Omat reissut

KATSO 

Thaimaa - Hua Hin

28.12.2016 - 1.3.2017

 

Bigin sivulle

 

29.12.2016  

Taas koitti aika pakata matkalaukut ja paeta pohjolan talvea kauas kotoa, sinne missä linnut laulaa ja palmut huojuu.....

 

Kirjoittelen harvakseltaan päiväkirjaa reissussa - lukemaan pääset TÄSTÄ.

 

 

27.12.2016  

Bikinien sovituksen ahdistus takana! Huoh - alkutalven syöpöttelyt tehneet tehtävänsä, eikä salilla rehkiminen ole paljon asiaa auttanut! No tehty mikä tehty - pakko on itsensä hyväksyä. Onneksi vielä kaapista löytyi vaatteita, jotka nipin napin mahtuvat päälle.

 

Huomenna pitäisi sitten olla jo Hua Hinissä. Sääennuste näyttää loistavalta - lähipäivinä lämmintä vain 24 - 28 astetta. Pitkän lennon ja bussimatkan jälkeen päästään majoittumaan suoraan kämppään, jossa oltiin viimetalvenakin. Ihanaa, ettei tarvitse raahata muutaman päivän hotellimajoituksen jälkeen kamppeitaan tuk-tukilla "kotiin"!

 

25.12.2016  

Jouluaatto kului mukavasti tyttären perheen luona, kun koko lapsikatras pyöri ympärillä. Pieniltä kommelluksiltakaan ei päästy välttymään, kun mies oli ottamaisillaan kunnon spagaatin kotoa lähtiessä ulkorapuissa. Vain nipin napin onnistui säilyttämään tasapainonsa ja käsissä ollut lohivatikin säilyi vahingoittumattomana. Nyt ei noita liukastumisia enää kaivattaisi, ettei reissuun lähtö jäisi haaveeksi.

JOULUAATON KUVAT

 

 

24.12.2016   JOULUAATTO

Lapsuuden jouluaattoina perheellä oli traditiona käydä sytyttämässä kynttilät omaisten haudoille. Kuten niin monien muidenkin suomalaisten kohdalla, ne omat juuret ja rakkaiden haudat ovat "takkuisen taipaleen takana" lähteä viemään kynttilän valoa. Joskus on ratkaistu asia viemällä kynttilät Nurmijärven etähaudalle. Tänä jouluaattona, kun tuuli vihaisesti tuivertaa ja taivas ei viskokkaan untuvaisia lumihiutaleita, vaan kylmää vettä, sytytin kynttilän olohuoneen pöydälle äitini kuvan viereen. Mielestäni toimii muistuttajana jopa paremmin, kuin haudalle sytytetty kynttilä ja luulenpa, ettei yli kolmekymmentä vuotta sitten kuollut äitini siitä loukkaannu, ettei tytär tule jouluna tapaamaan.

 

23.12.2016

Eipä ole ihan perinteiset jouluaatonaaton touhut! Nuoret neidot vietiin päiväkahville ja sacherkakulle Oittaan kivinavetan kahvilaan. Sieltä kipin kapin kampaajalle permanentattavaksi. Aivan - luit ihan oikein! Jäipä tämä hiusten kihartaminen hiukan viimetinkaan, mutta nytpä on frouvalla kikkarapää!

No miehellä nyt on sentään vähän perinteisimpiä hommia keittiössä - piirakat paistuu uunissa, munavoi on valmiina, lohi graavattu ja silli liotettu. Kinkut, laatikot ja muut hörsötykset hoitaa vävy, lohen savustaa mies huomenaamuna. Tänä iltana keskitytäänkin sitten takkatulen ja kynttilöiden tuijotteluun ja joulumusan kuunteluun punkun ja olutlasin ääressä.

Eiköhän se joulu tule näillä tänne meidänkin tupaan!!!!

 

 

 

20.12.2016

Karjalanpaisti, evakkopaisti.... Sitäpä meillä syötiin eilen, kun Riikasta joululomalle kotiin palannutta tyttärentytärtä haluttiin hemmotella. Ei ei - ei se ollut meidän idea, vaan hän itse muisti joskus kauan kauan sitten saaneensa tuota herkkua Kiteen mummolassa, kun anoppini sitä puu-uunissa meille haudutteli. Onpa hyvä, että nuorille on jäänyt jotain muistoja "vanhoilta ajoilta".

 

 

19.12.2016

Mitä ne ihmiset höpöttää joulustressistä? Meidän nurkkiin ei onneksi moinen vieras ole päässyt pesiytymään! Ihan hissuksiin on joulua tässä huushollissa valmisteltu - mies veivasi pyynnöstäni olohuoneen ja telkkarihuoneen ikkunatangoille jouluvalot roikkumaan ja eilen ostin kauppareissulla ruokapöydälle punaisen joulutähden. Vielä kun kaivetaan kaapin perukoilta muutama kynttelikkö, on joulun sisustushommat tehty. Ne kaikki kun joudutaan keräämään pois jo heti ensimmäisenä joulun jälkeisenä päivänä, ettei joulu kummittele meille enää maaliskuussa, kun reissusta palaamme.

 

Jouluhössötystä tärkeämpää on nyt mielestäni yhdessä oleminen lapsenlasten kanssa. Eilen oltiin Bembölen kahvituvassa tyttärentyttärien kanssa kaffeella. Vaikka oli pyhästi päätetty, ettei mihinkään kauppakeskuksiin eksytä näin joulunaikaan, mentiin nyt kuitenkin Leppävaaraan Selloon ostamaan kenkiä Tinjalle, ettei hänen tarvitse aamulla lähteä kesätennareissa jäisille kaduille.

