuskella oman pation keinussa saunomisen lomassa, kun taivas tiputtelee vuoroin vettä ja vuoroin aurinkokin meille säteitään tuhlailee!

Päivän kuvat

 

2.8.2017

Vielä on kesää hiukan jäljellä, vaikka joka toinen päivä tuntuukin, että syksyä eletään, kun sade lyö ikkunaruutuun ja taivas on musta. No eilinenhän kuitenkin näytti parastaan, kun mies vietti vuosipäiväänsä. Viikonloppuna ihmettelin lapsenlapsi Inkalle, että mitenkähän tuota päivää voisi juhlistaa. No hänpä keksi heti ratkaisun - syökää lounaaksi jotain muuta iänikuisen salaatin puputtamisen sijaan. Niinpä unohdettiin kurkut ja tomaatit ja hurautettiin Tuusulaan Unkan lounaspöytään herkuttelemaan. Oli siellä paljon muitakin - tupa täynnä herkullista kotiruokaa nauttivaa väkeä.

 

31.7.2017

Jos haluaa saada lisätunteja vuorokauteensa, kannattaa jättää syömäpuoli vähemmälle ja keskittyä lähinnä juomapuoleen (ei tarkoita alkoholia). Jo esi-isätkin sen tiesivät, ettei nälkäistä nukuta.

 

Kun päätin pistää jarrua kilojen kertymiselle, niin ajattelinpa vähentää jääkaapilla juoksua ja pitää parina päivänä viikossa soppapäivän. No siitäkös elimistö ilahtui ja iski päälle ylivireystilan. Nyt haahuilen tässä työhuoneessani silmät sikkurallaan, kun yöunet jäivät muutamaan tuntiin. Sitkeästi pysyin päätöksessäni eilenkin, kun käytiin Luukin kartanossa kahvilla - kynnenkokoinen karjalanpiirakka vihanneksilla ja kinkulla ei paljon kiloja kerryttänyt. Vaaka vain tahtoo olla erimieltä!

 

 

29.7.2017

No nyt tuli lähdettyä merta edemmäs kalaan, kun olin saanut jostain päähäni ajatuksen, että Inkoon satamasta on käytävä hakemassa savusilakoita. Se juttu on ollut jo useamman lauantain ohjelmassa, mutta aina on tullut jotain muuta sen tilalle. No nyt otettiin lapsenlapsemme Inka takapenkkiläiseksi ja köröteltiin haaveiden kalapaikalle. Sellaiset ne on tämän päivän kalareissut! Näytti siellä rannassa olevan yksi kalanmyyntikoju, mutta kun nälkä kurni vatsassa, niin mentiinpä ensin nauttimaan ruumiinravintoa ennen kalakauppoja. - Voi ei - sillä välin kauppias oli jo alkanut pistää putiikkiaan kasaan ja meiltä meinasi mennä kala-ateria sivu suun.

 

Oivaltava mieheni keksi, että ehkä niitä savufisuja voisi löytyä paikallisesta S-marketistakin, ja löytyihän niitä. Saattaa olla, että niitä samoja fisuja olisi löytynyt myös muutaman sadan metrin päässä kodista olevasta marketista, mutta kyllä näihin kaloihin tarttui varmasti matkalla se onnellisuusaromi, joten kannatti mennä merta edemmäs kalaan!

 

27.7.2017

Voih - vielä muutama päivä jäljellä tätä hemmetin heinäkuuta. On se kummaa, että kesän helein(??) kuukausi herättää itsessä moisia ärtymyksen tunteita. No ehkä asiaa selittää se, että meikäläisellä on vapaata aikaa ja lomaa läpi vuoden, eikä heinäkuu ole siinä suhteessa muita kuukausia kummempi. Lähinnä tässä potuttaa asioiden hoitamisen tahmeus - tuntuu, ettei mikään suju niin kuin normaalina arkena. Maaltakin lähdettiin sippulat vinkuen, kun tilattujen kalusteiden kuljetus oli sovittu keskiviikolle. Eipä tullut kalusteita, ei. Nyt on sovittu, että ne tuodaan 5.8. - liki neljä viikkoa sovitusta myöhässä. Jos tuokin aika pettää, niin frouvalta palaa käpy!

 

25.7.2017

Ha haa -  eipä satanutkaan vaikka ennuste sitä lupaili  eiliselle päivälle, niinpä pystyttiin tekemään ne joka kesän pakolliset kuviot täällä mökillä käydessä. Makkaroita käristettiin ja kahviteltiin ensin Ruunaan Neitikoskella ja sitten ajeltiin vielä metsäautotietä pitkin Änäkäisen rannalle.

 

Tänään onkin sitten vaihteeksi sadepäivä, joten kerätään hynttyyt autoon ja otetaan kurssi kohti kotia.

 

Päivän kuvat

 

 

24.7.2017

Eipä saisi valittaa, kun eteläinen Eurooppa hikoilee hirmuhelteissä ja meillä täällä pohjolassa saadaan hengittää viileää, raikasta ilmaa. No onhan vähän liian viileää minun makuuni, mutta kun nyt ei satu olemaan ihan muutaman tunnin päässä parempaakaan, on se vaan kestettävä.

 

Ihan mukavastipa tuo eilinen sadepäivä saatiin kärsittyä. Systerillä kahviteltiin päivällä kuohujuomien kera ja illalla jatkettiin Merjan tuvassa fortunaa ja Afrikan tähteä pelaillen.

 

Päivän kuvat

 

 

23.7.2017

Sataa sataa ropisee. Sunnuntaiaamu valkeni (voisikohan tätä kutsua valkenemiseksi???) sateisena ja harmaana. Onneksi mökissä on kuivaa ja lämmintä. Saadaanpa nyt loikoilla vällyjen alla ihan hyvällä omallatunnolla, kun täksi päiväksi suunniteltu retki koskille jäi toteutumatta.

Onneksi eilinen päivä oli aurinkoinen, siitäpä otettiinkin kaikki ilo irti ja ajeltiin tuttuja paikkoja katselemassa. Iltapäivää istuskeltiin aurinkoisella patiolla.

 

Päivän kuvat

 

 

22.7.2017 klo 8:30

Aurinko paistaa ja linnut laulaa!!  Ihan on olo niin kuin täällä Karjalassa kuuluu ollakin. Eilisiltana istuttiin isommalla sakilla Merjan patiolla, eikä hyttysistäkään ollut riesaa - lieneekö tästä viileästä kesästä sittenkin jotain hyötyä?

 

Päivän kuvat

 

21.7.2017

ÄKKILÄHTÖ! No ei nyt tällä kertaa sen kauemmaksi kuin 600 km pohjoista kohti, lapsuuden kotikonnuille Lieksaan. Eilen illalla systeri soitti, että ovat pyyhältäneet mökille, joten päätimme lähteä sinne itsekin muutamaksi päiväksi. Menoa on nyt lykätty useamman kerran kehnon sään vuoksi, joten nyt tuumailtiin, että satakoon tai paistakoon reissuun lähdetään.

 

Aamulla keräiltiin mökkikamat kasaan, käytiin vielä lenkillä ja sitten tien päälle. Käyhän tuo lähteminen liikoja suunnittelematta!

 

 

20.7.2017

Oma maa mansikka - meidän maa ahomansikka!

Ei tarvitse olla mikään viherpeukalo saadakseen oman mansikkamaan talon päätyyn. Mitään muuta en ole asian hyväksi tehnyt, kuin ihastellut alkukesästä pihalle ilmestyneitä pieniä mansikan kukkasia. Miestä olen kiellellyt niitä leikkurilla vahingoittamasta. Nyt huomasin, että satoakin on tullut. Eihän niitä nyt kovin paljon ollut, mutta suun sain makeaksi, kun tuolla ruohikolla niitä pyydystin.

Tähän aikaan kesästä kätevät emännät ahkeroivat mansikoita pakastimeen talven varalle. Meillä kätevä isäntä käy niitä poimimassa kaupan pakastealtaasta. Marjoja meillä syödään päivittäin, kun frouva loihtii niistä kevyen iltapalan rahkan ja jogurtin kanssa.

 

 

 

19.7.2017

Voihan heinäkuu!!  Olisi voinut vaikka lyödä vetoa, ettei tälle päivälle toimitettavaksi luvatut kalusteet tulekaan ajallaan. Miten se voikin olla niin vaikeaa, ettei myymälään asti tule tietoa siitä, että tehtaan väki lomailee heinäkuussa ja tavaran toimituksessa tulee ongelmia sen vuoksi. Olisi paljon reilumpaa asiakasta kohtaan, ettei luvattaisikaan utopistisia toimitusaikoja, kun ei niitä kuitenkaan pystytä pitämään.

 

Eihän tässä ole meillä mitään hätää - ulkokalusteet toimittavat mainiosti ruokailuryhmänä ja saanpahan istua vielä oman vanhan kirjoituspöytäni ääressä. Se vaan tuntuu potuttavalta, kun menojaan ei voi suunnitella pitkälle eteenpäin, kun odotellaan niitä hemmetin kalusteita. Seuraava arvailtu toimituspäivä on lauantaina - enpä ota uskoakseni.

 

 

18.7.2017

Ihan hullun hommaa, sanon minä!  Vaikka pation käyttö on jäänyt tänä kesänä surkean vähäiseksi, hankittiin sinne kuitenkin uusi päivänvarjo. Entisen, muuten kunnossa olevan  tilalle piti siis hankkia uusi, kun  mistään ei onnistuttu saamaan sitä kangasrättiä varaosana. Mielestäni sekin on ihan kamalaa luonnonvarojen tuhlaamista. Yritettiin me saada valkoinen, vuosia käytössä nuhraantunut varjo puhtaaksi, mutta eihän se kangas enää mitään voimakasta käsittelyä kestänyt. No nytpä ei olekaan enää valkoinen varjo - josko tämä tummanharmaa kestäisi vähän kauemmin!

