Etusivu

 

Birgit mummun blogi  (syksy 2008)

Valikkoon=>

 

 
     
   

Mummin ilot

13.11.2008

Hän, ken ei ole onnistunut pääsemään kaksosten vanhemmiksi tai isovanhemmiksi, voisi kuvitella, että samalla siinä hoituu kaksikin samanikäistä vekaraa kuin yksi. Nyt kokemuksesta tiedän, ettei se ainakaan helppoa ole, se hoituminen meinaan!!!

Kuitenkin perin hauskaa on seurata näiden kahden kehitystä ja miten erilaisia ihmistaimet voivatkaan olla. Onneksi! Riittää, että toinen kerkiää häistä hautajaisiin. Koko ajan meno on sellaista, ettei siinä sivussa kyllä ehdi lehtiä lukemaan tai mitään muutakaan harrastamaan. Jos joskus unohdut omiin ajatuksiisi ja havahdut siihen, että talossa on epäilyttävän hiljaista, löydät varmasti tämän herhiläisen kissan kupilta kuivamuonaa syömästä tai keittiön laatikkoja tyhjentämästä. Ja nyt kun toinenkin alkaa osoittaa samoja ympäristöstä innostumisen merkkejä, ilo senkun tuplaantuu!

Joskus toivoo omistavansa "välikädet", niin kuin Konsta Pylkkänenkin haaveili. Kun otat toisen syliin, on toinenkin hetkessä housunpunttia nykimässä ja vaatimassa äänekkäästi huomiota. Ei siinä enää kädet riitä eikä tahdo selkä jaksaa kumartelua toistakymmentä kiloa painolastia käsivarrella. Ja nyt alkaa tulla jo esiin ihmisen raadollinen itsekkyyden piirre, kun sylissäolija alkaa muksimaan pois tunkeilijaa. Mitä draamaa tässä vielä saadaankaan seurata ajan myötä!

Nyt, kun syksyn  etenemisen myötä ensimmäisiä räkätauteja sairastellaan, on hoitoapu enemmän kuin tervetullutta vanhempien mielenterveyden kannalta. Äidin öistä hoitorumbaa helpottaakseni toin pienen sätkyukkelin mummilaan omaksi unikaverikseni. Onneksi mummelin ikääntyessä unentarve vähenee, niin että mukavasti kuluu vähän liikunnallisempikin yö. Ja kyllähän siinä sivussa muutama kalorikin saa kyytiä. Ote yön tapahtumista:

  • Ilta on jo pitkällä ja kello käy jo yli kymmentä. Pikku ukko ei tahdo unten maille vaan kääntää sylissä ja vääntää sitterissä, hieroo silmiä, tahtoo lattialle leikkimään. Puoli yhdeltätoista uni viimein vie voiton, joten mummi kantaa nukkuvan palleron makkariin ja jää itse vielä hetkeksi lueskelemaan. Tyytyväisinä käydään levolle ennen puolta yötä, mutta unipa ei heti otakaan tullakseen.
  • Ja kas, puoli yhden aikaan vintiö säpsähtää hereille, alkaa huutaa ja möyriä sängyssä. Ei auta tuutulaulut ja taputtelut, vaan syliin on päästävä. Eikä sekään vielä riitä - siispä mummi ylös sängystä ja lasta pitkin huoneistoa kantelemaan. Onneksi väsymys pian tainnuttaa pikku taistelijan uneen ja taas asetutaan vierekkäin pieluksille.
  • Kuluu parikymmentä minuuttia, eikä meistä toinen ehtinyt vielä ihan nukahtamaan, kun taas yritetään laulaa ja taputella rauha maahan - turhaan - ja taas on noustava kuljeskelemaan. Nyt alkaa väsyttää jo kanniskelijaakin ja kun tilanne on rauhoittunut, jäädään olohuoneen sohvalle makoilemaan. Ihanaa aselepoa kestää tunnin verran, jonka aikana mummi ei ole uskaltanut nukkua, ettei vahingossa pudottaisi lasta sylistään.
  • Ja taas kuljeskellaan, lauletaan ja taputellaan. Pikku ukkeli ottaa pienet tirsat - ja kuvio toistetaan uudestaan ja uudestaan, ties kuinka monta kertaa.....
  • Ja kas kummaa, mummikin on sammunut jossain vaiheessa hetkiseksi ja havahtuu siihen, että ukkeli jokeltaa ja kiipeilee päälle täysin virkeänä. Kellohan onkin jo puoli viisi. Siispä reippaasti vaan ylös ja kahvin keittoon! Pikku ukollekin maistuu jo velli ja aamupuuro virkistävän levon jälkeen. Nytpä tässä jaksaakin konttailla pitkin ja poikin. Lelutkin tuntuu uudistuneilta ja kiinnostavilta yön jälkeen.
  • Hohhoijjaa, mitenkäs tässä nyt jo seitsemän aikaan alkaa ramasemaan. Taitaa olla paras ottaa parin tunnin tirsat niin lapsokaisen kuin mumminkin.

Harrastus

19.10.2008

Harrastuksia saa, ja pitääkin olla tällaisella jo työelämästä vetäytyneellä frouvalla. Jos siipalta kysytään, niin kyllä tämä nettisivujentekoharrastus on jo hieman liikaa. Aika vierähtää koneen ääressä huomaamatta, niin että siinä tavallinen työpäivän pituuskin tulee ihan helposti ylitettyä. Tällainen harrastaminen on miltei liian helppoa, kun ei tarvitse lähteä kotinurkista sitä mihinkään harrastamaan. Kotitöitäkin voi siinä sivussa aika-ajoin tekaista, kun vain muistaa ruokaa kypsentäessä virittää hellakellon, ettei eväät pala pannuun.