 

 

16.12.2016

Ongelma ratkesi, kaikki hyvin. (=jatkoa sinisellä kirjoitetulle tekstille)

Taidetaan olla vähän hienohipiäisen epäileväisiä näiden thaimaan juttujen kanssa. No tulipa sekin nyt tsekattua, että vaikeaa on löytää lyhyellä varoitusajalla sopivaa asumusta Hua Hinistä. Pakkohan sieltä on varata asumus paikan päällä aina seuraavaksi talveksi ja ottaa se riski, että maksetun etukäteisvuokran saattaa menettää. No oppia ikä kaikki!

 

No nyt pirulainen pukkasi todellisen ongelman selviteltäväksi juuri jouluviikolle, sikäli mikäli naisenvaistooni on luottamista! Kun lähetin eilen sähköpostia Hua Hinin asunnon välittäjällemme, ei sieltä ole kuulunut mitään vastausta, vaikka yleensä hän vastaa postiin heti saman tien. Jotenkin meillä on sellainen kauhea aavistus, että koko firma on kanttuvei, eikä meillä siten olekaan mitään asumusta odottamassa, kun joulun jälkeen sinne lennetään. Pahaksi onneksi ei netistä löydy myöskään suoraa s-postiosoitetta Baan Sanpluemin reseptioniin, että pystyisimme asiaa sieltä kysymään.

 

Tuolla mies istuu ja etsii meille netistä kattoa pään päälle siltä varalta, että kamala aavistuksemme käy toteen. Suurin murhe ei ole nyt se, että asunnosta etukäteen maksettu vuokraraha ilmeisesti on menetetty, vaan se, ettei vastaavanlaista huoneistoa löydy kahdeksi kuukaudeksi enää tähän aikaan vuodesta mistään. nytpä ei frouva voi valita tapettien väriä, eikä muita mukavuuksia - pakko kelpuuttaa se mikä sattuu olemaan tarjolla, ettei palmun alle tarvitsisi majoittua.

 

 

14.12.2016

Pienellä porukalla kokoonnuttiin tänään Oulunkylään tapaamaan ystäviä ennen joulukiireiden alkamista ja maistelemaan jouluglögiä ja Jarnan valmistamia herkkuja. Hyydytetty glögikakku on mainio oivallus. Jos sinne joukkoon vielä lorauttaisi hiukan terästystä, voisi glögit nauttia jouluaikaan ihan kiinteässä muodossa. Sehän voisi hyvin toimia myös unilääkkeenä, kun sellaisen kakun mussuttaisi iltapalaksi.

Kuvia

12.12.2016

Voi känkkäränkkä mikä päivä!!!  Kun muut kunnon ihmiset puuhaavat tähän aikaan vuodesta joulukortteja, puuhastelin minä eilen Thaimaan viisumipapereiden kanssa. Viisumihakemukseen on liitettävä pankkitilin saldotodistus, jota sitten nettipankistani etsiskelin. Kun en löytänyt mielestäni sopivan näköistä broobuskaa, otinpa tilini sivulta kuvaruutukopion, josta sitten "leikkelin ja liimailin" masinallani mieleiseni paperin.

 

Tänään sitten lähdettiin Thaimaan lähetystöön Helsinkiin Bulevardinkadulle. Kun viimein päästiin palvelutiskille, huomasi virkailija, että siitä hienosta saldotodistuksestani puuttui tulostuspäivämäärä. Voi hemmetti - paperit kainaloon ja etsimään lähintä pankin konttoria. Onneksi asia hoitui näppärästi pankissa ja sain paperiin pankin leiman. Sittenpä jonotettiin uudelleen, että saatiin jätettyä paperit käsittelyyn.

 

Kotona odotti sähköpostissa viesti  autovuokraamosta syksyisen autoreissun tiimoilta, jossa pyydettiin lähettämään dokumentteja epäonnistuneen autonvuokrauksen korjaamiseksi. Taas tuhersin, leikkasin ja liimasin tulosteita, jotta siitäkin sotkusta saisi jotain selvää. Sepä onkin pitkä tarina, johon palaan myöhemmin, kun ja jos asia joskus saadaan jonkin moiseen päätökseen.

 

Eikä se tuhertaminen vielä siihenkään loppunut. Hemmetisti saatiin tehdä hommia, että saatiin tulostettua bussilippu Bangkokin lentokentältä Hua Hiniin, joka tilattiin ja maksettiin etukäteen ennen matkaa. No ei se päätä huimaavasti maksanutkaan - parikymppiä kahdelta hengeltä parinsadan kilometrin matkasta.

 

 

9.12.2016

Eipä ollut hurraamista lumitilanteessa eilenkään - harmaatakin harmaampi keli, sumuista ja sateista. Paljon piti "vanhan" jaksaa! Seitsemän tuntia  kauppakeskuksissa pyörimistä! Tuntuu kuin puoli Suomea olisi lähtenyt samoille asioille Tallinnaan - laiva kuin nuijalla lyöty. Vaikeaa oli löytää penkkiä pepun alle. Tämäkö on sitä kivaa pikkujoulumeininkiä? Tunnustaudun suosiolla "vanhukseksi" tällaisen menon osalta - ei ole ihan mun juttu! No sitä mukavammalta tuntui kotiinpaluu ja oman kodin rauha!

Kuvat

 

8.12.2016

Tallinnassa miehen ja systerin kanssa. Jos oli aikomus hakea jonkinmoista joulun tunnetta, ei sitä täältäkään ole löytynyt. Komeita on täälläkin joulukuuset jouluvaloineen. Eilisiltana käytiin katsastamassa joulutori, eikä ostettu mitään! Tänään sitten onkin ostospäivä.

6.12.2016

Lieneekö Postilaitos hutiloinut ja hävittänyt meidän kutsukortin linnanjuhliin, kun postilootan pohjalta ei vaan millään ole löytynyt tuota monien niin hartaasti odottamaa lappusta? No ehkä hyvä niin, kun ei vaatekaapista olisi löytynyt mitään sopivaa päälle pantavaa, eikä tähän kroppaankaan löytyisi mitään mahtavaa luomusta, kun tuo kuntosalilla rehkiminenkään ei ole loihtinut esiin mitään kapean kapeaa uumaa!