 

 

 

16.7.2017

Ovatko nämä heinäkuiset aamut ollenkaan sisaruksia menneiden vuosien aamunsarastuksille? Ei lähellekään, jos aamulämpötiloista on kyse! Vai onko minulla taas valikoiva muisti ja vuodet ovat kullanneet ajatuksissa aiemmat armaiset suven aamut? Perjantaiaamunakin oli niin viileä tuuli, että hansikkaita olisi kaivannut aamulenkillä. Yhtenäkään aamuna en ole vielä ruhoani aamukahville pihakeinuun raahannut.

 

Jotain on sentään, joka on säilynyt muuttumattomana! Tuntuu, kuin asuttaisiin aavekaupungissa - kovin oli hiljainen kylänraitti tänä sunnuntaiaamuna, vaikka kello lähenteli yhdeksää. Rauhassa sai kulkea keskellä katua - vain kolme autoa ja yksi koranpissattaja bongattiin liki tunnin mittaisella aamulenkillä. No ihan erilainen meininki onkin jo kuukauden päästä!

 

 

13.7.2017

Osaapa olla vaarallista tämä kodin tuunaus! Mies nosteli myytävät tuolit riviin huoneeni viereiselle seinälle noutoa odottamaan. No enkös vaan pyyhältänytkin illalla huoneestani sukat savuten kohti makuuhuonetta ja hups - siinäpä makasi eukko rähmällään tuolien päällä silmälasit vinksallaan. Käteen sattui niin saamaristi ja nyt on olkavarressa mustelma. Onneksi en saanut silmälaseista mustaa silmää - olisinpa nyt kuin tappelusta tulossa.

 

No nyt on pöytä ja tuolit uuden omistajan kodissa ja meillä ruokaillaan ulkoa nostettujen kalusteiden ääressä. Erikoinen oli  myyntitilannekin. Kirjeenvaihdon ja nimen perusteella osasinkin odottaa ulkomaalaista ostajaa. Puheen aksentista pääteltiin, että hän oli kotoisin jostain Intian suunnalta. Enpä ole vielä aiemmin ollut tilanteessa, jossa maksu hoidetaan kännyköiden kesken omalle tililleni. Heppu virnisteli, kun ihmettelin hänen taitojaan - kertoi että heidän firmansa tekee näitä maksuohjelmia Nordealle. Eipä ollut ihme, että homma hoitui niin näppärästi meidän yhteispelillä.

 

 

 

12.7.2017

Maanantaina heittäydyin huonekalukauppiaaksi. Kodin ruokailuryhmä ja oma kirjoituspöytäni on saatava maailmalle ennen kuin uudet kalusteet tulevat ensi keskiviikkona. Hyväkuntoisia kalusteita ei oikein raski kaatopaikallekaan kärrätä, joten pakko oli myyntihommiin ryhtyä, vaikka en siitä touhusta erikoisesti tykkääkään. Onneksi nykyisin on noita markkinapaikkoja, johon voi jättää ilmoituksensa. Tori.fi tuotti tulosta parissa päivässä ja huomenna joku Muhammad tulee noutamaan pöydän ja tuolit. Ollaankin sitten ulkoruokinnassa ensiviikon puoliväliin, kun syödään pation puolella.

 

Kirjoituspöydän myynti näin kesälomien aikana lienee hankalampaa, joten laitoin tänään ilmoituksen myös "huutonettiin" (https://www.huuto.net/kohteet/mantyinen-kirjoituspoyta-ja-kaappi/448719370?ref=hm_add).

 

 

10.7.2017

Melkein kuin ulkomailla - kaunis kesäpäivä! Sunnuntaina otettiin lapsenlapset Inka ja Tinja takapenkkiläisiksi ja ajeltiin vilkasta Kaivarin rantaa pitkin elämänmenoa katsellen. Vuosaaren kesäkahvilassa oli mukavaa juoda kaffeet ulkosalla.

 

 

 

 

9.7.2017

Kyllä pääkaupunkiseudulla riittää mukavia paikkoja kahvitella, kun aurinko suo sulojaan. Pakkohan silloin on lähteä liikkeelle - niin harvinaista herkkua nuo kesäiset päivät tänä vuonna ovat olleet. Lauantaipäivän ratoksi ajeltiin Soukan rantoja ja piipahdettiin Suvisaariston puolelle, Svinön salmen kesäkahvilaan. Mukava tunnelma, paljon väkeä jätskillä ja kahvilla ja pisteenä ii:n päällä saatiin katsella paattiin hääjuhlia viettämään menevää seuruetta.

 

Ihan mukava juhlatunnelma oli meilläkin, kun vietettiin iltaa toisten isovanhempien kanssa tyttären huushollissa. Teemu loihti maittavan jenkkityylisen illallisen jättihampurilaisineen ja maissintähkineen. Kyllä meillä on mainio kokkaava vävypoika!

 

Päivän kuvat

 

 

8.7.2017

Tämän kesän mukainen, kesäinen perjantai-ilta (=ei sada, lämpöasteita niukasti päälle 15). Mitäpä itä muuta voisi toivoakaan, kun odottaa ystäviä visiitille? Onhan se ihan kiva katsella ikkunasta patiolle, kun ei ole mikään pakko nauttia illallista ulkona.

 

Mukavaa oli viettää iltaa Erjan ja Riston kanssa. Mieli palasi seitkytluvulle, jolloin asuttiin naapuruksina Nummelassa ja usein istuttiin yhdessä rattoisaa iltaa, jolloin oltiin vähän nuorempia.

 

Illan kuvat

 

7.7.2017

On se pirua, kun kaikenmaailman veijarit yrittävät tunkeutua huusholliisi, fläppäriisi, puhelimeesi, pankkitilillesi. Vain taivas on kattona siinä mielikuvituksen määrässä, jonka luoja on noille huijareille suonut.

 

Eilen luin facebookista, että tässä meidän kulmilla on liikkunut varasjoukkoja, jotka on menneet asuntoon sisään takapihan ovesta. Naapuri oli viime sunnuntaina leikkaamassa pensasaitaa, kun huomasi talon postilaatikoilla tummia miehiä, jotka häipyivät heti, kun hän niitä lähestyi. Taisivat olla tiedustelureissulla. Pitäisikö ostaa pesäpallomaila turvaksi tunkeilijoita vastaan?

 

Meistä kumpikin on saanut puhelun 44-numerosta, joka on yksi esimerkki huijareiden oveluudesta. Onneksi on luettu varoituksia ja jätetty niihin vastaamatta. Sähköpostini nyt on varsinainen roskalaatikko, kun sinne tulee päivittäin kymmeniä roska- ja huijausviestejä. Otsikkoja eiliseltä, joita en avannut: "Tienattujen provisioiden maksu"- ei minulle kukaan mitään provisioita maksa - - - "Viimeinen ilmoitus/Pakettipalvelut" - mitään en ole tilannut - - - "Liittyen työhakemukseen" - en ole hakenut töitä - - - "Verkkopankin päivittää" - pankki ei viestitä sähköpostin kautta - - - "Palkanmaksuun liittyen" - ei eläkeläiselle kukaan palkkaa maksa siitä, että palloilee kotona. Oma lukunsa ovat ne luottotarjoukset, joita tulee myös kymmenittäin päivässä.

 

Mitähän ne vielä keksivätkään, joilla voisiat viedä eläkeläisen roposet?

 

 

6.7.2017

Kyllä valittaminen tästä tämän kesäisestä sääilmiöstä voisi jo omalla kohdallani loppua. Kun katseltiin eilisiltana telkkarista dokumenttia "Monsuunin maat", hiipi mieleen hiljainen ajatus siitä, miten onnekkaita me täällä pohjolassa ollaankaan kylmine kesinemme ja sateinemme. Eipä satanut paimentolaisille siellä Kaakkois-Aasiassa pisaraakaan seitsemään kuukauteen ja lämpötila huiteli 45 asteessa. Lisäksi kuivan kauden lopussa riesana olivat hiekkamyrskyt. Sitten kun kauan kaivattu sadekausi alkaa, vettä tulee todella rankasti ja pitkään.

 

Meillä tuon monsuunin kaltaisen ilmiön pääsee kokemaan, kun piipahtaa saunaan. Löylyhuoneen puolella on kuivaa ja kuumaa ja kun tulet seisomaan suihkun alle, saat niskaasi samanlaisen saderyöpyn kuin monsuunisateissa. Hyvä puoli asiassa on se, että pääset sieltä saunan puolelta karkuun miellyttävämpään ilmastoon saunatuvan puolelle!

 

 

4.7.2017

Nyt jos olisi siivet, niin voisi lennähtää sinne, missä on kesä - no tietysti Lappiin!!! Kun meillä täällä etelässä värjötellään 15 asteen helteessä, kertoo radio, että pohjoisimmassa Suomessa on ylitetty helleraja. Ja kun ei yhtään parempaa keliä ole luvassa, muutettiin taas kerran suunnitelmia ja siirrettiin Astan ja Markun Sysmän mökille menoa kuukaudella. Josko se kesä siihen mennessä jo alkaisi - tai sitten muutetaan visiitin teemaa ja mennään yhdessä pilkille mökin rantaan.

 

Onneksi kotona voi sisätilojen lämmitystä säätää mielensä mukaan, niin että tulevana perjantain istutaankin iltaa nuoruusvuosien ystävien, Erjan ja Riston kanssa.

