Etusivu

 

Joulusivulle

Lasten joulurunot

Hauskoja joulurunoja ja joululoruja lapsille luettavaksi, lasten joulukorttiin ja lapsen joululahjan pakettikorttiin.

 
 

  

 
 

 

 
 
 
 
 

 

Lasten joulukalenteri

 
 

Lasten joulukortit

 
 

Tulostettavaa

Lasten kortit

 

Lasten Joulu

 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

Kisu nukkui syvää unta

kuten koko luomakunta.

Kutsu kuului maailmalta

yks kaks lumihuovan alta,

pystyy nosti pörröpäänsä

kummasteli näkemäänsä.

 

Metsän halki hiippalakit

joulutontut, punalakit,

sekä itse joulupukki,

jonka parta kuuraa kukki,

pulkissansa ajelivat,

hymyilivät huiskuttivat.

 

Paketin pulkasta eteen heitti

lumi sen kohta kokonaan peitti.

Käärön heti kisu haistoi

avasi ja maistoi, maistoi...

Nukkui sitten uudestaan

hyvä hymy huulillaan.

 Kurkistapa korttiin

 

Aamu vasta hämärtää,
illalla on joulu.
Lahjoja ei äiti nää,
eikä kerro lapsi tää
ennen kuin on joulu.

Vaikeaa on vaijeta
ennenkuin on joulu.
Illat yksin istua,
istua ja ommella,
kunnes tulee joulu.

Voi kun päivä pitkä on
ennenkuin on joulu!
Olen aivan onneton.
Äitikin niin vaiti on.
Illalla on joulu.

Jopa ilta hämärtää,
jopa joutuu joulu.
Hui kun mua hirvittää,
julmasti jo jännittää
odotettu joulu.
Koti loistaa valossa.
Meillä on jo joulu.
Tiuvut soivat salossa;
kohta ompi talossa
lahjoinensa joulu.
Alli Nissinen

Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi
avasi ja maistoi, maistoi...
Nukkui sitten uudestaan
hyvä hymy huulillaan.

 

Jos iltaisin kuulet ikkunan takaa kilinää,
tai sänkysi alta mörinää, älä pelästy.
Se on vain minun lähettämäni pieni tonttu,
joka salaa katsoo, että sinulla on kaikki hyvin!
Ja jos näet ikkunastasi loistavan

kirkkaan tähden, se on sen taskulamppu,

jonka se kiireissään hukkasi.

 

Jouluna kuulee hymysuiden supinoita,

jouluna tuntee hyvänmielen kutinoita.

 

Joulupukki, kuulehan tätä asiaa
kenellekään toiselle et saa paljastaa;
minä olen lapsi vain, sinä täysi mies,
ja kun saavut, unessa olen kukaties.

Jouluaaton askareet voimat viedä voi,
enkä saata kuulla, kun ovikello soi.
Älä tule ovelle hiljaa hymisten,
tule savupiipusta alas rymisten.

Saahan veli veturin sekä lennokin,
sisko keinuhevosta toivoo hartaimmin.
Mitä itse tahtoisin, sitä kerro en.
Kaipa sinä, viisas mies, arvata voit sen.

Jukka Itkonen

Joulupukki matkustaa
halki hyisen sään.
Kohta oveen koputtaa,
pääsee lämpimään.
Lasten silmät loistavat,
sulaa parran jää.
Pukin jalankantturat
hetken levähtää.
Sitten pitää kiiruhtaa
toisten lasten luo.
Tuolla moni odottaa,
mitä pukki tuo.

Kellon soiton kuuli nalle
yks kaks lumihuovan alle,
pystyyn nosti pörröpäänsä,
kummasteli näkemäänsä.
Metsän halki piippalakit,
joulutontut, punalakit,
sekä itse joulupukki,
jonka parta kuuraa kukki,
pulkissansa ajelivat,
hymyilivät, huiskuttivat…
Jäseniään venytteli nalle,
tuhmaa tuumiskeli,
kunnes jonon loppupäästä
kuului huuto: älä säästä
vaan nyt juhlan kunniaksi
popsi tämä!
Hunajaksi eteensä noin nakatun,
hienoon tapaan lakatun
käärön heti nalle haistoi,
avasi ja maistoi, maistoi…
Nukkui sitten uudestaan,
hyvä hymy huulillaan.

