Etusivu

Runo koiralle - muistorunoja koiralle - muistovärssyjä koiralle

Runoja ja värssyjä koiran muistolle, runoja koiran viimeiselle matkalle

 

 

=> Runoilijan aakkoshaku

=> Runoilijat aihepiireittäin
 
 

 

Onnittelusivulle

 

KOOTUT RUNOT

Kodin juhlat:

Runoja hääparille

Hääpuhe

Hääpäivärunoja

Hääpäivien nimet

Kihlajaisrunot

Rippirunot

Ristiäisrunot

Runoja vauvalle

Isovanhemmilta

Vauvan syntymä

Runoja ristiäiskutsuun

Kummirunoja

 

Uusi koti runot

Ylioppilasrunot

Runoja valmistuneelle

 

Runoja isälle

Runoja mummolle

Runoja äidille

Merkkipäiväonnittelut:

Runoja eläkkeelle

Isovanhemmille

Nimipäivärunot

Nimipäivähaku

Nimipäiväkalenteri

Runoja lapselle

Lasten synttärirunot

Lasten ikärunot

Syntymäpäivärunot

Uusi työ runoja

Runoja ystävälle

Muut toivotukset:

Kiitosrunot

Kutsurunoja

Koulutielle

Lohdutusrunot

Muistolauseita

Parane pian runot

Raamatunlauseita

Surunvalittelurunoja

Muistovärssyt lapselle

Eino Leino suruvärssyt

Muut runot:

Arkirunous

Birgit-mummun runot

Eino Leinon runoja

Enkelirunoja

Runoja eronneille

Abbedissan rukous

Muistokirjan runot

Rakkausrunot

Uppo Nallen lorut

NallePuh-runoja

Vuodenajan juhlat:

Itsenäisyyspäivän runot

Joulurunot

Juhannusrunot

Kuukausirunoja

Kesärunoja

Kevätrunoja

Naistenpäivä runoja

Pääsiäisrunot 

Uusi Vuosi runot

Vappurunoja

 

Sivuston kaikki runot

Runoilijan aakkoshaku

Runoilijat aiheittain

 

 

Sivuston runokortit: Facebookiin

Kännykkään / iPhone

 

Juhlasivustot:

Hää-sivusto

Lastensivusto

Rippi-sivusto

Ristiäis-sivusto

Suru-sivusto

Synttäri-sivusto

Valmistuneelle

Ylioppilas-sivusto

Ystävä-sivusto

Äiti-sivusto

 

Joulu-sivusto

Juhannus-sivusto

Pikkujoulu-sivusto

Naistenpäivä-sivusto

Pääsiäissivusto

Vappusivusto

 

 

 

 

 

 

 

Hauskat koirakortit

joulutervehdykseksi

 

 

SURU  SURU  SURU  SURU

Näin kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun iltani koittaa ja matkani jää
kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
 

Ilot, surut on kohdattu ne jakaen,
metsät ja polut näin yhdessä kulkien,
siis kuuntele mun pyyntöni pienoinen,
vierelläin kuljethan matkani viimeisen.
 

Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiralasta.


Rakas koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee. Hautakummun alla nukkuu syvää unta,
ympärillä avautuu sateenkaaren valtakunta.


Sydän pieni sammui kesken leikin,
minne lienee enkelin siipi veikin.
Siellä ei varmaan kylmyys ja pelko paina,
elämä oli vain lyhyt, lyhyt laina.

 

Kerran on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa ukkossäitä.

 
Ikävuosia jo kertyi molemmille,
me ei piitattu siitä vaan naurettiin sille.
Vuodet yhteiset taakse nyt jäädä saa

kun kutsuu mua luokseen toinen maa.
Tuttuun pihaan sä päätit elonretken.
Toivon - olisit vielä viipynyt hetken.

 

 

Vaikeni hiljaa ääni tassujen
ei juokse Roope vastaasi

enää haukkuen

Nyt on aika kauniiden muistojen
vaali niitä
ja säilytä rakastaen

Suru kun kalvaa ja ikävä on
sä muista
sun ystäväsi nyt hyvä olla on.

 

 

Nurmen peittoon pehmeään,

peitelkää mut lepäämään.
Uinun siellä unta syvää,

kesää ikuista ja hyvää.
Siellä kukkii kissankellot,

siniset on niityt, pellot.
Ei untani voi estää,

vain ystävyys se yhä kestää.

 

 

Jos ajan saisin takaisin
sen meidän yhteisen retken.
Mitä siitä muuttaisin?
Vain sen viimeisen hetken.

Olisin tahtonut olla vierelläsi,
hellästi sylissä pitää.
Kulkea tukien kanssasi,
antaa voimia lisää.