 

 

3.7.2017

Kun sitä aurinkoa usein haetaan maitten ja mantujen takaa, voi sen yllättäen löytää lähempääkin. Sellainen ihmeellinen taivaankappale löytyi eilen lemppari-retkipaikastamme Nukarinkoskelta, eikä tarvinnut siirtyä kuin alle kolkyt kilsaa kotonurkalta.

 

Vaikka kauniita metsäkauriita tietää liikkuvan tuolla jossain lähimetsissä, niin harvoinpa niitä pääsee omin silmin siellä näkemään. Todella täpärällä oli, ettei sellainen jäänyt eilen meidän auton kolhimaksi, kun se eteemme tienvarsipusikosta loikkasi. Paniikkijarrutus pelasti tuon kauniin eläimen hengen tällä kertaa.

 

 

 

2.7.2017

Hankittiin Tuusulan kukkatalosta kolme mustaherukkapensasta etupihaa koristamaan. No siinä matkalla poikettiin Askoon, kun olin aamulla saanut päähäni, että oman huoneeni kirjoituspöytä ei enää palvellut tarkoituksiani. Netistä selattiin sopivaa pöytää tunnin verran, ennen kuin tuo Askon pöytä tupsahti vastaan.

 

Kun sitten liikkeessä myyjän tilauksen teko kesti, kuljeskelin siinä joutessani kalusteita katselemassa. - - Ja siellä se sitten tuli vastaan - uusi ruokailuryhmä!!!    Ei, ei - en millään voinut jättää sitä silmistäni, niin houkuttelevalta se näytti.  Että silleen - lähdettiin hakemaan kahdentoista euron marjapensaita ja tulikin hankittua samalla vähän muutakin!

 

 

 

1.7.2017

Mitähän nuo kanssaihmiset oikein meinaa, kun kulkevat tuolla (koiranpissatus) aamulenkillään lippalakissa ja toppatakissa? Nythän on kesä!! Nytkin tänä aamuna oli lämpöasteita peräti viisitoista, kun pienessä t-paidassa lähdettiin viuhtomaan tuonne hiljaisille kaduille. Puuskittainen tuuli riepotteli meitä sauvailijoita aika-ajoin, mutta eihän se meitä lentoon saanut, kun on pidetty koko alkukesän ajan hyvää huolta kehon painosta, jota myrskyssä tarvitaan.

 

Uskollisesti on lähdetty aamuisin kotimaan luontoa tutkimaan, kun sadekuurot eivät ole olleet kuvioita sotkemassa. Näistä kesänrippeistä täytyy yrittää ottaa kaikki mahdollinen irti, ettei tulisi houkutusta lennähtää taas muille maille vierahille.

 

 

29.6.2017

Lieneekö vanhuus astunut kuvioihin, vai jokin muu henkinen häkkyrä, kun lomaltapaluusta toipuminen kestää näin monta päivää? Yölento on kyllä todella rasittava ja siitä selviytyminen ottaa oman aikansa. Eihän tuon neljän tunnin lennon luulisi nyt tuntuvan missään, ihan omaa luokkaansa on yhdentoista tunnin lento Bangkokiin ja siihen lisäksi vielä parin-kolmen tunnin taksimatka Hua-Hiniin - se jos mikä syö naista!

 

Muutoin ihan normaali kuviot kotiin palatessa; vaaka valittaa ja niin valittaa frouvakin. Mies keittänyt ison kattilallisen kaalisoppaa, viinin siemailu vaihtunut veden litkimiseen ja kävelysauvatkin löytyneet ovenpielestä. Aurinkokin tuotiin Kreikasta mukanamme, joten eiköhän se elämä lähde siitä pikkuhiljaa sujumaan!

 

 

20.6.2017

Kotimaan kehnoihin keleihin kyllästyneinä hypättiin siiville ja lennettiin etelän lämpöön.

 

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Kreikka - Rodos

20.6.2017 - 26.6.2017

 

Bigin sivulle

 

 

19.6.2017

Yllätyksiä täynnä on elämä. Päätettiin jo toukokuussa, että vietetään kesäkuista hääpäiväämme Imatran valtionhotellissa ja varattiin jo tuolloin huonekin valmiiksi. Miten sitten kävikään?  Eilinen säätiedotus ei hyvää luvannut - Imatralle kaatosadetta ja juhannukseksi Lieksaan 11 asteen helteitä.

 

Ei ei ei - yhtään ei houkuttele nyt itäinen Suomi. Mies löysi netistä vielä kaksi vapaana olevaa äkkilähtölentopaikkaa Rodokselle. Hotelli näyttää vaatimattomalta, mutta eipä siellä sisällä käydä kuin nukkumassa. Hassuinta asiassa on se, että tyttären perhe lomailee parhaillaan Falirakissa, jonne mekin nyt ollaan menossa - vain 2 kilometrin päähän heidän hotellistaan. Turha luulla, että paha anoppi olisi keksinyt lähteä heitä tarkkailemaan!

 

17.6.2017

Suomen suvi ja Hämeen härkätie - siinä puitteet meidän lauantaipäivälle. Kesän vihreys ja pihoilla runsaina ryöppyinä kukkivat sireenit, niissäpä riittää ihailtavaa lämpimänä kesäpäivänä. Kun ei olla moneen vuoteen käyty Marskin majalla, niin lähdettiinpä sinne ajelemaan luppoaikaa viettämään. Lounaskaffeelle ei sinne päästy, kun joku pariskunta oli keksinyt, että sanovat "tahdon" juuri siellä majalla. No saatiinhan me katkarapuleivät Räyskälän purjelentokentän vieressä olevassa ravintolassa. Kotiinpäin ajeltiin mutkaista ja kumpareista Hämeen härkätietä.

 

Tämä niin suloinen suvi on meillä niin lyhyt, että jokaiselle päivänpaisteiselle päivälle pitäisi löytää retkipaikka, jossa eväitään nauttia ulkosalla. Eilen istuttiin omalla terassilla grillaamassa ja torstaina syötiin miehen laittamat eväät Nukarin kosken partaalla. Miten voikaan kahvi maistua paremmalta tuolla luonnossa?

 

15.6.2017

Ihmeesti jaksaa ihminen, vaikka edellisen yön unet jäivätkin kovin lyhyiksi! Eihän me eilen raskittu kaunista aurinkoista päivää nukkumiseen tuhlata. Eväät repussa suunnattiin rannikolle, Porkkalanniemeen, suvesta nauttimaan. Eihän siellä nyt mikään bikinikeli ollut, mutta kotimaassa kesäkeliksi sanotaan, kun lämpömittarin lukemat kohoaa yli 16 asteen.

 

Eikä siitä nukkumisesta tullut mitään iltapäivälläkään, vaikka kävin sohvalla 10 minuuttia sitä houkuttelemassa. Olipahan päivällä pituutta - 22 tuntia yhteen putkeen! Taidanpa nauttia tästä kesästä kuin mesikämmen konsanaan - nukutaan sitten talven kaamoksen aikaan!

 

Porkkalanniemi

 

 

14.6.2017

Kyllä kesäaamuna kannattaa pompata sieltä lakanoiden välistä viimeistään silloin, kun auringonnousu maalaa taivaanrannan kauniilla oranssin värillään. Meidän leveyspiirillä Klaukkalassa se tarkoittaa tähän aikaan vuodesta, että silmiä on raoteltava jo neljän aikoihin ja pohjoisemmassa Suomessa hämärän aikaa on enää hitusen verran.

 

Tänä aamuna meillä sitten toteutettiin tuo aikainen ylösnousemus. Ulkona kaunis, kirkas taivas - ja se lintujen konsertti! Luonto ihan parhaimmillaan! No oli meillä ihan muukin tarkoitus tuolle anivarhaiselle heräämiselle, kun sängystä kömmittiin ylös jo kolmen aikaan. Tyttären perhettä kyydittiin kahdella autolla puoli viideksi lentokentälle - nyt lomaa viettää kaksi tyttärentytärtä Riikassa ja loppuporukka Rodoksella. 

 

 

11.6.2017

Kesä, kesä, kesä!!!!  Ainakin oli lauantaina ja vähän vielä tänäänkin. Yhden pienen sadekuuron sentään heitti sunnuntain ratoksi. Lauantaina vietettiinkin sitten oikein vapaapäivää, kun ajeltiin kesän vihreyden pökerryttäminä Inkooseen nauttimaan lounaskaffeet veden äärellä. Sieltä matkaa jatkettiin Fagerviikiin, jossa kierrettiin kirkolta kylän raittia pitkin takaisin autolle ja ihasteltiin taas kerran paikan kukkivaa kauneutta. Kotiin koukattiin Fiskarsin kautta. Joka paikassa oli kesäkolttuun pukeutuneita iloisia ihmisiä, toritapahtumia ja vilinää ja vilskettä. Kyllä suvi tekee hyvää talven riuduttamille mörökölleille.

 

Kotona sain jonkun kohtauksen, kun otin rätin ja vesisangon ja siivosin siitepölyn tuhriman pation. Siinäpä oli sitten mukavaa istuskella keinussa ja maistella juomaa jaloa!

Päivän kuvat

 

 

9.6.2017

Mistä lienee iskenyt mahtava väsymys alkuillasta elämänmenoa pilaamaan? Eihän nyt vielä tunnin aamulenkin ja normaalin 8 tunnin (fläpppäri-)työpäivän jälkeen pitäisi vielä tuntua missään! Sain perinnöksi isännöitsijän tehtävät neljän huoneiston taloyhtiössä ja niitä siirtohommia olen tässä nyt puuhastellut. Uskomattoman iso homma saada tehtyä kaikki osoitteenmuutokset ja rekisteröinnit kaupparekisteriin & verottajalle ja käyttöoikeudet yhtiön pankkitiliin. Nykyisinhän kaikki pitää hoitaa netissä ja sormi menee suuhun entiseltä pankkimoosekseltakin, kun vähänkin vaikeampaa, rutiiniasiasta poikkeavaa asiaa pitää alkaa hoitamaan.