Koska meillä on Joulu,

Joulu armas lapsien,

eikä rasita koulu -

syyt on olla iloinen.

 

 

lähetä kortti

 

 

 

Kuusi tuoksuu, pienten piiri pyörii.
Äiti lasten iloks häärii, hyörii,
kattaa pöydän herkuin runsahin.
Yhtyy lasten leikkiin taattokin.

Tuvan täyttää valo joulupuusta.
Lahjat lentää ukin kontin suusta.
Osansa jo kukin saanut on,
valtaa mielet riemu rajaton.

Heikin hepo vallatonna kirmaa,
nähty ennen ei näin varsaa virmaa.
Sinisilmät Liisan loistavat,
kun sai sukset somat, sujakat.

Viimein Nukkumatti hiipii joukkoon,
pieni Ulla uinahti jo loukkoon.
Nukke uinuu hänen rinnallaan.
Kohta kaikki lepää vuoteillaan.

Nukkua ei tohdi pieni Pirkko:
Mitä jos ei heräis joulukirkkoon.
Viime vuonna kävi hälle niin.
Nousee, käy jo juhlapukimiin

Katsoo talviyöhön ikkunasta,
siellä juhlaa vietetähän vasta!
Tähtein loiston hanki heijastaa.
Pirkko kuulee siipeinsuhinaa.

Tuolta, tuolta kaukaa, korkealta
sinitaivaan kaarikaton alta
lapsen korvaan kantaa säveleet
ensi jouluyönä kaikuneet.

Tuntee tutun tuolla joulutähden,
syttyy sydän lapsen näitä nähden.
Siellä on kaunein joulusatukin
kirjoitettu taivaan tähtihin.

Hartahana seuraa lapsi noita
tähtitarhain juhlakarkeloita.
Riemu siellä suurempi on vaan
kuin on ilot, riemut kaikki maan.

Korkealla tuolla silmä Pirkon
näkee joulupuun ja joulukirkon.
Sielunsiivin hän on mukana
tähtitarhain joulukirkossa.

Aamuvarhain konsa pieni Pirkko.
Ruunan reessä ajaa joulukirkkoon,
on kuin tähtein riemu mukaan sais,
on kuin lapsensydän aavistais:

Kaikki, mikä on maassa kaunihinta,
puhtain riemu, minkä tuntee rinta
taivaan heijastusta se on vaan,
myöskin kirkko tuolla kummullaan.

Immi Hellen


Lelukaupan ikkunassa
sataa valkolunta.
Lelukaupan ikkunassa
soittaa soittokunta.
Lelukaupan ikkunassa
leikkijuna kiitää.
lelukaupan ikkunassa
lentokone liitää.
Lelukaupan ikkunassa
nukkepiiri pyörii.
Lelukaupan ikkunassa
tonttujoukko hyörii.

 

 

lähetä kortti

 

 

 

 

 

 

Loistaa kuu ja illan tähti,
tontut ne hämyssä liikkeelle lähti.
Minne vain kulkee tonttujen retki,
siellä on ilon ja riemun hetki

 

 

Lumiukot, lumiukot ketjussa kulkee,
nysäpiipun, nysäpiipun suuhunsa sulkee.
Olalle he taputtavat ystävää ja veikkaa,
hangella heittävät kupperiskeikkaa!

 

Me nallet ollaan pyöreitä
ja rakastetaan joulua,
silloin saamme vain leikkiä
ja iloita ei ole koulua,
meitä saapi jouluna jokainen
paijata ja helliä,
tahdomme vain koko joulun
lämpimässä sylissä kelliä!

 

 

Metsän halki hiippalakit

joulutontut, punalakit,

sekä itse joulupukki,

jonka parta kuuraa kukki,

pulkissansa ajelivat,

hymyilivät huiskuttivat.

 

Paketin pulkasta eteen heitti

lumi sen kohta kokonaan peitti.