 

Perinteiseen tapaan istutaan siis mukavasti kotisohvalla ja katsellaan kauniita pukuja ja hienoja kampauksia. No tuo kampaushomma linnanjuhliin olisi ehkä hoitunut luonnostaan, kun sain tänään kehuja tästä omasta hiuspehkostani. Ehei - ei se ollut kohteliaisuuttaan laukova mieheni, vaan Hyvinkään ABC:llä viereisessä pöydässä istuva rouva, joka ihan sponttaanisti kävi kehumaan kauniiksi aamulla pesun jäljiltä pöyhimiäni hiuksia. Kyllähän tuollainen palaute pelastaa naisihmisen päivän!

4.12.2016

Mamman hommat on niin kiireiset - ainakin monessa huushollissa, jossa joulun tuloa on alettu hyvissä ajoin valmistelemaan. No itse en todellakaan kuulu noihin ihaniin pullantuoksuisiin mummoihin, jotka osaa loihtia kotiin sen oikean joulun tuoksun.  No pitihän minunkin sen verran joulutouhuihin osallistua, kun lapsenlapset halusivat paistaa joulupipareita. Sotkuista homma, mutta lapset tykkäsivät! Eihän niitä maun takia tietenkään leivottu, vaan se yhdessä tekeminen oli se homman juju.

 

Mehuglögiä juotiin ja muutama pipari maisteltiin, kun lapset viettivät mummilan viikonloppua.

 

30.11.2016

Niin se vaan tämä itselleni vaikea marraskuu tuli rämmittyä läpi kotimaan kaamoksessa. Kovasti on yritetty kuntoa kohottaa ja elää terveellisesti. Tylsääkö - niin no, minähän jopa tykkään, kun arki on hallinnassa ja hommat järjestyksessä. Tiedäpä sitten, onko tuolla kuntosalilla rehkimisestä ollut mitään hyötyä, ainakaan painonpudotukseen siitä ei löydy apua. Vaikka usko horjuisikin, periksi ei anneta!

kuvat

 

29.11.2016

Hassua! Elettiinpä tässä välillä aikaa, jolloin kännykät pienenemistään pienenivät ja laite alkoi olla todella minikokoinen. Sitten keksittiin, että tehdään siitä jokaiselle ehdottoman elintärkeä elämisen keskus, jolloin laite oli aivan liian pieni kaikkeen siihen romppeeseen, mitä niiden käyttämiseen tarvittiin.

 

Kun koin netin käytön hankalaksi omassa pienessä iPhonessani, päädyin minäkin hankkimaan viimein hiukan isomman puhelimen. Kun en jaksa alituiseen opetella uusien härveleiden käyttöä, valitsinkin nyt iPhone 7plussan. No ihan riittävästi on siinäkin vielä opiskeltavaa. Nyt on frouva tyytyväinen - siitäpä passaa nyt maailman tapahtumia seurata!

 

27.11.2016

Se oli eilen sitten pikkujouluaatto - niinpä meilläkin. Ihan vaan kaksistaan sitä rauhallisesti vietettiin saunoen ja takkatuvassa loimua tuijotellen. Vaikka en mikään jouluihminen olekaan, niin osaan kyllä nauttia tunnelmasta, jonka jouluntulo tuo tähän marraskuun ankeuteen.

 

Hyvältä maistui myös joulukinkku, perunaloota ja lanttulaatikko, jotka mies kävi aamulla kaupan hyllystä ateriaksi nappaamassa. Ja eniten nautittiin JOULUMUSIIKISTA - esittäjänä tällä kertaa meille ihan uusi tuttavuus Jarkko Ahola. No "puoliseiskastahan" me tämä komeaääninen mies bongattiin ja Spotyfistä hänet sitten haettiin. Taisipa soida useampaan kertaan ehdoton joulun suosikkini "Oi jouluyö".

 

Adventinaikaa elellään hämyillen kynttilöiden valossa, mutta jouluruoka ja joulumusa saavat jäädä odottamaan jouluviikkoon.

 

25.11.2016

Marraskuu - vuoden kaikista kuukausista kamalin!  Onneksi ollaan jo loppusuoralla ja adventin aika alkamassa. Eilisessä "puoliseiskassa" haettiin suomalaista nimeä tälle pimeän kaamoksen ajan nujertajalle, jonka tanskalaiset ovat nimenneet "hyggegsi". Mielestäni sille löytyikin varsin verraton suomiversio "hämyily". Mikä kuvaisikaan paremmin kotona viihtymistä ja hidastahtista villasukissa ja verkkareissa haahuilua oman kodin rauhassa.

Jos minulta kysytään, viihtyisin kyllä mieluummin kirkkaassa päivänvalossa palmun juurella, mutta tänä nimenomaisena marraskuun kaamoksen aikana on tuo hämyily nyt meidänkin perheen kohtalona.

 

23.11.2016

Onnea on hyvin nukuttu yö!!!  Elämä hymyilee silloin, kun pystyy olemaan täysillä läsnä omassa elämässään. Sellainen päivä oli eilinen, kun kuuden tunnin uinailun jälkeen heräsi virkeänä uuteen päivään. Tästä päivästä ei sellaista tule. Heräsin kahden tunnin unien jälkeen (kello puoli kaksi), kun mies siinä vieressä kipuili kolottavia polviaan. Onneksi hän sai kuitenkin eilen soittamalla lääkäriltä vahvempia rohtoja, joten nyt hän niitä napsittuaan autuaana tuhisee tuolla makkarissa - minä sen sijaan en enää unta tavoittanut kerran herättyäni.