 

Pakko oli päästä tuulettumaan ulos luontoon, mieluummin vielä järvenrannalle (veden äärellä kun on lapsuutensa viettänyt). Ihana kesäinen alkuillan tunnelma löytyi Salmin ulkoilualueelta, jonne suunnattiin kesän tuoksuja hengittämään.

 

 

7.6.2017

Voi suven suloisuutta! Optimisti minussa sanoo, että tässä sitä nyt nautitaan tätä ihanaa vihreyttä ja lämpöä ihan koko rahalla. Se pessimistinen puoli sössöttää korvakäytävään, että huomenna saadaankin jo vettä niskaan, kun ilmatieteenlaitos kerran niin kuuluttaa. No kahtena päivänä ehdittiin käydä kahvilla luonnossa - eilen istuttiin kosken partaalla Nurmijärven Myllykoskella eväitä syömässä, tänään ajeltiin Pirttimäkeen korvapuusti-kaffeille, jotka juotiin kirkkaassa auringonpaisteessa ulkona.

 

 

6.6.2017

Hui - ei voi olla totta, millaisen kohtauksen sain tänään aamulla. Varmaan joku virus iski puskista aamunlenkin varrella, kun aamupuuron jälkeen aloin siivoamaan arkistokaappejani! Ihan totta - hirvittävän iso homma! Vanhaa perikunnan maatilan kirjanpitoa vuosilta 2010-11, omia tiliotteitani samoilta ajoilta, verotuspäätöksiä, mapit pullollaan vanhoja kuitteja ja kirjanpitoa. Yhdessä laatikossa kasapäin vanhoja joulukortteja, korttientekomateriaalia - huh huh.

No nyt kun olen saanut alkukipinän, taidankin ottaa alku kesälle joka päivälle jonkun kaapin siivousprojektin. Vaatehuoneessa riittää kyllä haastetta - sitä hommaa olen kierrellyt jo monta vuotta. Uffalle aion viedä kaikki ne vaatteet, joihin en enää mahdu .... sanoo nimimerkki "toivonsa menettänyt".

 

 

5.6.2017

Onhan se pölvästiä ihmetellä työttömyyden lisääntymistä, kun meillä melkein kaikki työt hoidetaan itsepalveluna. Tein eilen varauksen netissä hammaslääkäriin - no onhan se helppoa, jos tietää mitä toimenpiteitä haluaa itselleen tehtävän. Sitten lähetin skannatun yhtiökokouksen pöytäkirjan pankkiin, josta olin saanut sähköisesti toimintaohjeet. Tänään aamu meni rattoisasti matkatoimistoa leikkiessä, kun ensin taisteltiin lentovarauksen kanssa ja sitten haettiin marraskuulle lomakotia Teneriffalta. No nyt on varaukset hoidettu: Marraskuu 2017

 

 

4.6.2017

Helluntaiaamu - lämpöasteita niukanpuoleisesti. No sentään taivas on kirkas ja aurinko paistaa. Kaiken maailmalla riekkumisen jälkeen pakko ottaa kurinpalautus. Kun on luovutettu kuntosalikortit pois kesän ajaksi, on aihetta ottaa nurkassa retkottaneet kävelysauvat esiin, lenkkarit jalkaan ja hansikkaat käsiin viileän sään vuoksi ja suunnistaa tutuille lenkkipoluille. Ihan pikkuisen vaan manailin viileää keliä, mutta kotomaisemissa pysytään nyt kaikesta huolimatta vaikka hammasta purren.

2.6.2017

Olipa eilen uskomaton puhuri, kun ajeltiin Riikasta kohti Eestin rajaa. Matka katkesi pariksikymmeneksi minuutiksi, kun tuulenpuuska oli heittänyt rekka-auton poikittain tielle. Tehtiin tuliaisostokset Latvian rajalla Ainatsissa, jonne on ilmestynyt toinenkin myymälä, Super Alko. Illansuussa majoituttiin Villa Marleneen. Kun ulkona oli vain 9 astetta lämmintä ja tuuli puhalteli navakasti, tyydyttiin ruokailemaan lähistöllä olevassa pubissa.

 

Vaikka tuuli puhalsi voimakkaasti tänäänkin, ei uusi Megastar-laiva keinunutkaan pahasti, niin kuin etukäteen pelkäsimme - melkoisen tasainen oli kyyti laivalla.

 

Päivän kuvat

 

1.6.2017

No nyt on Liettua nähty ja lähdetään aamiaisen jälkeen paluumatkalle. Eilinen päivä vietettiin Kuurinkynnäksellä tuulten riepoteltavina. Löydettiin Juodkrantesta sentään yksi kahvilakin runsaslukuisten kalaravintoloiden joukosta ja päätettiin käydä siellä haukkaamassa lounaaksi pientä pikaevästä. Ovella oli liitutauluun huumorilla kirjoitettu, että siellä saa lämmintä kaljaa, hidasta ruokaa ja huonoa palvelua. Ruokaa odottaessamme, totesimme, ettei se mikään vitsi ollutkaan! Lettuja saatiin odottaa yli puolituntia! Että sellainen vitsiniekka lounaspaikkana.

 

Päivän kuvat

 

 

31.5.2017

Matka jatkuu. Eilen tultiin Liettuaan. Kun matkanvarrelle osui Liettuan kuuluisa matkailunähtävyys, Ristikukkula, niin käytiin siellä ihmettelemässä puisten ristien määrää. Niitä on siellä varmaan miljoonittain. Vaikuttava kokemus!

 

Reissun pääkohteen, Klaipedan, lähellä on pikkukaupunki Palanga, jonka kävelykadulla tehtiin pieni kävelylenkki. Koruputiikista yritin ostella hauskan näköistä korutelinettä, mutta eivät myyneet, kun se oli esittelyrekvisiittaa.

 

Klaipedassa meidän hotelli on "Old Mill Konference". Tässä mukavalla paikalla kanavien ympäröimässä hotellissa yövytään kaksi yötä.

 

Päivän kuvat

 

30.5.2017

Niinhän siinä sitten taas kävi, että nettiyhteys katkesi eilen kesken päivityksen ja jutut jäivät lähettämättä. Eikä Riikassakaan ollut sellaista yhteyttä, jolla tänne verkkoon olisi saanut jotain jutunpätkää ja kuvia lähetettyä. No asiasta en aio ottaa mitään paineita, vaan lomailen vihellellen pitkin Baltian teitä.

 

Päivän ehdoton kohokohta - tapaaminen Riikassa opiskelevan rakkaan lapsenlapsen kanssa. Ja onhan se Riikan kaupunki ihan mahtavan hieno. Harmi, ettei meillä Helsingissä ole mitään vastaavan kaltaista "vanhaa kaupunkia"!

 

Päivän kuvat

 

29.5.2016

Olipa kesäiset olosuhteet, kun ajeltiin Tallinnasta Pärnuun - aurinkoa, keltaiset voikukka- ja rypsipellot, haikarat pesissään syöttämässä poikasiaan. Majapaikkana todella mukava hotelli, Alexmaja, ihan lähellä Pärnun kävelykatua. Turuilla ja toreilla on vielä rauhallista, kun turistikausi ei vielä ole alkanut.

 

Illalla syömässä suosikkiravintolassamme Edelweississa, joka on melkein vastapäätä hotelliamme.

 

Päivän kuvat

 

 

 

 

 

28.5.2017

Ja taas mennään! Ystävät Leena ja Esko yöpyivät meillä ja nyt lähdetään laivarantaan ja kohti uusia seikkailuja. Tallinnasta ajellaan Pärnuun, jossa yövytään Alexmajassa.

 

Vähän oli kolea ilma eilen illalla, eikä suunniteltu patiolla istuskelu houkutellut. Mies kävi sentään grillaamassa illalliseväät ulkona, me muut pysyttiin lämpimässä sisällä - sellaista se on tämä Suomen suvi!

 

 

27.5.2017

Kummityttö Ellun ja Kaitsun häitä juhlittiin eilen alkukesän vehreyden keskellä Helsingissä Soutupaviljongissa. Aurinkoinen ilta helli hääväkeä. Kuvat puhukoon puolestaan!

 

Päivän kuvat

 

26.5.2017

Voi, siitä on pitkä tovi, kun olen viimeksi ollut suurissa, iloisissa juhlissa. Tänä iltana laitetaankin sitten korkkarit jalkaan ja lähdetään juhlimaan kummityttöni Ellun häitä. Helsingin kauppatorilta lähdetään Tuulispää-paatilla tunnin saaristokierrokselle ja juhlia jatketaan illallisella Soutupaviljongissa. Nyt täytyy vaan toivoa, että sää pysyy aurinkoisena, sontikan mukana kanniskeleminen ei yhtään tässä tilanteessa houkuta!

 

 

25.5.2017

Vaateostoksille lähtö on meikäläiselle yhtä tuskaa, kun harvoin sieltä löytää sen, mitä on omassa mielikuvituksessaan hakemassa. Ehkä kaukana tulevaisuudessa on se aika, kun piirtelet tietsikan näytölle itsellesi vaatteen ja tulostat sen sitten omalla 3D-tulostimellasi. Lapsuudesta muistan, että meidänkin kylällä oli ompelija, joka teki tuon homman ompelukoneella.

 

No joskus sentään onnistaa! Läksin eilen kärsä pitkänä pyydystämään luonnonvalkoista villatakkia, joka kuvasteli sieluni silmissä. Ja kas kummaa - siinähän se oli tyrkyllä heti ensimmäisen kaupan rekillä! Eipähän tarvitse nyt mummun palella, jos kesäkelit tuosta viikonlopuksi viilenee!