Käärön heti kisu haistoi

avasi ja maistoi, maistoi...

Nukkui sitten uudestaan

hyvä hymy huulillaan.

 

 

Metsän laitaan, kannon juureen,
puiseen kiuluun, varsin suureen.
Tonttu kaataa jouluruokaa,
jänöt tyytyväisnä huokaa.

Mistä tunnet pienen tontun?

Punaisesta lakistansa,
harmahasta parrastansa,
hymystänsä lempeästä,
katseestansa veikeästä.
Siitä tunnet pienen tontun.
Mistä löydät pienen tontun?
Polulta taapertamasta,
tieltä tepastelemasta,
hämärissä huiskimasta,
lasten korvaan kuiskimasta.
Sieltä löydät pienen tontun.

 

 

Mitä kertoi mulle tonttu?
Pipari tuo joulun.
Kynttilä tuo joulun.
Himmeli tuo joulun.
Mitä muuta kertoi tonttu?
Antoi ajatuksen uuden,
kertoi joulun salaisuuden.
Rakkaus tuo joulun.
Näin kertoi tonttu.

 

 

Mökki täynnä makeaa,
mettä, mahlaa, hunajaa,
suklaata sulavaista,
marenkia maistuvaista,
siirappia, kanelia,
neilikkaa ja mantelia.
Fariiniset ikkunat,
marsipaanisaranat,
kinuskiset lattiat,
mainiolta maistuvat.
Joulu kun on lopuillaan,
mökki nurin kaadetaan,
namit päältä poimitaan,
katot, seinät ahmitaan.
Ensi vuonna uudestaan,
samanlainen leivotaan.

Sirpa Karjalainen

 

lähetä kortti

 

 

-Tuleeko Joulupukki?
-Tulee, totta kai!
-Saiko hän toivekirjeen?
-Ihan varmasti sai!
-Entä - jos lahjat loppuu?
-Epäilet - vielä vai!
-Mahtaako mulle riittää?
-Sinulle - - - totta kai!

Ester Ahokainen

No, lapset, kohta on jouluaatto,
niin virkkoi hymyillen hellä taatto.

Jos kiltit ootte ja läksyt luistaa,
niin joulupukki taas teitä muistaa.

Ja lapset lukivat päivin, illoin,
ja auttoi äitiä, kun pyysi milloin.

Ja pian jouluiset valot hohti,
Ne pukin Anttilan torppaan johti.

Lie täällä lapsia uutteria?
ei ole laiskoille antimia.

Ja taatto lausui - on meidän piltit
ja tytöt ahkerat, aivan kiltit.

Nyt pukki pussinsa auki luopi,
ja lahjat lapsien käsiin tuopi.

Saa Esko pehmoisen talvitakin,
saa sukset, valkean hiihtolakin.

Saa Liisa kelkan ja luistimet,
ja kuvakirjat niin kaunoiset.

Vaan Sirkka, suosikki parhain pukin,
hän uhkehimman saa joulunukin.

Mi silmät sulkevi nukkuissaan,
ja itkee, kun rintaan painetaan.

Ja lapset huusivat: Kiitos, ukki,
sa paras maailman joulupukki!

Ja pukki riemuiten pussin sulki,
ja taloon toisehen kiirein kulki.


Olen pukin poroista nuorin,
ensi kerran matkaan lähden.
Saan kaulaani tiu’un hopeisen
ja otsaani tuikkivan tähden.
Olen ylpeä: minut valittiin,
moni iso ei pääse mukaan.
Vien lahjakuormani perille,
eikä lujempaa juokse kukaan!
Ihan vähän minua pelottaa,
kun me ollaan ulkona yötä
ja lennetään maailman ympäri
pitkin välkkyvää tähtivyötä.
Mutta pukki minua taputtaa
ja jäkälää antaa salaa.
Silti hauskinta on kumminkin,
ken emo taas kotona halaa.

Tuula Korolainen

 

 

Olen tonttu, enkä muuta.
Töllistelen illan kuuta.
Kädessäni varpuluuta
puhdistelen kujansuuta.