 

Saapa nähdä tarttuuko meihin lapsenlapsista enterorokko, kun ovat meillä olleet pari päivää hoidossa rokon vuoksi. Periaatteessa tuon enterorokon ei pitäisi aikuisiin tarttua, mutta niinkin voi hyvinkin käydä - kokemusta on perhepiirissä. Niinpä on siirrettykin kahvittelut systerin kanssa tuonnemmaksi, ettei tartuteltaisi herkästi tarttuvaa tautia muihin suvun jäseniin.

 

21.11.2016

Ikään kuin en jo itseäni tuntisi! Eilinen epäilyni jättää hössöttäminen ja päivittää sivuja mobiiliversioksi hissuksiin osoittautui taas ihan oikeaksi. Jotenkuten onnistuin asettumaan illalla aloilleni ja olinkin nukahtanut melko pian puolilta öin telkkarin sammuttamisen jälkeen.

Sitten heräsin parin tunnin unien jälkeen siihen, että mies oli rauhaton ja hiippaili huoneistossa, kun leikattuja polvia viilteli kipu. Siinäpä samassa katosi pienestä päästä unikin. Kolmen aikaan yöllä annoin periksi ja nousin kahvia keittelemään. Siitä sitten koneen ääreen päivää aloittamaan. Arvata saattaa, ettei päivä ollut mitenkään auvoinen. Lapsenlapsetkin olivat sulostuttamassa päiväämme, kun jonkun rokkotaudin vuoksi eivät voieet mennä kouluun.

 

 

20.11.2016

Oi voi näitä aikoja! Tekniikan kehitys edistyy niin hurjaa vauhtia, että on siinä mummoilla vauhdissa pysymistä! Pakko siinä on vaan mukana räpistellä, jos aikoo pysyä kyydissä tämän harrastuksensa kanssa, joka tosin alkaa jo ihan oikealta työltä maistumaan.

Kehitys on johtanut siihen, että nettiä luetaan nykyisin suurelta osin älypuhelimella. Kun iso osa sivustoni käyttäjistä selailee näitä sivujani kännykällä, on jo aika korjata asia ja muuttaa sivut oikean näköiseksi kännykällä selattavaksi.

Tapasin tänään it-guruni, joka rustailee minulle sopivat koodit, joilla systeemi ohjaa kännykällä selaajat kapeammalle sivulle. Huh huh! Sepä ei mikään pieni urakka olekaan, kun sivuja on kertynyt korjailtavaksi tuhansittain. No pikkuhiljaa, pikkuhiljaa.... sikäli, kuin tämä touhotin osaa mitään hissuksiin tehdä!

 

 

19.11.2016

Joskus tekee todella hyvää olla armollinen itselleen, vaikka vaan sen vuoksi, ettei lapamatomaisen olon vuoksi kerta kaikkiaan saa mitään aikaiseksi. Eihän sitä koko ajan tarvitsekaan olla tehokas ja aikaansaava, eläkeläisen ainakaan! No ehkä tämänpäiväisen laiskuuskohtauksen  syynä on pieni lämmönnousu, joka houkuttaa sohvannurkkaan retkottamaan. Sentään sain itsestäni sen verran irti, että houkuttelin miehen ulos lounaalle, kun salaatin valmistaminen ei yhtään innostanut. Eikä jostain syystä olisi tänään maistunutkaan. Huomenna palataan jälleen ruotuun!

 

17.11.2016

Konstit on monet, kun haluaa edes säilyttää sen pienen painonpudotuksen, jonka on todellisella hiellä ja vaivalla onnistunut saamaan aikaiseksi. Apteekista kävi mies hankkimassa minulle nestettä, jonka pitäisi olla hyväksi aineenvaihdunnalle. Tämän VALMARIN-nesteen ansiosta elimistöni poistaa itsestään kuonaa ja rasvaa tehokkaammin, kun se pitää yllä tehokasta aineenvaihduntaa, kertoo tuoteseloste.

 

Vaikka en kovin happamaksi itseäni tunnusta, onhan se hyvä, että jollain aineella voi tuota kehon happamuutta tasapainottaa - mielen happamuuteenkin luvataan helpotusta. En ole mitenkään mainosten uhri - mutta voihan tuotakin nestettä kokeilla närästyksen kurissapitäjänä.

 

 

16.11.2016

Onneksi olen päässyt pienen säikähdyksen jälkeen lumitöiden tekemisestä, kun on saatu nauttia kuivasta, kauniista talvikelistä. Eilen illalla jo ehdin pelästyä, että se pyry taas alkaa, kun taivas heitteli märkää räntää, mutta ei sitä sitten tullutkaan niin paljon, että tuonne kolaamaan tarvitsisi mennä. Miestä ei vielä uskalla noihin lumihommiin päästää, vaikka liikkuukin nyt jo ihan ketterästi ilman sauvoja, jotka palautettiin muutama päivä sitten terveyskeskukseen, josta olivat meillä vain lainassa. Kuntosalille on lähdetty reippaana aamuisin, jossa hän treenailee pienillä painoilla näin toipumisen alussa - itse lisäilen jo painoja, kun kuntoa tuntuu karttuvan.

 

 

13.11.2016

Voi ei! Nyt kun miehen polvet alkaa olla jotensakin kunnossa, niin eiköhän pirulainen ala riivailemaan ja oma oikea polveni oikkuilee!!!!  Voihan se olla, että olen sen jotenkin onnistunut kuntosalilla suututtamaan ja sen jotenkin pahaan asentoon väännellyt. Niinpä jätin kuntosalin perjantaina väliin, kun siivousurakkaan piti säästää voimia. Jotenkin saatiin homma yhdessä hoidetuksi, vaikka useampaan otteeseen pitikin mennä jalkoja sohvalla maaten lepuuttamaan. Kuvittelin, että sauna parantaa vamman, mutta eipä ollut kuntoilemaan lähtemistä vielä lauantainakaan.