 

 

24.5.2017

Tulihan se kesä viimein - tiedä sitten montako päivää sitä riemua riittää! Kotipihassa kirsikkapuu kukkii jo.

 

Kätevä-isäntä pesaisi painepesurilla pation permannon, joka kuitenkin vihertää vieläkin, kun sitä reunustava tuijapensaiden rivistö on karistanut sitkeän vihervärinsä sille. Touhusin siellä patiolla minäkin ja pesin talven pölyt pois ikkunalaudoilta.

 

Kaiken raatamisen jälkeen oli mukavaa haistella kesän tuoksuja, joihin mielestäni kuuluu ihan ehdottomasti grillin sytytysnesteen tuoksu. Hiiligrillissä paistettu makkara viimeisteli nautinnon.

 

22.5.2017

Yhdeksän yötä vieraassa sängyssä, tosin oman miehen vieressä! Oli sinne samaan sänkyyn änkeämässä pari pikku äijääkin, jotka olisivat halunneet nukkua mummin kainalossa. Nyt vanhemmat ovat palanneet reissultansa ja me muutettiin takaisin omaan kotiin. Kylläpä elo taas maistuu tutussa pesässä, jossa me kaksi vanhusta saadaan tössötellä hiljaisuudessa ja rauhallisemmassa meiningissä. No ehkä jo loppuviikosta aletaankin kaipaamaan  vähän rajumpaa menoa!

 

 

21.5.2017

Nyt sitä saa, nyt sitä saa - taivaallista valoa nimittäin! Millään ei meinaa osata lähteä tuonne ulos ilman villatakkia, vaikka siellä on nyt viikonloppuna tarennutkin ihan kesäkelteisillään. Eilen ajeltiin poikien kanssa Lammille toiseen mummolaan kesäistä päivää viettämään. On se vaan niin kivaa katsella yhä vihreämmäksi käyvää luontoa ja valkovuokkojen valkoiseksi täplittämiä niittyjen ja metsien pohjia. Jokohan tänään koivut onnistuvat saamaan täyden vihreän kesäkaapunsa?

 

19.5.2017

No jo on markkinat!!  Kätevä-isäntä loihti frouvan wc:hen peilin yläpuolelle uudet, entistä kirkkaammat led-valot. Nyt näkee sokeakin peilin edessä naamaansa maalata. Olikohan se nyt ihan fiksu homma, kun tämän ikäisille asiantuntijatkin suosittelevat pehmeää, himmeää valoa, joka on paljon turvallisempi valinta mielenterveyden kannalta. Niin tai näin - kovasti tykkään uusista valoista, vaikka ne armottomasti paljastavat sen tosiasian, että elämän varrella on tullut naurettua paljon - suorastaan lienee hohoteltu naururyppyjen määrästä päätellen!

 

 

18.5.2017

Onko Helsingin kaupunki liiankin lähellä kotipaikkaa, kun sinne tulee niin harvoin ajelluksi? Ainakin meren rannat Hakaniemestä Katajanokalle, kauppatorille ja sieltä Kaivarin rantaan alkavat kuhista väkeä kauniina alkukesän iltana. Siellä mekin tänään ajeltiin, kun jouduttiin odottelemaan pari tuntia hilavitkutin-puistossa synttäreillä olleita veljeksiä. Kyllä sielusta tuntuu mukavalta, kun luonto viimeinkin alkaa vihertää ja lämpötilakin nousee niihin Pekka Poudan nauramiin lukemiin. Voi vaan kuvitella, miten täynnä terassit ovat huomenna väkeä, kun ilmatieteenlaitos lupaili liki hellelukemia!

 

 

17.5.2017

Mummina olemisen riemua, melkein jo unohtuneita asioita lasten maailmasta, arkista puurtamista "vara-äitinä", hellimistä ja henkistä tukea - siitäpä on mummun tämän viikon ohjelma rakennettu. Ja yhtään ei tee helpommaksi hommaa se, että liikunnallisin pikkujässikkä Petrus, joutuu hyppimään yhdellä jalalla ja kyselee, että "miksi juuri minulle piti sattua tämä".

 

Onneksi yllättävän helpolla selvittiin siitäkin, että Paulus sai salibandykauden päättäjäisissä pelinrakentajan mitalin - Petrushan kokee olevansa se kovempi jäbä, joka hyökkää ja tekee maaleja. Vähän taisi mummu siinä pehmennellä asioiden tilaa ja nyt kumpikin tuhisee omassa sängyssään tyytyväistä untaan. Olisiko mummullekin kuulunut pelinrakentajan mitali?

Päivän kuvat

15.5.2017

Huonosti nukutun edellisen  yön jälkeen koitti viimeinkin autuaallinen nirvana, jota lapsetkin aamulla ihmettelivät, kun kömpivät omista huoneistaan meidän vuoteeseen.  "Miten mummi voi nukkua vielä aamuseitsemältä?" No mukavaa oli siinä heräillä hiljaksiin kahden höpöttävän poikasen välissä!

 

Aamurutiinit ovat muutenkin normaalista poikkeavat - kuntosalille ei rynnättykään heti silmien avaamisen jälkeen, vaan vasta kun pojat on viety opinahjoonsa. Aamiainenkin unohtui syömättä siinä rytäkässä - no eipä tuo haitanne, kun lomalla kertyi taas kulutettavaa vararavintoa vyötärölle. Sanoisinpa, että oli hemmetin tahmeaa aloittaa rehkiminen kuntosalilla liki kolmen viikon tauon jälkeen. No eiköhän se taas siitä......

 

 

14.5.2017

Äitienpäivä - itselleni se tarkoitti tänä vuonna isoäidinpäivää, kun sain viettää koko päivän tiiviisti kolmen lapsenlapseni seurassa (tytär New Yorkissa ja vanhin lapsenlapsi Riikassa). Ja onhan minulla ollut vielä se ilo, että saan olla lähellä lapsenlapsiani, kun tapaan heitä melkein päivittäin. 

Aamukahvin minulle järjesti aamulla touhukas Paulus-poika ja kävipä keräämässä pienen nyrkillisen keltaisia leskenlehtiäkin. Petrus ei noihin touhuihin voinut osallistua kipsin kangistamalla jalallaan. Pikkujässiköiden halaamisia saan joka päivä, eikä tämäkään päivä tehnyt siitä poikkeusta.

 

 

13.5.2017

Voi meitä - lastenhoitokeikka sai uudenlaisen luonteen, kun Petrus mursi eilen koulussa kolme jalkapöytänsä luuta ja sai tassuunsa kipsin. Liikkuvaiselle lapselle sauvojen kanssa konkkaroiminen ei ole mitenkään mukavaa. No papalle tuli pientä puuhaa arjeksi, kun kuljettaa poikaa aamuisin kouluun ja käy myös hakemassa iltapäivisin hänet kotiin.

 

Tänä aamuna vaihdettiin majaa muutaman sadan metrin päähän tyttären huusholliin ja kannettiin omat tyynynsä ja peittonsa parin kotona nukutun yön jälkeen uuteen vuoteeseen. Nyt totutellaan taas tämän kodin koukeroihin ja pyöritään keittiössä etsiskellen kattiloita ja kauhoja.

 

 

12.5.2017

Hrrrrrr!  Olipa kotiinpaluu - kotona sisätiloissa lämmintä 11 astetta! Melkoinen muutos Kreetan helteiden jälkeen. Ystäväni Merja poikkesi taloon parahiksi koleita huoneita ihmettelemään. Talvikuteissa, takit päällä ja kengät jalassa yritettiin kärvistellä huoneiden lämpenemistä odotellen. Kun lämpöpattereiden ja lattialämmityksen hehku viipyi ja viipyi, niin keksittiin siirtyä takkahuoneeseen iltaa istumaan. Vasta aamulla koti tuntui mukavan lämpimältä.

 

klikkaa

 

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Kreikka - Kreeta

27.4.2017 - 11.5.2017

 

Bigin sivulle

 

27.4.2017  

On aamuyö, kellon viisarit näyttää ihan omituisia lukemia. Harvoin sitä ennen kolmea yöllä hillutaan! Kaiken lisäksi edellinen yökin meni muutaman tunnin unilla, joten olo on vähintäänkin hutera. Taksi tulee pian (klo 3:30) hakemaan ja hurauttaa meidät hetkessä lentoasemalle hiljaisessa aamun liikenteessä.

 

Oletettavasti iltapäivällä ajellaankin erilaisessa ilmastossa Kreetalla, kuin kotimaan koleassa vapunalus säässä. Voihan kahteen viikkoon mahtua monenlaista keliä, mutta pääasia on, että  uudessa ympäristössä karistetaan talviset rasitukset hartioilta.

 

 

26.4.2017  

Taas on matkalaukut levällään pitkin olohuonetta. Onneksi pakkaamisesta selvittiin melko vähällä vaivalla ja enää jotain viime hetken juttuja heitellään päällimmäiseksi. Kun edellisen reissun kamat sijoittaa varastolaatikkoon, on ne sitten reissuun lähtiessä helppo sieltä napata mukaan. Oma lukunsa on sitten tietysti mukaan otettava garderuupi! Vaikka kuinka yrittää olla järkevä ja karsia turhia kanniskeltavia rättejä, niin aina lomalta palatessaan manailee jääräpäisyyttään - ei niitä vaatteita kovin paljon kuitenkaan tarvitsisi parin viikon reissulla. Eikä mikään ikä riitä tuonkin asian oppimiseen!

