Kuukausirunot & lorut

Kuukausivärssyjä ja kuukausi runoja onnittelukortteihin

Uppo Nallen kuukausilorut lasten iloksi.

Syntymäpäiväsivu

Kootut runot

 
 
 

 

 

  

 

Katso vuodenaikakortit

 
 

 

 
 

 

Onnittelusivulle

 

KOOTUT RUNOT

Kodin juhlat:

Runoja hääparille

Hääpuhe

Hääpäivärunoja

Hääpäivien nimet

Kihlajaisrunot

Rippirunot

Ristiäisrunot

Runoja vauvalle

Isovanhemmilta

Vauvan syntymä

Runoja ristiäiskutsuun

Kummirunoja

 

Uusi koti runot

Ylioppilasrunot

Runoja valmistuneelle

 

Runoja isälle

Runoja mummolle

Runoja äidille

Merkkipäiväonnittelut:

Runoja eläkkeelle

Isovanhemmille

Nimipäivärunot

Nimipäivähaku

Nimipäiväkalenteri

Runoja lapselle

Lasten synttärirunot

Lasten ikärunot

Syntymäpäivärunot

Uusi työ runoja

Runoja ystävälle

Muut toivotukset:

Kiitosrunot

Kutsurunoja

Koulutielle

Runoja lemmikille

Lohdutusrunot

Muistolauseita

Parane pian runot

Raamatunlauseita

Surunvalittelurunoja

Muistovärssyt lapselle

Eino Leino suruvärssyt

Muut runot:

Arkirunous

Birgit-mummun runot

Eino Leinon runoja

Enkelirunoja

Runoja eronneille

Abbedissan rukous

Muistokirjan runot

Rakkausrunot

Uppo Nallen lorut

NallePuh-runoja

Vuodenajan juhlat:

Itsenäisyyspäivän runot

Joulurunot

Juhannusrunot

Kesärunoja

Kevätrunoja

Naistenpäivä runoja

Pääsiäisrunot 

Uusi Vuosi runot

Vappurunoja

 

Sivuston kaikki runot

Runoilijan aakkoshaku

Runoilijat aiheittain

 

 

Sivuston runokortit: Facebookiin

Kännykkään / iPhone

 

Juhlasivustot:

Hää-sivusto

Lastensivusto

Rippi-sivusto

Ristiäis-sivusto

Suru-sivusto

Synttäri-sivusto

Valmistuneelle

Ylioppilas-sivusto

Ystävä-sivusto

Äiti-sivusto

 

Joulu-sivusto

Juhannus-sivusto

Pikkujoulu-sivusto

Naistenpäivä-sivusto

Pääsiäissivusto

Vappusivusto

 

Katso kauniit kesärunokortit

 

 

 

Kaikki synttärijuhlista

 

 
 

Muista Bigin mainiot e-kortit!

 Bigin e-kortit

 
 
 

 

Tammikuu

Tammikuu on nimeni,
luminen on takkini,
sormet hyyssä, kynnet jäässä,
vielä jäinen lakki päässä,
mutta punaposkinen,
reipas, raikas, iloinen.

Kun vietät merkkipäivääsi tammikuussa,
niin vilkuta minulle tassulla.
Minäpä silloin sinulle vastaan tällä runolla hassulla: Karhun pyöreä pullea pää
onnenrunoja räpättää.

 

Tammikuun tuiskuissa tarvitaan auraa,
tuiskuille lumiukko vain nauraa.
Pakkanen punaa posket ja nenän,
auton akku voi tehdä tenän.

 

Pii paa puu, terve tammikuu!
Nyt on syöty joulupossu,
jalkaan pannaan huopatossu.
Ilma pakastuu, onhan tammikuu.

Nirskuen ja narskuen,
puhuu herra Pakkanen.
Luonto nukkuu uneksuu,
metsässä on tammikuu.

 

Helmikuu

Helmikuu on tyttö tää,
naurusuinen, kulkuspää.
Piirrän kukan, kauniin, jäisen
ikkunahan ystäväisen,
sitten nousen suksille,
hiihdän tuonne hangille.

 

Kun vietät merkkipäivääsi helmikuussa,
on sinulla varmasti lunta suussa,
Laulava koira näin visersi
ja tuostapa tulikin mieleeni:
Lumesta - kautta karhunkallon -
pyöritän sinulle onnenpallon.