Olen tonttu ,taon ,hakkaan,
lahjat juhlavasti lakkaan.
Joulun tullen kääröt nakkaan
joulupukin suureen vakkaan.

Ester Ahokainen

 

On joulua ilmassa, tunnemme sen,
on tähtien heijastusta,
on tuoksua kuusen kotoisen,
on rinnassa riemastusta!
Oi, ojenna kätesi, ystävä, mulle!
Minä kuiskaan iloisen asian sulle:
On koulussa meillä nyt joulu.

Syysilta niin tummana tuijottaa
kuin ilkkuen ikkunasta.
Vaan meillä on kirkasta, valoisaa
ja lämmintä, kodikasta.
On kuin helkkyisi hopeapurojen juoksu,
kuin tuntuisi keväisten kukkien tuoksu,
ja liverrys ensi leivon.

 

On joulua ilmassa, tunnemme sen,
on tuoksua kuusen ja juhlaa.
Kentiesi se tonttukin pienoinen
jo, veitikka, lahjoja tuhlaa.
Me tunnemme: lähellä on jo se aika,
jolla on lapsiin lumottu, tenhoisa taika
on lähellä siunattu joulu.

Immi hellen

 

On saapunut viimein aika joulun,
lapset sai jättää touhut koulun.
Ulkoa kuulen kalkkeen ja kilkkeen,
näen lasten silmien iloisen pilkkeen.
Riemu on tuvassa ylimmillään,
ei kukaan odottaa malttais millään.
Aattoilta kuluu syöden, juoden,
riemut lasten iloa tuoden.
Ulkona näkyy jo punainen nuttu,
reessä Joulupukki ja tonttu tuttu.
Kiltteinä ovat olleet Joosua ja Saana,
lahjakääröt heidän kuuluukin jo saada.

Birgit Ahokas

 

Peikkoäiti pehmoinen

joulupuuron keitti.

Aattoaamu suloinen

lunta maahan heitti.

Pitkä päivä - peikot huokaa

kunnes ilta sarastaa,

suklaaherkut pöytään tuokaa

massut täyteen niillä saa.

Aattoillan odotuksen

lahjakääröt palkitsee,

tonttu kuullut on toivomuksen

pikkupeikot iloitsee.

Birgit Ahokas

 

 

 

lähetä kortti

 

 

 

 

Pienet töppösten jäljet lumessa näin
kaksi tonttua kulki käsikkäin.
Ohi on kiire tonttujen,
nyt on aika rauhan ja rakkauden.

 

 

Rakensivat lapset pihaan
lumilinnan suuren,
lumipallot pyörittivät
päälle koivun juuren.
Ikkunat sai jouluilmeen
äidin uutimista,
kuvionsa tähdistä
ja joulupiparista.
Kalusteena pikku pöytä,
tuolejakin kuusi,
nurkassa seisoo pikku uuni
aivan upouusi.
Lasse kantoi linnaan myöskin
joulukuusen soman,
nytpä saivat lapsukaiset
joulupaikan oman.
Birgit Ahokas

 

 

lähetä kortti

 

 

 

 

 

Suippolakki, harmaa takki,
pitkä parta, naurusuu.
Punasukka, harmaa tukka,
kasvot pyöreät kuin kuu.
Kengän kokka, pystynokka.
piipunpätkä verraton.
Housut harmaat, silmät armaat,
kenpä arvaa ken tuo on?
Tekee työtä kaiken yötä,
joulukiire hällä on.
Ei oo ukko suuren suuri,
joko arvaat, ken tuo on?
A. Hiilimies

 

Terveisiä, lapsukainen,
Lapin tähtitaivaan alta!
Mull’ on sulle tuliainen
-vaieta en enää malta.
Tääll’ on pieni käärö mulla
hymyä ja hyvää tuulta.
Siinä vasta aarre sulla:
sipaiset vain sillä huulta.
Kaikille voit siitä jakaa
onnea ja riemumieltä.
Mörrökölli suurin, vakaa
kirvoituksen löytää sieltä.
Sulje silmäs – annan sulle:
lahjan sielunsoppeen siirrän;
sydämesi avaa mulle,
hyvän tahdon sinne piirrän.
Eero Salola