 

24.4.2017  

Kevätkö lienee saanut pään sen verran sekaisin, että jotain uutta ilmettä piti kotinurkkiin rakentaa. Koivumetsää rakentelin uusilla verhoilla telkkarihuoneeseen. Muutaman päivän niitä verhoja siinä ikkunassa katselin - ei hyvä! Jotenkin homma ontui ja päädyin vaihtamaan sinne luonnonvalkoiset verhot. Ne koivuverhot vaihdoin makkarin ikkunaan, jossa ne ovat ihan kotonaan.

 

Sitten silmät porautuivat keittiön verhokappaan - ihan liian raskaan näköinen hökötys, kun ikkunan taakse on kesäksi laskettu alas aurinkomarkiisi. Kevyttä hörsöä se olla pitää kesällä. Siispä ompelukone esiin ja hommiin - nyt on näkymä kuin morsiamen helmasta. Eikä se kohtaus mennyt vielä siinäkään hommassa ohi. Oman työhuoneen verhot alkoi ahdistamaan - kevyttä piti sinnekin saada.  Onneksi hullunkohtaus on rauhoittunut ja muutamat ikkunat saivat jäädä entiselleen!

 

22.4.2017  

Tänään päätettiin, että nyt on kesä - tai ainakin melkein! Ja eikös grillimakkara kuulukin kesään? Eihän se minun himoherkkujeni joukkoon kuulu, mutta kyllähän se näin alkukesästä vielä maistuu. Mies viritteli patiolle hiiligrillin, jossa saa parhaan maun makkaraan. En minä sinne patiolle halunnut mennä palelemaan, mieluummin istuin vilvoittelemassa takkatulen ääressä ja seurasin miehen touhuja ikkunasta.

 

Tulipahan siinä mieleen vanhat "hyvät" ajat seitsenkymmenluvulta, kun meillä oli lauantaisin varattu saunavuoro. Silloin oli niiiin trendikästä, että kiukaalla paistettiin lenkkiä paistopussissa. Oi aikoja, oi tapoja!

 

20.4.2017  

Kun lapsenlapsi Inka huomenna palaa opiskelupaikalleen Riikaan, vietettiin vielä hetki aikaa yhdessä ja käytiin kahvilla Pirttimäessä. Juu juu - pistelinpä hyvinkin poskeeni sen ihanan suuren, sokerisen ja syntisen rasvaisen korvapuustin (että osaakin olla houkutteleva herkku, jota ei kerta kaikkiaan pysty vastustamaan). No se sai korvata tänään terveellisen salaattilounaan - tiukasti kuvittelemalla sitä voisi pitää jonkin moisena salaattina!

 

Eihän siihen ole enää kuin kuukausi ja rapiat, kun ollaan yksi yö Riikassa menomatkalla Liettuaan ja tavataan Inka sitten siellä!

 

 

19.4.2017  

Kännykkäni pirisee - vilkaisen näyttöä ja päätän olla vastaamatta. Sitkeästi soittaja toivoo minun vastaavan, mutta kun näytöllä koreilee tuntematon numero ja sen alapuolella lukee vielä "TURKKI", niin totean, ettei minun tuttujani oleile tällä hetkellä tuolla "katastrofialueella", enkä edelleenkään vastaa.

 

Olikohan siellä joku komea komentajakapteeni, joka välttämättä olisi halunnut viedä sydämeni (lue rahani) lirkutuksillaan, vai joku minut joskus siellä tavannut turkkilainen, joka oli anomassa minulta turvapaikkaa Suomesta? Varovainen täytyy nykyisin olla kaiken epämääräisen kanssa! Eikä terve varovaisuus ole koskaan ollut pahasta!

 

 

18.4.2017  

Katseltiin eilen aamupäivällä telkusta dokumenttia matkasta Äänisen ympäri. Mies totesi, että siellähän oli samanlaista kuin meillä Seurasaaressa. Niinpä - mukavaa olisi ollut lähteä sinne Seurasaareen kuljeskelemaan keväisessä auringonpaisteessa, mutta sää oli sen verran kolea, ettei sinne kuitenkaan sitten lähdetty. Aiempi suunnitelma oli, että käydään pääsiäisenä Porkkalanniemessä, muttei sinnekään ollut halua lähteä, ennen kuin säät tuosta lämpenevät.

 

No pääsiäiset on nyt vietetty sisätiloissa. Retkeilläänpä sitten lähiympäristössä, kun ilmatar suo sulojaan tänne pohjolaankin!

 

 

15.4.2017  

Olisi luullut, että pääsiäisestä tulee lämmin, kun eletään sentään jo huhtikuun puoltaväliä - toisin kävi.  Onneksi meillä täällä kotomaassa on lämmitettävät kodit, joten ei anneta säätilan masentaa, vaan vietetään juhlaa mukavan kodikkaasti sisätiloissa. Eilen kokoonnuttiin perinteisesti yhteisen pöydän ääreen pitkäperjantain lounaalle Lammilla. Illalla istuttiin miehen kanssa kahdestaan takkatuvassa tuleen tuijotellen - melkein oli hiki!

Päivän kuvat

 

13.4.2017  

Olenko minä joku jänishousu - mitä? No en nyt varsinaisesti, vaikka en lähtenytkään miehen ja Inka-tyttärentyttären mukaan verenluovutukseen.  Täytyyhän tuon meidän medisiinariopiskelijan hakea oman alansa kokemuksia ja pappa lähti tietysti hänkin verestämään vuosien takaisia kokemuksiaan. Eipä ne suostuneet häneltä verta tiristämään, kun edellisestä kerrasta oli kulunut jo huomattavan paljon vuosia ja ikääkin alkaa miehellä olla. Eipä ne olisi hyväksyneet minuakaan luovuttajaksi, kun olen heikko vanha nainen vain (en omasta mielestäni!!!!!).

 

11.4.2017  

Voi mitä härveleitä tuolta kuntosalilta silmiin iskeekään. Nyt on mummulla kainalot kipeenä! Kun sattumalta huomasin yhden aamuriekkujan vetelevän itseään kelkalla niin ketterästi, niin pitihän sitä minunkin mennä kokeilemaan. Enpä arvannut, että vielä löytyy kehosta paikkoja, jotka ottaa nokkiinsa moisesta ponnistelusta. No taitaa se olla sittenkin hyvä laite, jolla allit saadaan kesäkuntoon - tai sitten ei. Joskus epäilyttää tämä touhu, kun tuloksia ei ole silmin havaittavissa!

 

 

9.4.2017  

Löytyihän niitä narsisseja sentään vielä Bauhausista! Otettiin nuoret neidot mukaan  sunnuntaiajelulle, kun noita kukkia lähdettiin pyydystämään ja käytiin samalla Pirttimäessä korvapuustikaffeella. Kukkien istuttamisen säästin huomispäivän iloksi.

 

Olin varautunut hyvin virpojavieraiden varalle, mutta kovin vähän noitia oli tänä keväänä liikkeellä - vain viisi suklaamunaa varastosta livahti virpojien koreihin. Onneksi meille on siunaantunut lapsenlapsia, ettei itse tarvitse noita ylijäämäherkkuja alkaa nieleksimään!

 

 

8.4.2017  

Eihän sen pääsiäisen vielä tänä viikonloppuna pitänyt alkaa?  No siltä se nyt kuitenkin rupesi tuntumaan, kun yritin metsästää narsisseja ovenpielen ruukkuihin haalistuneiden kanervien tilalle. Eihän noilla kolmella ruukulla minkäänlaista hienoa asetelmaa saa aikaiseksi ja enempää en onnistunut mistään löytämään. Onko kanssasisaret ottaneet varaslähdön, vai olenko minä onneton tohelo toivottoman myöhässä? Taidanpa turvautua kangaskukkasiin, jos en noita narsisseja satu jostain vahingossa löytämään!

 

6.4.2017  

Vihdoinkin aurinkoinen päivä!  Ei tällaista päivää voi tuhlata kotona salaatinlehtiä mussuttamalla! Kevään ensimmäiset terassikahvit tuli nautittua Kuusijärvellä, jonne otettiin mukaan vanhin lapsenlapsemme Inka, joka palasi eilen kotiin Riikasta pääsiäislomalle. Ei siellä terassilla vielä kovin kesäistä ollut, mutta lounaskaffeet nyt kuitenkin tuli ulkoilmassa nautittua.

 Päivän kuva

 

 

5.4.2017  

Voi meitä!  Vaikkei ollut enää aprillipäiväkään niin ihan uskottiin eilen, että kesä on alkamassa, kun Pekka Pouta niin lupasi. Päivästä piti tuleman aurinkoinen ja lämmin. Niinpä heti aamupäivällä mies teki eväät ja keitti kahvit termariin, kun haaveiltiin menevämme lounaskaffeille luontoon kosken rannalle.

 

No eihän se ihan niin mennyt! Ei paistanut päivä ja tuulikin puhalteli kovin viileästi, joten e sinne luontoon tehnytkään mieli kahvia ryystämään. Ajeltiinpa sitten meren rannalle, Melsteenin rantaan ja autossa istuen syötiin lounasleivät ihaillen merellistä maisemaa. No kun kesä antaa odottaa tuloaan, käytiin tulomatkalla ostamassa Bauhausista takkaklapeja, joilla saa ainakin takkatuvan lämpimäksi, kun patiolle ei vielä ole asiaa.

 

 

4.4.2017  

Kesä se tekee tuloaan ja kohta kaivellaan komeron perukoilta kevyempää kampetta vartalon verhoksi. Mutta voi - eipä taida tänäkään keväänä vielä mahtua päälle monikaan hetken huumassa hankittu ihanuus! Vielä tässä vaiheessa en mene edes kokeilemaan! Luulisi tuon kehon kaventamisen olevan helppoa tällaisella kuntosalin käytöllä, kun kuutena aamuna viikossa käy tunnin treenillä pusertamassa hiet puseroon. No kyllähän se kehon rääkkääminen tekee muuten hyvää tällaiselle  fläppärin ääressä viihtyvälle istujalle.