Lähdithän rauhassa unessa,
luokse muiden rakkaiden,
lähdithän kivutta tuskatta,
luo jo meitä ennen menneiden.

Tule uniini, päivieni ajatuksiin
jää sydämeeni asumaan.
Kaipaan sinua kaipaan niin,
tule meitä tänne katsomaan.

 

 

 

Alla taivaankaaren tumman uinuu maa,
pitkän päivän touhut nyt jo nukuttaa.
Nyt hiljaa silmäs sulje ja pääsi pieni paina unenkeijun kainaloon.

 

Sain syliini palan taivasta,
nyt tiedän mitä kaivata..
Oli aika raskaiden päätösten,
saattaa sut huomaan enkelten.
Nyt saat juosta seuraten heitä,
ei kipu enää elämääsi peitä.
Suru on suuri ja lohduton,
mut tiedän - sun hyvä olla nyt on.

 

Sulle *** lainata voin,
sanoi Jumala minulle kerran.
Sille kaksitoista vuotta elämää soin
tai vain muutaman tuokion verran.
Sinun tehtäväsi on sitä rakastaa,
kunnes se ylittää elämän rajan;
saat nähdä vaivaa ja uurastaa,
sen pienen elämän ajan.
Se tuottaa sinulle monet huolet
ja usein vie vaivasi hukkaan,
mutta surustasi se kantaa myös puolet
ja sen muistot ei unohdukaan.
Se on maasta ja maaksi sen tultava on,
en muuta voi luvatakaan.
Eihän surusi ole pohjaton,
jos et sitä iäksi omaksi saakaan?"
Ja vastasin Herralle näin;
''Olkoon niin, antaa surunkin tulla,
koiranpennulle, jonka sinulta sain,
on silti kylliksi hellyyttä mulla.
Olen onnellinen, että omistin sen,
joka hetkestä kiittäen.
Ja surun tullessa tuskallisen,
sen kestän ymmärtäen.
Ja kun ystäväni on lähtenyt koirien

taivaan maahan,
tämän kiistojen maailman jättänyt,
sen muistoksi kuulkaahan,

otan toisen ***,
heiluvahäntäisen haukahtajan.
Sitä rakastan ja hoidan sen pienen elämän ajan."

 

 

Hetki jolloin kanssasi olla sain
oli unta jo tänään vain.
Rakastan sua edelleen,
ei mikään tule väliimme.
Vaikka kaukana olet tästä lähtien,
sydämessäni paikkasi ikuinen.
Aina kuljet mukanain,
ajatuksissain ja teoissain.

 

 

Taas valo viiltää taivaanrantaa,

se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,

jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,

kun toinen lähtee, toinen jää.
Vain pieni lapsi sisällämme,

ei sitä tahdo käsittää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa

kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa

sinua paljon rakastin.


Niin monet kerrat, tähän rantaan,

olemme tulleet ennenkin.
Jättäneet kahdet jäljet santaan,

nyt yhdet vain vie takaisin.
Siis hyvää matkaa, ystäväni,

en enää puhu enempää.
Tärkeimmän tiedät, ja se riittää,

muu on nyt yhdentekevää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa

kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa

sinua paljon rakastin.
 

 

Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton.

 

 

 

Astuin kyytiin iltasoihdun
avaruuteen kulkemaan.
Anteeks anna, että poistun
Luokses jää sydämeni asumaan.
Avaruuden tähtihaasta
tassullani vilkutan
ikiunen ihmemaasta
viestin kerron rauhaisan.
Birgit Ahokas

 


 

 

 

 

 

SURU  SURU  SURU  SURU

 

Olen tuskista vapaa ja mukana tuulen,
saan kulkea rajalla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento,
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa vaan luoksenne saavun,

mukana jokaisen nousevan aamun

ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.

Vuokko Laatio

 

 

 

Tummuessa illan,
luona sateenkaarisillan,
kun auringon viimesäteet taipuu,
niin moni hauva uneen vaipuu.
On päivän leikit jäänet taa,
saa onnellisna nukahtaa.
Nähden unta ystävistä,
perheistä ja hetkistä yhteisistä.
Odottaen sitä aamua valkenevaa,
kun jälleen yhdessä leikkien kirmata saa.

Hannele Vänskä

 

 

Sateenkaarisiltaa pitkin

käy ystäväni tie.

Siellä sillan tuolla puolen

sillä hyvä olla lie.

Birgit Ahokas

 

 

Kun kaipaus ja ikävä
polttaa niin, että satuttaa,
kuuntele silloin sydäntäsi,
joka kertoo sinulle,
että se oli onnea ja iloa parhaimmillaan,
ja nyt muistot ovat kauneinta
mitä sinulla on.