Tänä aamuna raahattiin ahterimme sitten kuntoilutaivaaseen - katsotaan nyt, mitä huominen tuo tullessaan! Nyt menen voitelemaan polvilumpioni tiikeribalsamilla, jonka tuoksullakin on parantava vaikutus - ainakin toivon niin!

 

11.11.2016

Kaunista on, kun katselee ulos ikkunasta! Sitä kaunista, talvista luontoa käväistiin eilen katselemassa auton tuulilasin läpi, kun pakko oli päästä näistä nurkista vähän tuulettumaan. MIES ajoi! Olisin minäkin sitä rattia voinut pyörittää talvisesta kelistä huolimatta, mutta pitihän miehen jo päästä kokeilemaan ja toteamaan, että jalat pelaa. Muutenkin tuo hänen kuntonsa on mielestäni ihan ihmeellisellä tavalla korjaantunut, eikä kipulääkkeitäkään ole tarvittu enää montakaan nappia päivässä. Siitä se kuntosalilla vielä entisestään korjaantuu!

 

 

10.11.2016

Ei ei ei! En katsonut eilen uutisia, kun heti aamusta kävi selväksi, että jenkkilässä asiat menee ihan päin p:tä. En halunnut nähdä sen pölvästi Trumpin naamaa enää kertaakaan, joten pysyttelin uutispimennossa.

 

Eiköhän tuota valkoista taivaan mannaa olisi nyt jo ihan riittävästi leijaillut maahan täällä eteläisessä Suomessa. Ruumiinkulttuuria tuli harrastettua taas iltapäivästä, kun alkoi näyttää siltä, että pian asutaan tiettömän taipaleen takana. Kolasin saman tien naapureidenkin polut, mutta parkkipaikka jäi puolitiehen, kun voimat loppuivat. Lapsenlapseni Paulus osasi valaa öljyä haavoille, kun pihalta märkänä ja väsyneenä vyöryin sisälle, toteamalla "sinäpä et olekaan sellainen vanha köntys mummo". Itse en tuosta olisi ihan varma!

 

8.11.2016

Hemsketti - lunta tulvillaan oli aamulla meidän pihapolku! Sitä pitkin kuitenkin harpottiin aamulla autolle, kun oltiin yhdessä menossa kuntosalille. No onneksi nietos ei kovin paljon siitä päivän mittaan kasvanut, niin ettei tarvinnut heti aamusta sinne mennä kolaamaan. Nytpä nähtiin sellainenkin ihme, että frouva joutui ottamaan lumikolan pieniin kätösiinsä ja lykkimään kertyneet nietokset pois poluilta. Sitäpä ei ole tapahtunut ainakaan viiteentoista vuoteen! On se onni, että käsivoimia on etsitty etukäteen kuntosalilla - nyt niille on käyttöä, kun luvassa on runsasta lumipyryä ja miehen polvet ei vielä kestä lumitöiden tekoa!

 

 

7.11.2016

On se merkillistä, että pitääkin noita kelloja alinomaa veivata suuntaan jos toiseenkin! Kunpa olisi olemassa sellainen työkalu, jolla pystyisi säätämään noita oman pääkopan sisällä olevia sisäisen kellon viisareita! Onko tässä mitään mieltä, että illalla on täysin rättiväsynyt ja raahustaa vällyihin jo kello kymmenen aikoihin. No siitä seuraa tietysti se, että valveilla ollaankin jo keskiyöllä! Näinpä kävi taas tänäkin aamuna - heräsin jo klo 02:12 ja kun nukkumatti oli livahtanut makkarista tiehensä, ei sitä unta enää mistään löytynyt. Tiedossa taas mukava haahuilupäivä! Salillekaan en uskaltanut lähteä väsyneenä kaatuilemaan!

 

5.11.2016

Kuin karhut talvipesässään....  Ympärillä pyhäinpäivän hiljaisuus, ulkona kaunis talvinen luonto - sitäpä passaa ikkunalasin läpi katsella. Kotioven ulkopuolelle ei kumpikaan ole tänään päätänsä pistänyt, kuntosalikin jätettiin väliin. Niiiin, sanamuoto ei ole lipsahdus! Todella - mieskin oli jo eilen aamulla anivarhain kanssani salilla, ensimmäistä kertaa polvileikkauksen jälkeen!!! Kuntopyörän polkemisella, käsi- ja vatsalihasten treenillä varovaisesti aloitteli (on suoranainen kummajainen  mielestäni). Kauppareissullekin tunki vielä mukaani, joten kovin oli liikunnallinen päivä hänellä. Tänään sitten huilataan ihan hyvällä omallatunnolla!

 

3.11.2016

Mikäs tässä on frouvan ollessa, kun mieskin alkaa olla pian oma itsensä ja arki palaa omiin uomiinsa. Liikkuminenkin käy häneltä jo melko ketterästi, kun ottaa huomioon, että vain pari viikkoa sitten on saanut uudet polvet. No sehän nyt oli aavistettavissakin, ettei liikkuvaista miestä mikään pitele - toissapäivänä halusi kävellä postilaatikolle ja yllätti minut, kun kokeili autonajamista ja ajoi auton katoksesta kotiovelle. Eilen poistettiin "tikit" ja samalla reissulla käytiin ruokakaupassa. Tänään haluttiin vähän hupailla ja poikettiin systerille kaffeelle, kun oli niin kaunis aurinkoinen päivä. Minä sain sentään vielä istua ratin takana, mutta luulenpa, ettei mene montakaan päivää, kun kuski jo vaihtuu.