 

Helmikuun hangilla lasketaan mäkeä,
kelkka on pullollaan iloista väkeä.
Mäestä kotiin on mukava tulla,
pöydällä odottaa laskiaispulla.

Pii paa puu, terve helmikuu!
Nyt on parhain hiihtokeli,
kaikki lapset lasketteli.
Päivä kirkastuu, onhan helmikuu.

Valkohanki kimmeltää,
oksat peittää kuura, jää.
Hymyyn käy jo päivän suu,
onkohan nyt helmikuu?

 

Ystävänpäivärunoja

 

Maaliskuu

Joko mua kaipasitte,
maaliskuuta odotitte?
Nyt jo onkin kevät töitä,
lämmitellä pakkasöitä,
sulatella pajuparkaa,
pajunkissaa pientä, arkaa.

 

Kun vietät merkkipäivääsi maaliskuussa
olet jo lapsonen kevään.
Minäpä sinulle leiponut olen
maistuvan juhlaevään.
Tämä on aivan höppänä juttu:
kakkua kantaa karvainen tuttu.

 

Maaliskuun tienoissa kevään jo haistaa,
nietokset sulavat, aurinko paistaa.
Pääsiäispyhinä mämmi on herkkua,
virpojat muistavat kummia, serkkua.

Pii paa puu, terve maaliskuu!
Räystähältä vesi pirskuu,
iloisena tintti tirskuu.
Kissat innostuu, onhan maaliskuu.

 

Talitintin titityy
kevätsointiin virittyy.
Mäyrämuori havahtuu,
joko nyt on maaliskuu?
 

Naistenpäivärunot

Huhtikuu

Juoskaa pojat, tuoll on rinne,
vesimyllyn panen sinne!
Tytöt tulkaa, vuokot herää,
työntää päivää kohti terää.
Huhtikuu on kevätveikko,
nuortuu vanha, toipuu heikko.

 

Kun merkkipäiväs on huhtikuussa
saat nurkkaan heittää rukkaset.
Merkkipäiväsi kunniaksi
tuon kevään ensikukkaset.
Lumen alta reunasta pellon
poimin sinulle lumikellon.

Aprillipäivänä meno on villiä,
juotetaan kuraa ja syötetään silliä.
Huhtikuun lätäkköön ei pidä astua,
sukka voi silloin märäksi kastua.

Pii paa puu, terve huhtikuu!
Kohta kevät tekee terää,
pajunkissa oksaan herää.
Nauraa täysikuu, onhan huhtikuu.

 

Pajunkissan hento pää
iloisena pilkistää.
Kevätsade ropsahdellen
kutittelee nenää nallen.
Vesi puroon huuhtoutuu,
on siis metsän huhtikuu
 

Pääsiäisrunot

Toukokuu

Pääskyt palaa toukokuussa,
käkikin jo kukkuu puussa,
tuomenkukka kotiin tuodaan.
Kirjat kaappiin, onget esille,
tervakylki vene vesille.

 

Kun vietät merkkipäivääsi toukokuussa
saat varmaan lahjaksi pajupillin.
Sillä kun soitat veisun villin,
niin Uppis nauraa kihertää.
Jo niityt, kunnaat vihertää-
On hurjan, hurjan muhkeaa
kun lehdet puihin puhkeaa.

 

Lehti kun puhkeaa jokaiseen puuhun,
tiedät on saavuttu toukokuuhun.
Vappupallo voi päästä karkuun,
siinäpä aihetta katkeraan parkuun.

Pii paa puu, terve toukokuu!
Heittäkäämme kengät, sukat,
linnut laulaa, kukkii kukat.
Aalto vapautuu, onhan toukokuu.

Västäräkki matkoiltansa
kertoilee jo juttujansa.
Lintukodin kuistilla
iloinen on tunnelma.
Laulut kauas kantautuu,
onkohan jo toukokuu?

 

Vappu

Ylioppilasrunoja

Äitienpäivärunoja

Kesäkuu

Katso, lapsi, synnyinmaata,
kauniimpaa, et löytää saata!
Kesäkuu on, järvet päilyy,
heinät, kukat, koivut häilyy,
kokot syttyy, kaunihisti,
liehuu Suomen siniristi.

 

Kun vietät merkkipäivääsi kesäkuussa
on kesän ihanuus edessä.
Merkkipäivääsi viettää saatat
polskien rannan vedessä.
On uimisen ilo ehjä ja aito,
sen päälle maistuu mansikkamaito.