Vaikka kuinka yrittää itseään hillitä, aina tupsahtaa eteen jotain mukavaa tutkittavaa, jonka haluaa jakaa iloksi myös muille sivuilleni eksyneille. Elämäntavat ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat, eikä jokaista naista voi innostaa tuon taivaallista samat jutut, joista itse vouhkaan sivuillani.  Aikakausilehdilläkin on "Lukijan palsta",  jonne voi antaa lehdelle risut ja ruusut. Kivaa olisi minunkin saada lukijoilta vieraskirjaan jonkinmoista kommenttia mikä on huonoa ja mikä hyvää, jotta voisi vakuuttua siitä, että joku niitä juttuja omasta tuutistansa tutkailee.

Tiedän omasta kokemuksestani, ettei se vieraskirjaan kirjoittaminen aina niin helpolta tunnu, huolimatta siitä, että voisikin kirjoittaa anonyyminä. Mieluummin sitä käy vaan lueskelemassa juttuja, vaikka olisi annettu myös vuorovaikutuksen  mahdollisuus. Aionkin yrittää parantaa tapani ja pistää oman panokseni likoon "omana itsenäni" tai sitten, jos jänistää kirjoittelen "Hannu Hanhena".

Sienestys

7.10.2008

Kyllä sienestäminen on mukavaa. Sitä voisi harrastaa vaikka läpi vuoden, jos nimittäin sattuisi löytymään lajike, jonka kasvualustana toimisi lumi ja jää. Tietysti harrastustaan voisi mennä harjoittamaan sademetsään tai aurinkorannikolle. Vaikeutena on vaan se, ettei taida nuo meidän kotoiset lajikkeet viihtyä sademetsässä, eikä aurinkorannikolla olla sijaa muille kuin pilvenpiirtäjähotelleille.

Viimeiseksi taitaa jäädä tämän syksyn osalta eilinen metsässä kykkiminen. Yöhallan pahus lienee tehnyt tehtävänsä ja pelästyttänyt sieniukkelit, jotka nyt katsovat parhaaksi piileskellä sammalmättäissä. Korkealta mäeltä sentään jotain korin pohjalle kertyi parin tunnin etsiskelyn myötä.

Suppilovahveroitahan pitäisi löytyä vielä jopa marraskuussa, kun pakkanen ei niiden itiöitä pysty nujertamaan, mutta vaikeaa on erottaa vaaleanruskeita lakkeja tuulen tuivertamien lehtien joukosta, vaikka silmillä olisi kuinka vahvat kakkulat.

Siispä harrastetaan liikuntaa sauvojen kanssa puoli vuotta, niin jaksetaan lähteä auringon taas lämmittäessä huhtikuussa korvasienien etsintään.

 

     
   

Kirppis

22.9.2008

Kirppisviikko Viirin Kirppiksellä alkoi melkoisella tohinalla, kun eilen torin sulkemisaikaan kannettiin myytävää kamaa vuokratulle paikalle. Aikaa oli vaivaiset puoli tuntia ja siinä ajassa ehti hädin tuskin kaivaa tavaroita kasseista esille. Hommaa vaikeutti osaltaan myös se, että "ammattilaiset" oli heti tikkana paikalla penkomassa pussukoita ja nyssyköitä. No, ensimmäiset houkutukset lähti siitä heti uusille omistajille.

Aamulla sitten päästiin laittamaan myyntiesittelyä kuntoon. Kaksosilta on jäänyt jo niin paljon vaatteita pieniksi, että katsottiin parhaaksi lajitella eri kokoiset asut omiin laatikoihinsa. Ihme on, jos ei kauppa käy, kun vauvojen vaatteet ovat kuin uusia ja joukossa on ihan käyttämättömiäkin pukuja, joita kirppiksellä on myytävä todella pienellä rahalla.

Kaikenlainen pikkutavara tuntuu käyvän parhaiten kaupaksi, kun asiakkaat tyydyttävät shoppailuhalujaan muutamalla kymmensenttisellä. Hyväkuntoiset lelut, jotka on osattu hinnoitella oikein, vaihtavat myös vilkkaasti omistajaa.

Mielenkiintoinen viikko tästä on kehkeytymässä.

26.9.2008

 

Vähän nihkeästi on kauppa käynyt. Olisiko syy siinä, että alkuviikosta asiakkaita käy harvakseltaan ja joukossa sellaisia, jotka käy katselemassa ostettavaa päivittäin. Luulisi uusien ja uudenveroisten lastenvaatteiden käyvän kaupaksi, kun hinta on vaan murto-osa kaupan hinnoista.

Toivottavasti saadaan sateeton viikonloppu, jotta kansaa olisi jalkeilla pilvin pimein shoppailemassa. Ikävää on roudata tavaroita takaisin varastoon, jos kauppa ei käy.

 

29.9.2008

Kierrätys on hieno juttu! Viikossa saatiin nurkista pyörimästä yli 200 tavaraa, suurimmaksi osaksi lasten vaatteita. Vielä jäi paljon varastoitavaakin. Keväällä aiomme ottaa homman uusiksi, jolloin nyt myymättä jääneet yli 100 tuotetta ovat hinnoittelua vaille valmiina. Kyllä paljon tavaraa on kulkenut myös ohi kassan, koska kuutisenkymmentä euroa jäi  poistuneesta kasasta saamatta.

 

Taikapeili

14.9.2008

 

Tässä hauska leikkimielinen "face-lift", jonka avulla voit katsella kuvaasi ennen- ja jälkeen kauneusleikkauksen.

klikkaa kuvaa