 

1.11.2016

Tyylitietoinen - minäkö? Enpä olisi ruuhkavuosinani voinut ikinä kuvitella, millaisissa vetimissä ja ilman meikkiä seniori-ikäisenä pystynkään oveni ulkopuolelle piipahtamaan. No monikaan ei sitä toki tule näkemäänkään, kun tällään itseni kuntosalille niin varhain, että harva siellä on asiaa ihmettelemässä.  Lököttävät vanhat verkkarit, mukavan virttynyt t-paita, kevyttoppatakki ja grogsit. Ennen kaikkea koko komeuden kruunaa ne grogsit! Täytynee nyt kuitenkin niistä luopua, kun huomisaamuksi on luvassa lumisadetta. Niissä vetimissä ja hikisenä kuntoilun jälkeen painelin kuitenkin vielä ruokaostoksille, no huulipunaa sentään koristeeksi huuliini vetelin , kun olin sentään menossa S-markettiin!

 

30.10.2016

Kun olen heikko nainen vain, päätin helpottaa kuormaani ja ajoin kauppareissulta suoraan oven eteen, ettei painavia kasseja tarvitsisi kannella kauempaa. Ihan helppo homma tällaiselle blondillekin! Mutta, mutta....  eipä ollutkaan ihan helppo juttu sitten peruuttaa se auto sieltä tielle takaisin! Kyllähän minäkin muutaman metrin peruuttelen ihan suvereenisti, mutta polku ovelta ajotielle on pitkä ja hemmetin kapea (ainakin minun mielestäni). No kun olin yksin autossa, otin homman ihan rauhallisesti ja peruutin - otin takaisin eteenpäin - peruutin - ajoin takaisin eteenpäin - ja kas, sain kuin sainkin ajopelin omaan pilttuuseensa. Saa nähdä, kanniskelenko jatkossa kauppakasseja autokatoksesta, vai ryhdynkö opettelemaan sitä niin vaikeaa peruuttamista!

 

28.10.2016

VÄSYTTÄÄ!!  Lieneekö nyt se kaamosväsymys päässyt yllättämään vai ikäkö alkaa painaa askelta? Voihan se olla, että itseltään vaatii ihan liikaa ja kuvittelee vielä nuori olevansa. No joka tapauksessa tähän aikaan iltapäivästä - puoli kuudelta - on ihan pakko mennä huilaamaan sohvan nurkkaan, kun päivän touhut on aloittanut jo kello neljältä aamulla. Kuntosalillakin olin jo ennen seitsemää. Siinä sitten vielä huushollihommia ja yhdeksän tunnin mittainen työrupeama - johan on hemmetti, jos ei noista suoriudu!

 

Tänään mieskin pääsi katselemaan muutakin maisemaa, kuin oman huoneen ikkunaa. Otin hänet kyytiin huviajelulle, kun läksin viemään Rikaan lähtevää lapsenlasta lentokentälle. Siinäpä sitä huvia päivälle sitten onkin ihan riittämiin!

 

26.10.2016

Ihmeellinen on maailmanmeno ja lääketiede, joka pystyy korjaamaan varaosilla rikki menneen kaluston! Eihän siitä ole kuin viikko, kun miehen polvet sahattiin ja sisään asennettiin uudet nivelet vanhojen kuluneiden tilalle. Nyt mies köpöttelee täällä kotinurkissa jo melkoisen hyvin kyynärsauvojen varassa ja ihan hyvin pääsee keittiöönkin opastamaan vaimoa keittiöhommien saloihin. Veikkaanpa, ettei mene kovinkaan kauan, kun haluaa jo laajentaa reviiriään kotioven ulkopuolelle. Vahvoilla särkylääkkeillä on saatu pidettyä kivut kurissa.

 

polvet

 

24.10.2016

Mies kotona!!!  Ihan omin jaloin tuli sairaalan ovista autoon kakkoskuskin paikalle, kun puolen päivän aikaan kävin hänet Hyvinkäältä noukkimassa. Käsi- ja jalkalihasten treenaaminen ei ole mennyt hukkaan - nyt niitä tarvitaan sauvojen kanssa liikkumiseen. Itse yritän nyt toimia sairaanhoitajana parhaan kykyni mukaan ja kyttään, että kipulääkitys tulee otettua ajoissa, ennen kuin tuska ehtii iskeä. Onneksi sai "evääksi" tarpeeksi vahvoja mömmöjä, joiden avulla elo on lähes siedettävää.

 

Tarjouduin kyllä mittaamaan verenpainetta ja laittamaan kuumemittaria kainaloon, että olo olisi niin kuin sairaalassa konsanaan. Sanoinpa vielä, että voin pukeutua valkotakkiin, niin että tuntee olonsa turvatuksi hyvissä käsissä! Eipä tuntunut oikein kannattavan ideaa.

 

22.10.2016

Kovin vinhasti päivät mennä viuhahtaa, vaikka tässä nyt yksin elelen. Päiviä rytmittää aamuinen kuntosalihikoilu ja potilaan luona sairaalassa vierailu. Kun eivät siellä tarjoile päiväkahvia ja mies ei vielä ole ihan siinä kunnossa, että voisi kahvioon pyrähtää, vien hänelle sitten kahvit vuoteeseen. Tuntuuhan se hieman oudolta tämä yksin oleminen, kun on tuon miehen kyljessä tiiviisti elänyt suurimman osan elämäänsä. Toisaalta tekee erittäin hyvää passatulle frouvalle tämä itsensä palveleminen. No kyllä arki on ihan hyvin sujunut, eikä pahempia kommelluksia ole eteen vielä tullut.

 

20.10.2016

Kävin katsastamassa miehen voinnin, kaksosetkin pääsivät mummin mukana katsomaan niitä ihmeellisiä polvia. No eipä niissä nyt mitään katsomista ollut, kun olivat siteiden alla piilossa.