 

Vihdoin on kesäkuu, loma ja aikaa,
keksiä yhdeksän juhannustaikaa.
Suomen lippu saa liehua salossa,
juhannusyönä kuulaassa valossa.

Pii paa puu, terve kesäkuu!
Rannalla on hyttysiä,
kokkoon tehdään syttysiä.
Laulut kantautuu, onhan kesäkuu.

Lammen luona majavan
lapsikatras villi.
Heiluu viikset, hännän lapa,
uiminen on hauska tapa.
Kukkii nurmi, kukki puu;
metsässä on kesäkuu.
 

Juhannusrunoja

Kesärunoja

Heinäkuu

Heinäkuuta, kaikki kiittää:
silloin marjat syödä riittää.,
kalamiehet tuovat kalaa,
pannaan pataan tuoretta palaa.
Heinätöissä heiluu väki-
kukkumasta lakkaa käki.

 

Kun vietät merkkipäivääsi heinäkuussa
tule kanssani keinumaan.
Pihakeinussa koivun alla
hurjan hurjasti keinutaan.
Masunpohja kutisee
ja tassut vauhdissa tutisee.

 

Heinäkuun puuhaa on heinän teko,
kukas on sankari? - No, unikeko!
Kun Jaakko on heittänyt kylmän kiven,
uimisen iloja on enää hiven.

 

Pii paa puu, terve heinäkuu!
Keskikesän lämpimässä
mansikat on kypsymässä.
Marjat punertuu, onhan heinäkuu.

Tuoksuu villit mansikat,
vadelmat ja lillukat.
Eipä maistu mikään muu,
on jo metsän heinäkuu.

Kesärunoja

Elokuu

Mitkä kylvetty on, nyt niitetään, kuka kasvatti, nähdään nyt, tähkäpään. Nyt ehtinyt onhan jo elokuu ja pelloilla vilja jo kellastuu. Maan hedelmä kootahan kultainen. Sinä, Herra, siunasit korren sen.

 

 

Kun vietät merkkipäivääsi elokuussa,
niin käymme sieniretkellä.
Iltapäivällä, sadesäällä,
sopivalla hetkellä.
Sienisäkkiin saalis voita:
rouskuja ja haperoita.

 

Elokuun päivinä korjataan viljaa,
syksy lähestyy aivan hiljaa.
Pakkasen pikkuserkku on halla,
hiiviskelee pian kaikkialla.

 

Pii paa puu, terve elokuu!
Maamies korjaa pellon viljaa,
kuuhut nousee hiljaa, hiljaa.
Ukko hymysuu, onhan elokuu.

Sirkka viulun virittää,
soittojansa sirittää.
Ilta hämyyn kietoutuu,
onkohan jo elokuu?
Elokuun pimeinä iltoina
puiden suhinassa
kesän viime henkäys,
haikean suloinen
ja syksyyn katoava.
- Kuiskaus menneestä kesästä
Maria Alstedt

 

Runoja koulutielle

Kesärunoja

 

Syyskuu

Olen syyskuu:
lasten paljaat jalat pantiin kenkään.
Kylmä on ja vanha koulu
nuttu ullakolta tuodaan,
viime talven tuttu.
Omenat saat taskuun pihapuusta,
öisin näet unta heinäkuusta.

 

Kun vietät merkkipäivääsi syksyn kuussa,
niin killut ja keikut omenapuussa.
Poskillasi on ompun puna,
tuotapa katselen lumottuna.
Mitä sinä sanot, jos luoksesi laukkaan
ja punaista poskea haukkaan?

 

Kesästä jäljellä on pelkkä muisto,
keltaisen viitan saanut myös puisto.
Syyskuun illoiksi riittää huvia,
muistellaan lomaa ja katsellaan kuvia.

 

Pii paa puu, terve syyskuu!
Omenat on vielä puussa,
Pian ne maistuu lasten suussa.
Makeaksi suu, onhan syyskuu.

Rouskut, tatit, vahakkaat,
vanhat sekä nuorekkaat.
Maasta ylös kurkottuu,
nyt on metsän syyskuu.
 