 

Kovin on tuskan ja työn takana yksikin sentti vyötäröltä! Jos nyt ihan oikein ja itseäni huijaamatta olen laskenut, niin kolmessa viikossa olen onnistunut kutistumaan 4 senttiä. No onhan se jonkin näköinen saavutus sekin! Haastetta siinä riittää yllin kyllin!

 

1.4.2017  

Harmaa, suttuinen, sumuinen päivä! Milläpä itseään hemmottelisi tällaisena ikävänä lauantaipäivänä? Vaikka vettä tihuttikin, ajeltiin Porvooseen. Ei, ei me noustu ulos autosta, vaan ihailtiin tuota vanhaa kaupunkia ihan vaan tuulilasin takaa. Kielletty hedelmä sopii just tällaiseen jonninjoutavaan päivään, niinpä käytiin grillissä vetäisemässä hampurilaiset. Se se on mulle ihan ISO synti, kun jätettiin tänä aamuna vielä kuntosalikin väliin!!!! 

 

Autoradiosta tuli hauskaa juttua vanhoista ihmisistä - 94-vuotias ukkeli kertoi käyvänsä palvelutalon kuntosalilla, josta hän oli onnistunut vieläpä löytämään tyttöystävänkin, joka oli vielä häntäkin vanhempi, 97-v! Että sellaisia kunnon kohottajia meille sattui kummittelemaan laiskurin päivänä!

 

 

31.3.2017  

No jokos alkaa mummun sanainen arkku hiipumaan, kun hiljaiseloa on jatkunut jo useamman päivän? Mitäpä tässä olisikaan sen enempää hölöttämistä, kun päivät vierähtää fläppärin ääressä muka töitä tehden - eläkkeellähän minä leikisti olen!  Kun nyt saatiin päähänsä lähteä kuun lopussa lomailemaan, on työt tehtävä etukäteen ja kun tässä "firmassa" ei ole apulaisia eikä sijaisia, saa frouva hoitaa hommat ihan itse.

 

No nyt on aika hellittää tahtia ja aloittaa nauttimaan perjantai-illasta saunan lauteilla kellimällä. Saatanpa ottaa muutaman lasillisen viiniäkin kanarisoton painikkeeksi.

 

 

28.3.2017  

Kun systeri oli hankkinut huoneeseensa hienon työtuolin Ikeasta, enpä jäänyt minäkään huonommaksi ja käytiin tänään tekemässä mullekin tuolihankinta. Samanlaisen ostin, vaikkakin mustana ja nahkaisena, kun epäilin, ettei vaalea kangasverhoilu meillä kauan kauniina kestä, kun pojat tykkää siinä käydä keinumassa. Nyt pitäisi taas töiden sujua kuin leikin tekona - vai eikö se uusi tuoli sittenkään vaikuta mitenkään aivotoimintaan?

 

 

26.3.2017  

Miten ihmeessä päivä voikin olla niin lyhyt? Aika hujahtaa ihan käsittämättömällä vauhdilla käsistä, vaikka valveillaolon tunteja pitäisi ollakin riittämiin. Kellojen siirtäminenkään ei asiaa miksikään korjanne - kuntosalilla riekutaan aamuvarhaisella ihan niin kuin ennenkin.

 

Perjantain saunailtana syötiin takan lämmössä kreikkalaista moussakaa, jonka mies oli huomannut Lidlin kylmätiskissä. Kylläpä oli köyhä esitys - munakoisoa en siitä löytänyt, kovia perunasiivuja sitäkin enemmän. Ei, ei se mitään musakaa ollut. Niinpä mennään etsimään sitä oikeaa musakaa Kreetalta huhtikuun lopussa. No ei se oivallus nyt ihan niin mennyt, vaan kun Aurinkomatkat tyrkytti reissua miehen sähköpostissa, hurahdettiin siihen tarttumaan. Oltiin kuusi vuotta sitten samassa hotellissa Kato Staloksessa ja tykättiin kovasti.

 

Ei vielä ole terveellistä mennä luontoon termarikaffeelle, joten ajeltiin eilen Salmin ulkoilualueelle, jossa on nyt avattu lounasravintola.

 

 

23.3.2017  

Kun auringonsäteet kurkkii ikkunoista sisään, ihmiselle herää hillitön halu ulkoistaa itsensä kotioven ulkopuolelle. Eilen ei viitsitty pilkkoa salaattitarpeita lounaaksi, joten ajettiin keväisten peltojen halki Espooseen Bembööleen, joka on minun lemppari paikkani. 1700-luvun alkupuolella rakennetussa talossa on niiiiin oma tunnelmansa, että sitä on ihan pakko käydä aika ajoin fiilistelemässä. Lounastakin on siellä tarjolla, mutta me tyydyttiin syömään nyt täytetyt herkkusämpylät kahvin kera.

 

Päivän kuvat

22.3.2017  

Popsi popsi porkkanaa... tai ainakin salaattia ja omenaa! No ei se ihan vaaratonta ole tuokaan vihannesten mussuttaminen näin talvisaikaan, vaikka sitä niin kovasti kehutaan! Omenissa, paprikoissa ja tomaateissa tahtoo tuo kuori olla jo sitkeä ja paksu, no jostain noista sain hammasväliini pirullisen siivun. Maanantaiaamuna ihmettelin kivistävää tunnetta hampaassa ja pelkäsin, että siellä on juuri pamahtanut ja sehän tietäisi sitä, että hammas pitäisi poistaa. Onneksi tajusin ruveta korjaamaan tilannetta itse ja irrottamaan paineen aiheuttajaa. Kyllähän teetti töitä! Nyt tuntuu jo paljon paremmalta. Taidankin vastedes syödä vain kuorittuja omenia sielunrauhan säilyttämiseksi!

 

19.3.2017  

Hupsista! Kyllä viikonloppuna voi joskus vähän repsahtaa! Kun vävyni Teemu laittaa ruokaa, ei silloin tule mieleenkään alkaa niuhottamaan kaloreiden kanssa. Taisi niitä eilen muutama luiskahtaa nielusta alas. Mukavaa oli viettää iltaa yhdessä herkkupöydän ympärillä.

 Päivän kuvat

 

 

18.3.2017  

NÄLKÄ  heti aamusta! Mainostavat, että on helppoa olla pätkäpaastolla, kun vain kahtena päivänä viikossa tarvitsee kituuttaa pienillä eväillä. Voin vakuuttaa, ettei ole helppoa. Paastopäivän saa tuntumaan loputtoman pitkältä, kun päivän niukat ateriat joutuu jakamaan neljään osaan: aamiaiseksi lautasellinen kaurapuuroa (ei mitään lisukkeita), lounaaksi vihersalaatti (pelkkiä kasviksia jogurttikastikkeella), päivälliseksi kupillinen keittoa ja iltapalaksi marjarahkaa.

 

Ihmeellisintä on, että noinkin pienillä eväillä jaksaa kuitenkin vielä hoitaa päivän liikuntasuorituksensa, tai ehkä juju onkin siinä, että salilla ja lenkillä ei olla niin lähellä sitä houkutusten jääkaappia.

 

No onneksi viikonloppuna ei paastota, joskaan mihinkään mässäilyyn en aio sortua. Maanantaina sitten on mittauspäivä ja katsotaan, onko tässä touhussa mitään mieltä.

 

16.3.2017  

Kello näyttää yöpöydälläni 1:40 - pitikö tässä nyt keskellä yötä taas herätä! Frouva yrittää nyt vaan tyhjentää pääkoppansa ja ottaa ihan rennosti!!!!  Ei, ei tule mitään!!!! Sanovat, ettei sänkyyn tule jäädä makoilemaan, jos kerran ei se uni enää suostu palaamaan. Siispä kiipeän ylös sängystä klo 2:20 - johan tässä tulikin kolmen tunnin sikeet vedeltyä!!!! Selvästi tuo pahuksen ylivireystila taas iski päälle, niin kuin aiemminkin kuntokuurille ryhdyttyä. Herää kysymys, mikä se on se sellainen kunnonkohotus, joka pistää yläkerran ylikierroksille! Tuskin fyysinenkään kunto on kovin reilassa, pikemminkin päinvastoin.

 

 

15.3.2017  

Mikä on varma kevään merkki? No sehän on ihan selviö - naiset alkavat tähyillä tuonne navan seudulle ja sen tuloksena kuntosaleilla alkaa olla vilskettä. Kun normaalien aamurutiiniemme mukaan tänä aamuna riennettiin salille heti kuuden jälkeen, oli siellä jo rehkimässä kuusi naista (ei yhtään miestä).

 

No hyvin ymmärrän tämän keväisen villityksen, kun siihen itsekin joka kevät hurahdan. Kuntokuuri on aloitettu tällä viikolla. Salilla joka aamu 50 minuutin treeni ja muutamana päivänä viikossa vähintään 40 minuutin sauvalenkki. Kahtena päivänä viikossa sinnittelen 500 kalorin ruokavaliolla. Jos tämä ei nyt tehoa ylimääräisiin kiloihin ja kohota kuntoa, niin sitten jätän itseni rääkkäämisen ikuisiksi ajoiksi.

 

13.3.2017  

Huh - taidettiinpa päästä pelkällä säikähdyksellä! Eilen aamupäivällä huomattiin, että kylppärin lattialle tulee jostain lattialistan alta vettä. Mies sitä vuotoa yritti jäljittää ja kun ei onnistunut löytämään vuotokohtaa, kutsui päivystävän putkimiehen paikalle (isännöitsijän luvalla). Ensin luultiin, että ulkoseinässä oleva puutarhahana vuotaa rakenteisiin, mutta onneksi luulo oli väärä. Olisipa nyt somaa alkaa talvella purkamaan seinää ja sitä sitten kuukausitolkulla kuivatella.