Paljon on kansaa samassa tilanteessa, kun koko osasto on täynnä näitä polven uusijoita. Mies naureskeli, että käytävällä on suorastaan ruuhkaa, kun heitä siellä kävelytetään. Hiki oli kihonnut otsalle, kun ensimmäisen kerran "lenkille" vietiin. Tänään lenkkeili vielä toisen kerran, jolloin homma sujui jo paremmin. Siitä se kuntoutuminen sisulla lähtee!

 

 

19.10.2016

Nyt miehellä on uuden uutukaiset polvet! Vielä joutuu vähän jarruttelemaan, ettei esittelisi hoitohenkilökunnalle mitään kaksoissalkkovia päästäkseen kotiin viikonlopuksi. Näin maallikoiden (tytär ja vaimo) silmissä potilas näytti olevan  ihan täysipäinen ja varpaatkin jo liikkuivat - niin että eiköhän se kuntoutuminenkin siitä huomenna alkane, kun uusia polvia ensi kertaa seisaaltaan kokeilee.

 

Kaksospojat tulivat aamupäivällä tätä mummilan outoa tilannetta ihmettelemään ja syömään papan pakastimeen valmiiksi paistamia piirakoita. Vähän epäilivät mummin kykyä selvitä ihan itsekseen arjen rutiineista - "mutta mummi, mitä sinä nyt sitten syöt?" Paulus oli kiinnostunut näistä papan uusista varaosista ja kyseli, ovatko ne oikein sellaiset vauhtipolvet. Kun myönsin, että hänelle laitettiin ihan viimeistä, parasta mallia, totesi vesseli, että "sittenhän pappa ei tarvitse enää autoakaan, kun voi singahtaa salillekin ihan niillä uusilla menopeleillään". Totta - joskus tulevaisuudessa meillä voi olla ihan omat menopelit autossa köröttelemisen sijaan.

 

17.10.2016

Vaikkei meillä varsinaisesti jännitetäkään ylihuomista miehen polvien leikkausta, niin kyllä se siellä mielen pohjalla kummittelee. Tuleehan se vaikuttamaan meidän arkiseen elämään vielä pitkään, kun mies tässä pirtin lattiaa joutuu mittailemaan kainalosauvojen kanssa. Veikkaan, että päivät tulee olemaan pitkiä liikkuvaiselle miehelle, kun joutuu vaimon hoivaamana sohvan nurkassa viihtymään. Itse aion silti jatkaa hyvin alkanutta liikuntaharrastusta - onpahan sitten ainakin toinen meistä liikuntakykyinen!

 

14.10.2016

On se kivaa, että jotain vielä sentään välähtää joskus tuolla korvien välissä! Oltiin tänään Bauhausissa ostamassa takkapuita ja kerrankin välähti kuningasajatus oikeassa paikassa. Uudet kylppärin ja vessan käsipyyhkeet ovat turhaan odottaneet  ripustusrakseja komeron hyllyllä, kun frouvalla ei ole ollut aikaa niitä ommella.

 

No nyt välähti - siispä verho-osastolle. Sieltä löytyi verhonripustuskoukkuja, jotka ovat juuri sopivat pyyhkeiden ripustukseen. Paha vain, että mukana ei ollut minkäänlaista mittaa - tietenkin renksut olivat liian pienet. Mutta minullahan on kekseliäs mies, joka tuota pikaa korjasi tilanteen  muotoilemalla ripustuskoukut sivuleikkurilla. Itse olisin käynyt ostamassa uudet sopimattomien tilalle.

 

12.10.2016

Oma jännityksensä on ollut miehen polvileikkaukseen pääsystä ja siitä kuntoutumisesta ajoissa ennen Thaimaan parin kuukauden reissua. Nyt iltauutiset antoivat vielä yhden uuden huolenaiheen lisää kertoessaan kuninkaan erittäin heikosta tilasta. Asiaa tuntematon voisi kuvitella, ettei sillä pitäisi olla mitään vaikutusta matkan kannalta. Kuitenkin kuninkaan poismeno voi aiheuttaa poliittista levottomuutta ja epävakautta, jopa niin, ettei sinne ole enää turvallista matkustaa.

 

Hulluksi on mennyt muutenkin meno tällä maapallolla. Kohta ei tahdo löytyä paikkaa, jossa ei jonkinmoista kärhämää olisi piilossa kytemässä!

 

10.10.2016

Miten voikaan jäädä unholaan joku jo ammoin herkkuna pidetty ruokalaji? Nyt meillä herkuteltiin sunnuntaina tuhdilla, rehellisellä suomalaisella pataruoalla. Tuli ihan joulu mieleen, kun uunista sieraimiin leijaili kinkun ja lantun tuoksut. Tosin lapsenlapsi ei ollut ihan samaa mieltä, kun ovesta sisään astuessaan kysyi, mikä täällä haisee noin pahalta. No makuja on monia! Edellisenä viikonloppuna oli Lammila tarjolla tuota herkkua ja tykättiin kumpikin siitä niin, että haluttiin laittaa sitä kotonakin.

 

Helppoa kuin mikä - paistopussiin heitetään possunlapaa, lanttua, porkkanaa, sipulia ja peruna. Päälle lorautetaan lihalientä ja koko komeus uuniin neljäksi tunniksi. Siellä ne muhii sitten meheväksi herkuksi. Tätä meillä tullaan tekemään vielä monta kertaa alkutalven aikana.

 

 

9.10.2016

Onneksi tajuttiin eilen ryhtyä pihahommiin, kun aurinkokin riehaantui paistelemaan! Tuuli oli kuitenkin sen verran voimakas, ettei lehtien haravoinnista tullut mitään, mutta saatiinpahan kanervat ja kallonat paikoilleen ovenpieliin. Mukavaa oli ajella kauniissa syksyisessä luonnossa niitä hankkimaan Tuusulan kukkatalosta.