 

 

 

Tassunjälkiä sydämessä,
kuin joku olisi kulkenut siitä vastikään.
joku kulki sydämeni yli,
sinäkö se olit koirani?
Ohimatkallako vain?
Et kai.
Kyllä pysyvästi sinne muutit.
Teit pesän lakanoihin,
merkkasit myös nurkat.
Kipitit läpi sydämen,  kurajaloin, karvoin.
Jätit tassunjälkiä sydämeeni.

Hannele Vänskä
 

 

Kuljemme kuin kuunnellen,
on poissa jotain hyvää.
Sitä emme tavoita katsellen
ja tunnemme surua syvää.
 


Minä saatan sinut pehmeään lehtoon,
koirille varattuun ikuiseen kehtoon.
Tuuditan uneen, kuin pehmoiseen lumeen
Silitän kerran, itken kesäsateen verran
Ihan kaikesta kiitän,
muistot lohdukseni elämäni kirjaan liitän.

Johanna Niskanen
 

 

Tyhjä kaulapanta naulassa
työtön talutusremmi ovenpielessä,
vaan tuhat iloista muistoa
niiden täysiltä ahkerilta päiviltä
muistuttaa:
Oli se elämää täysin rinnoin!

 

 

Jos tulisin joskus sairaaksi,
väsyneeksi ja heikoksi,
jos kipu untani häiritsisi,
tee se silloin, ystäväni.

Älä anna surunkaan estää,
yritä minun vuokseni kestää
ystävyytemme raskain koetus,
jäähän meille rakkaus, luottamus,
joka kesti monta yhteistä vuotta.
Miksi pelkäämme tulevaa suotta?
Kärsimystä et minulle halua,
autathan pääsemään tuskasta.
Ymmärrän syvän surusi,
tuntuu lopulliselta lähtöni.
Älä silti ole lohduton,
menen sinne, missä hyvä on.
Pysythän luonani, vieressäin,
loppuun asti lähelläin.
Se teko on oikean ystävän,
rakastavan ja ymmärtävän.

Eve Kuismin (suomennos)
 


Älä itke, vaikket näe syksyn kirjavia lehtiä.
Älä itke, vaikket tunne lumihiutaleita kuonollasi.
Älä itke, vaikket saa joululahjoja ja vietä joulua.
Älä itke, vaikket voi juosta keväisellä pellolla.
Älä itke, vaikket nää kesän auringon paistetta.
Älä itke - sillä minä itken.

kirjasta: On kotona koira tai kaksi

 

 

 

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys,

lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljet metsässä,

jossa kuljimme yhdessä ja
etsit aurinkoiselta pientareelta varjoani,
kun pysähdyt kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläsi etsit tapasi mukaan minua,
etkä enää löydä ja tunnet surun hiipivän sydämeesi.
Ole hiljaa.
Sulje silmät.
Hengitä.
Kuuntele askelteni ääntä sydämessäsi.
En ole poissa, kuljen mukanasi,

aina sinussa. 

 

 

Sinä tulit suoraan sydämeen,
sinä toit lohdun murheeseen.
Sinä olit pieni,
mutta silti suuri niin,
jäät luokseni ainiaaks ajatuksiin.
Nuku rauhassa pieni koiraenkeli,
joka siipiään maailmassa kokeili.
Lennä takaisin koirien maailmaan,
sinne mistä tulitkin aikoinaan.
On ikävä suuri ja loputon,
mut sinun onnesi yksin tärkeintä on.
Tule uniin, tule tuulenhenkäyksiin,
tule elämäin illan ja aamun ruskotuksiin.

 

 

Jäi jäljelle vain irtokarvat,
sydämeen suuret avohaavat.
Ja ne repaleiset takinvuoret,
kaikki ne revityt lelut, puunkuoret...
Vain jokainen muisto,
hetki täynnä elämää,
kun näitä muistelen

- en koskaan yksin jää.
 

 


Nyt olet vapaa ja mukana tuulen,
saat kulkea rajalla ajattomuuden.
Olet kimallus tähtien, pilven lento,
kasteisen aamun pisara hento.
 

 

Niin vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen.
Jätti surun suuren,
aivan valtavan,
sisintä hiljaa kuin riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla,
lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku - sitä enää kuule en.
 

 

Kun polkua mennyttä katselen
sidon muistojen kukista seppeleen
siihen kukat ilon, kuin murheenkin
varrelta polun, jota kuljettiin.

 

 

 

 

 

KATSO  hauskat koirarunot

Linkkejä runosivuille :  Kootut runot

 

 

 

 

 

lähetä kortti

(klikkaa kuvaa)

 

Etusivu

Kartat & sääKauneusLaihisPerhe & kotiTerveysMatkailuOnnitteluViihde