 

Putkimies löysi rikki menneen sisääntuloputken wc-pöntön takaa. Nyt ei mies voi käyttää omaa vessaansa, vaan joudutaan jakamaan sulassa sovussa minun pieni buduaarini. Onneksi korjaaja tulee keskiviikkoaamuna päästämään meidät pälkähästä.

 

 

12.3.2017  

Ai että nyt käpyrauhanen nauttii, kun valoa tunkee räiskyen pohjoisen poloisen asukkaan silmäkulmasta aivoihin asti! Ihmeellinen valoilmiö pakotti eilen vääntäytymään ovesta pihapermannolle kevättä haistelemaan.

 

Kevään kauniista ilmasta hurahtaneina ajeltiin Sammattiin, lempparipaikkaani "Kasvihuoneilmiöön" (vanhan Turuntien varressa). Paljon on siellä humpuukia tarjolla, mutta enpä sortunut kuin yhden runokirjan hankintaan. Kirja- ja lehtiosasto siellä varmaan eniten itseäni houkuttaa.

 

 Päivänkuvat

11.3.2017  

Ihmeellinen on ihmisen muisti. Iän myötä tuppaa nimimuisti temppuilemaan ja jotain nimeä saa hakea pääkopastansa päiväkausia. No se ei kuulemma ole mitään ihmeellistä, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Eniten hämmästyttää hajumuisti. Miten sitä voi muistaakin jonkun hajun tai tuoksun?

 

Tellun ja Eki2:n kanssa tuossa kahvikupposen ääressä muisteltiin mummojamme, jotka tuoksahtivat kamferilta. Sehän oli miltei ainoita lääkkeitä, joita silloiset mummot käyttivät melkein vaivaan kuin vaivaan. Sokeripalalle tiputettiin pienestä pullosta kamferia ja se sitten suuhun sulamaan. Johan parani kolotukset!

 

Hajumuistin kautta oma mummoni tulee mieleen iltaisin, kun kipugeeliä vetelen jalkapöytiini, jotka välittömästi Thaimaasta kotiin palattuani alkoivat oireilla. Jo kahtena yönä olen herännyt siihen, että jalkapöytiä särkee vietävästi ja niitä on pakko nousta voitelemaan jollain kipugeelillä. Niin - ja villasukat ovat näillä leveysasteilla ihan "must".

 

Kamferiltahan tuo haisee tämä minunkin geelini, joten jätänkö minäkin lapsenlapsilleni itsestäni tuoksuvan hajumuiston?

 

9.3.2017  

Nyt voidaan laittaa kirjan kannet kiinni miehen polvioperaatiossa. Eilen lopputarkastuksessa todettiin, että kaikki on niin kuin olla pitääkin ja polvien luvattiin kestävän loppuelämän. Kyllä operaatio kannatti, mieshän kulkee nyt niin kuin nuorempana - hyvä kun perässä pysyn! Kyllä ulkomaalaiset, joiden kanssa tuosta asiasta on tullut juttua, ihmettelevät tätä suomalaisten tapaa leikata molemmat polvet yhtaikaa. Voidaan olla todella tyytyväisiä tähän meidän terveydenhuollon kehitykseen! Olisi ollut todella tyhmää leikata vain toinen polvi ensin ja kipuilla sen toisen kanssa ties kuinka kauan. Hyvä, että varaosia on saatavilla, kun iän myötä paikat kuluu!

 

 

7.3.2017  

Huomenna vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Tasa-arvo on ihmisoikeus, joka ei valitettavasti tässä maailmassa läheskään toteudu. Vaikka meillä täällä omassa kotikolossamme asiat ovat melkoisen hyvin, riittää alikehittyneissä maissa valtavasti tehtävää naisia ja tyttöjä syrjivien lakien kumoamisessa. Itselläni on yksi tytär ja kaksi tyttärentytärtä, joista olen hyvin onnellinen. Siitä onnesta ajattelin jakaa pienen murusen naistenpäivänä heikommassa asemassa olevien tyttöjen hyväksi lahjoittamalla pienen summan UN Womenille.

 

Omalla sivustollani on paljon vuosien varrella kertynyttä naistenpäivän materiaalia (kevyttä viihdettä ja vakavampaakin asiaa).

 

 

6.3.2017  

Voi hyvänen hyssy, minkä vaivan itselleni tuolla kuntosalilla aiheutin. Eipä hypähdetty tänäkään aamuna gasellimaisesti peiton uumenista uudesta päivästä riemuitsemaan. Koivet ei ole piiruakaan eilisestä parantuneet - jokainen ottamani askel tuottaa tuskaa. Ihan uskomatonta, ettei tuosta pienestä kuntosalirehkinnästä jo ala toipumaan, vai  olisinko sittenkin aloittanut ihan liian rajusti? Harmillista - niin kaunis, aurinkoinen päivä, eikä ulos ollut menemistä!

 

Tuskin tätä enää edes ikinä yritän!

 

 

5.3.2017  

AUTS!  Näkisitpä nyt minun vaappuvan käyntini - pantterin ketteryydestä ei ole tietoakaan. Mitä käsittämätöntä lienenkään viime yönä unissani touhunnut, kun aamulla en ollut pysyä tolpillani sängystä ylös kiivettyäni. Lieneekö tullut juostua unissaan  maratoni, kun reidet ovat niin tolkuttoman kipeät. No voihan sillä eilisaamun kuntosalilla rehkinnällä olla jotain osuutta asiaan.

 

Kahden kuukauden treenitauon jälkeen onkin näköjään kunnonkohennuksessa pieniä ongelmia - lihakset äityy ihan hillittömän kipeiksi. Ei, en lähtenyt salille tänä aamuna, vaikka mies yritti todistella, että sillä se paranee, mikä sen on aiheuttanutkin. No hänpä kävi salilla kipeistä hauiksista huolimatta. Jos huomisaamuna olotila ei ole tästä muuttunut ja kuitenkin sinne salille änkeän, niin olenpahan melkoinen masokisti!

 

 

4.3.2017  

Varhain aamulla (lue - keskellä yötä = klo 4:05) oltiin sitä mieltä, että nyt saa riittää tämä vaakatasossa lojuminen, kun kerran Nukkumatti on livahtanut karkuun jonnekin meidän makkarista. Kyllä on nyt tällä perheellä ihan oma omituinen vuorokausirytminsä!

 

Mies kävi heti reissusta palattua hankkimassa kummallekin kuntosalikortin. En minä sinne vielä eilisaamuna halunnut lähteä rehkimään, mutta tänä aamuna oltiin siellä ennen kello kuutta. Arvaa vaan, oliko siellä ketään muita kunnonkohottajia kuin me. Siitä se arkirutiiniin tottuminen hiljalleen alkaa.

 

Vähän arkaillen astuin eilisaamuna vaa'alle, kun pelkäsin, että se alkaa heti parkumaan painoni alla, mutta ei! Hienosti hoidettu loma, kun lisäkiloja oli tullut vain vaivaiset yksi ja senkin sain kadotettua vuorokaudessa, kun sain nestetasapainon kohdalleen. Olisihan tuossa kehossa kyllä vielä sulattelemista, mutta eiköhän se hoitune, kun aurinko alkaa paistamaan ja sulattelee lenkkipolut kuljettavaan kuntoon!

 

 

3.3.2017  

Taitaa vielä tuo "jet lag" tehdä tepposiaan päivän rytmiin. Olisi kuvitellut, että kun matkustuspäivänä hillui valveilla melkein kokonaisen vuorokauden, niin olisi nukkunut kunnon pitkät unet siihen päälle. Mitä vielä!!  Meistä kumpikin heräsi jo viiden tunnin torkkumisen jälkeen kahden aikaan yöllä, kun elimistön kello oli jäänyt thaimaan aikaan ja silloinhan kello oli kropan mielestä jo aamuseitsemän.

 

Aamupäivän jaksoi painaa ihan täysillä kotiinpaluun riemusta hurahtaneena, mutta iltapäivällä alkoi olla jo väsymyksen oireita. Tänä aamuna nukuttiin sentään neljään saakka, joten kehitystä on tapahtumassa ja sisäinen kello siirtymässä pikkuhiljaa kotimaan aikaan.

 

2.3.2017  

Huh huh! Kyllä tällä pohjoisella pallonpuoliskolla on ihan oma tunnelmansa varsinkin tähän aikaan vuodesta. Melkoinen shokki mätkähtää keskelle räntä- ja vesisadetta yhdentoista tunnin lentomatkan jälkeen, tarpoa sohjossa pikkukengissään, kun vielä aamulla ei voinut kuvitellakaan pukevansa päälleen sukkahousuja ja villamekkoa siinä 30 asteen helteessä.

 

Ja missä ovat kaikki ne ihanat ihmiset, jotka iloisesti tervehtivät vastaantulijaa? Sehän olisikin jo liikaa, jos joku vielä innostuisi kehumaan "Nätti mekko sulla tänään".

 

Mutta kuitenkin, taas kerran sitä toteaa, miten ihmeen ihanaa on reissulta kotia palata. Tuo viereinen Elina Salmisen runo osuu niin hyvin tämän hetken tunnelmaan. Pienen totuttelun jälkeen tähänkin harmauteen tottuu ja on iloinen siitä, että meillä on kuitenkin niin paljon hyvää ja kaunista, jota ei sieltä maailmalta löydä.

 

 

 

 

 

Omat reissut

KATSO 

Thaimaa - Hua Hin

28.12.2016 - 1.3.2017

 

Bigin sivulle