 

 

Tonttu syntyi toukokuussa.
Oli hiirenkorvat puussa.
Kesäkuussa päivä paistoi.
Tonttu mansikoita maistoi.
Heinäkuussa helle hyöri.
Rantaveessä poika pyöri.
Elokuu vei metsään pienet,
säilöön saatiin marjat, sienet.
Syyskuu koulunkäynnin keksi.
Tuli tonttu totiseksi.
Lokakuussa läksyt luisti.
Aapisensa tonttu muisti.
Marraskuussa tuiski lunta.
Tonttu nukkui tontun unta.
Siitä varttui voima uusi,
virkeänä tonttu huusi:
– Joulukuussa lahjat nakkaan,
poronpulkkaan, tuohivakkaan.
Ester Ahokainen

 

Tontun tiuku helähtää
pimeässä siellä.

Minne matka miekkosten
talvisella tiellä?

Joulu meitä juoksuttaa,
kiirettä nyt riittää.

Tuotte joulutunnelman,
siitä saamme kiittää.

Sytytämme kynttilät,
pimeän ne poistaa.

Hyvän tahdon terveiset
silmistänne loistaa

Ester Ahokainen

 

Tuhat tiukua hännässään
lähti peikko, tuo joulua etsimään.
Suuri toivomus rinnassaan
kulki metsään, hämärään.

Painoi posken, lumeen pehmeään
mikä taika siitä syntyikään,
valo syttyi pimeään
tuoden lämmön sisimpään.

Tuhat tiukua hännässään
peikko, onnen hehkussaan
sai hangen kimaltamaan
löysi näin, Joulun onnenmaan.

 

 

Ulkona satoi lunta, näinkö unta.
Pieni hiutale taivaalla lenteli,
selässään taikaenkeli.
Kädessään onnea kantoi,
ja sinulle lahjaksi sen antoi.

 

 

Yksi, kaksi, yksi, kaksi,
joulujuhlan kunniaksi
lelukaupan tavarat
paraatissa astuvat,
tähän onkin hyvä aihe:
tää on myynnin ensi vaihe.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
torvet tekee juhlavaksi
marssin tämän soinnuillaan.
Autot eteen ajetaan,
nuket kulkee vaunuissansa,
jalan liikkuu muu vain kansa.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
rivin hiukan sekavaksi
tekee possut, apinat,
kukot, kanat, kalkkunat,
hohtaa sotilaiden tina,
marssivat he mahtavina.

 Yksi, kaksi, yksi, kaksi
paraatin jo loppuvaksi
tonttu Tipi komentaa.
Nyt saa lelut odottaa,
koska Joulu-ukko joutaa,
heidät lasten luokse noutaa.

 

 

Pieni joulun lapsi,
joulu meille tuo.
Saavu joka kotiin,
saavu lasten luo.

Saavu sinne, missä
epäsopu on,
anna koteihimme
henki sovinnon.

Saavu sinne, missä
joku yksin jää.
Anna jouluilon
hänet yllättää.

Pieni joulun lapsi,
valo maailman.
Sinä meille annat
juhlan oikean.
Jukka Salminen

 

lähetä kortti

 

 

 


 

 

Sulle lapsi, herkimmin
tähdet tarinoi.
Sulle, myöskin kirkkahin
joulun sävel soi.

Sulle kuusen kynttilät
vilkkuu, kimmeltää.
Joululaulut helkkyvät
sulle väräjää.

Jossain kilkkaa kulkuset
kuin kusuisivat luo.
Joululaulun sävelet
lapsuusilon tuo.
Tuntee tutun tuolla joulutähden,
syttyy sydän lapsen näitä nähden.
Siell´ on kaunein joulusatukin
kirjoitettu taivaan tähtihin.
Immi Helle´n

 

Aakkoshakuun

Runoilijoittain

  Adventtirunot => Kauneimpia joulurunoja =>
  Hartaita joulurunoja => Uuden Vuoden runoja =>
  Hauskat joulurunot => Juldikter på svenska =>

 

 

Katsopa muutakin mukavaa
   

 

 

 

 

Ilmainen www-laskuri