 

Runoja koulutielle

Syysrunoja

 

Lokakuu

Lokakuussa lotisee,
sataa, sataa ropisee.
Kellastuu jo koivunlehti,
pimeäkin tulla ehti,
tuvan nurkkaan lämpimään,
mirri tuli kehräämään.

 

Kun vietät merkkipäivääsi lokakuussa,
saat lahjaksi taivaan tähdet.
Saat lahjaksi kirpeän syksyn sään
ja järven pintaa peittävän jään,
kun aamulla ulos lähdet.
Muistathan: on uusi jää
hirmu, hirmu pettävää!

 

Syksyinen myrsky metsässä ryskää,
lokakuu kuljettaa nuhaa ja yskää.
Ruska värejä maisemaan tuhlaa,
lapset viettävät kurpitsajuhlaa.

 

Pii paa puu, terve lokakuu!
Myrsky riipii lehdet puiston,
viimeisenkin kesämuiston.
Lämmin unohtuu, onhan lokakuu.

Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: huuuuuu,
metsässä on lokakuu.
Syysrunoja

Marraskuu

Heipä hei, surra ei,
vaik on paljaat oksat puussa,
vaikka kesän vihreys,
hautaan pannaan marraskuussa.
Nyt on tullut uusi aika,
yöllä tehty kumma taika:
lunta tulla tupruttaa,
nyt jo lumopallon saa.
Eikä tiedä lapsikullat,
kumpi ihanampi on,
kesän ensi mansikkainen
vaiko lumi verraton.

 

Kun vietät merkkipäivääsi marraskuussa,

pakkasaamu jo rakentelee

lammikoille siltojaan.
Huurukiteet levittäytyy

kristallina yli maan.

Kohta ovat vedet jäässä,

kansa kulkee myssy päässä.

 

Marraskuun iltoina nähdä voi kummia,
hämärän hahmoja, varjoja tummia.
Lieneekö tonttu vai naapurin kissa,
vilahdus vain - se on kadoksissa.

Pii paa puu, terve marraskuu!
Kohta menee järvet jäähän,
Saappaat jalkaan, myssy päähän.
Nenä punehtuu, onhan marraskuu.

 

Pakkaspojat rakentavat
lammikolle siltojaan.
Huurukeijut levittelee
harsojansa yli maan.
Näyttäydy ei kukaan muu,
metsässä on marraskuu.

 

Isänpäivä

Joulukuu

Joulukuu, juhlakuu,
rakkaampi kuin mikään muu.
Betlehemin tähti loistaa,
yön ja pimeyden poistaa.
Lapset laulaa: joulu on,
joulu, joulu tullut on.

 

Kun vietät merkkipäivääsi joulukuussa,
niin elämä sinulle onnea tuhlaa,
kun merkkipäiväsi lisäksi
voit viettää joulun juhlaa,
ja päästäkseen mukaan juhlien lukuun
myös luonto pukeutuu juhlapukuun.

 

Joulukuu on täynnä kiirettä ja juoksua,
paperin rapinaa, piparin tuoksua.
Enkeli joulun viestiä kantaa,
rauhaa ja iloa lahjaksi antaa.

Pii paa puu, terve joulukuu!
Päättyy vuoden odotukset,
joulupukki avaa ukset.

 

 

Tähtitaivas kirkastuu,
nyt on metsän joulukuu.

Joulurunoja

 
 
 

 

 

 

 

Tammikuu
turkki päällä.
Helmikuu
järven jäällä.
Maaliskuu
hanki hohtaa.
Huhtikuu
kevään kohtaa.
Toukokuu
kukan tuoksu.
Kesäkuu
leikin juoksu.
Heinäkuu
uimaan, pienet.
Elokuu
koriin sienet.
Syyskuu
kouluun astut.
Lokakuu
varmaan kastut.
Marraskuu
lumen huntu.
Joulukuu
juhlan tuntu.

 

Tammikuu on pakkasherran,
helmikuu suo hiihtoloman,
maaliskuu jo aurinkoinen,
huhtikuu luo urvun soman!
Toukokuussa koulun loppu,
kesäkuussa valon taikaa
heinäkuussa kova hoppu,
elokuu on marja-aikaa!
Syyskuu tuopi lapset kouluun,
lokakuussa lehdet putoo,
marraskuu jäät järviin kutoo,
ja sittenpä jo tullaan jouluun!

 

Etusivu

Kartat & sääKauneusLaihisPerhe & kotiTerveysMatkailuOnnitteluViihde