 

 

 

8.10.2016

Voi hitsin vimpulat!!!  Yöpöydän kellon numerot paistaa punaisina silmiin, kun niitä varovasti raotan - 3:20. Ei voi olla totta!  Viimeinkin päätin kokeilla Melatoniinia, kun vuosi sitten sain siihen reseptin lääkäriltäni. Illalla heitin huuleen kolme nappia ja toivoin, että saan niillä aikaiseksi ihanan unitilan, joka kestäisi ainakin aamuun asti. Mitä vielä - eipä näytä näilläkään rohdoilla nukuttavan viittä tuntia enempää.

 

Eikä tuon huonon yöunen syynä ole ainakaan railakas nimppareiden vietto - yhtään maljaa ei nosteltu nimipäivän kunniaksi. No tänään ajattelin korjata asian ja nautin lasillisen punkkua takkatulen ääressä saunomisen lomassa.

 

6.10.2016

Pienestäkin voi ihminen nauttia ja saada mielihyvää. Eilisen selänkipuilusta sain aamulla kuningasajatuksen  - "tänään mennään ostamaan frouvalle uusi työpöytä", sellainen jossa on niin korkeat jalat, että ryhti väkisinkin korjaantuu. Niinpä hurautettiin Espoon Ikeaan asiaa hoitamaan. No eihän siellä tietenkään mitään sellaista ollut, joten ostettiin ihan perusmallinen lisäpöytä, johon mies keksi laittaa pyörät jalkojen jatkeeksi.

 

No nyt passaa frouvan takoa suoraselkäisenä fläppäriään korkealla pöydällään. Kerrassaan kutkuttavan mukava toimisto kaikkine pöytätiloineen ja härpäkkeineen.

 

 

4.10.2016

Meilläpä alkoi eilen talviaika. Eikä se tarkoita mitään kelloajan siirtelyä, vaan meillä se tarkoittaa lämpöpatterien, lattialämmityksen ja ilmapumpun säätelyä.

 

Makkarin lämpötila halutaan pitää alhaisena, kun silloin olo on kuin vauvalla ulkona vaunuissa nukkuessa. Ovi sinne oli koko päivän suljettuna, patterit kiinni ja tuuletusräppänä auki. No senhän arvaa, että luukku oli kuin ruumishuone, kun sinne illalla olin menossa telkkaria katsomaan. Siitä heti pakitin olkkarin puolelle ja kiukuttelin, etten lähde makkariin palelemaan. Niinpä mies antoi periksi ja pika vauhdilla lämmitti huoneen kotoisaksi. Turhaa pidettiin siten huoneessa koko päivä koleutta yllä, kun ei siellä voi silloin iltaa viettää mukavasti.

 

Kuvia lauantailta

 

3.10.2016

Voi mitä aarteita lääkekaapistansa voi löytää, kun sitä ei vuosikausiin ryhdy siivoamaan ja järjestelemään! Nyt meidän kaapista löytyi pieniä sinisiä pillereitä - niin juuri! Purkin kyljessä lukee "Rampiton", joten käyttötarkoituksenkin voi siitä päätellä. Mistä lienee tuo purkki meidän kaappiin kulkeutunutkin ammoisina aikoina, kun parasta ennen päiväyskin on tuolla kaukana historian hämärissä. No enpä vetänyt tuosta päiväyksestä hernettä nenääni, vaan päätin kokeilla "pientä sinistä" jalkojen krampin helpottamiseen. Ja kas - ihan ovat vielä käyttökelpoisia! Nukkumaan mennessä pilleri huuleen ja villasukat jalkaan, niin johan jalkaterien kipuilut hellittää!

 

Taidanpa seuraavalla lääkärikäynnillä pyytää vielä varmuudeksi uuden reseptin noille sinisille pillereille, kun täällä kylmässä pohjolassa alkutalvea vietetään!

 

 

30.9.2016

Nämä vanhukset kokeilee taas tämän viikonlopun ajan nuorenperheen elämää. Aamulla raahattiin täkkinsä ja tyynynsä tähän naapuriin, kun tytär ja vävy suuntasivat laivarantaan hurauttaakseen viikonloppulomalle Riikaan. Helppoahan tämä homma nyt on, kun kaksoset ovat jo isoja poikia. Meidän hommana on laittaa ruokaa ja kuskata heitä treeneihin - ja mummin tehtävänähän on tietysti halia vähän joka käänteessä! Huomenna ajellaan toiseen mummolaan Lammille.

 

28.9.2016

Verta, hikeä ja kyyneleitä - no ei nyt sentään verta, mutta hikeä sitäkin enemmän, on tämä lomanjälkeinen taivalluksemme. Sehän nyt on ihan selviö, että tuolla etelän herkkupatojen äärellä keho saa ylimääräistä täytettä painolastikseen. Sitäpä onkin sitten  ruvettava hävittämään, kun olo tuntuu niin todella plösöltä. Onneksi on paikka, missä homma voi onnistua, kun ottaa sen kuntosalirehkimisen tosissaan. Kolme päivää kuntosalia ja hups - lomasynnit melkein saatu anteeksi!

 

 

25.9.2016

Nyt alkaa arki! Seuraavat viikot harrastetaan ruumiinkulttuuria ja yritetään elää muutenkin terveellisesti. Mies sai jo tänä aamuna itsestään sen verran irti, että lähti kuntosalille aamuvarhaisella. Itselläni oli sen verran kaikenlaista ylimääräistä puuhaa matkan jälkeen, että raukkamaisesti säästin voimia niiden suorittamiseen. Mutta huomenna sitten kroppa saa kyytiä......

 

 

 

KATSO 

DUPROVNIK

10.9. - 24.9.2016

 

Bigin sivulle

 

9.9.2016

Että osaakin olla turhaa höösäämistä parin viikon reissun takia. Vaikka matkatavarat ovatkin melkein aina valmiina odottamassa äkkilähtöä, on niitä vatkattava ja käänneltävä, sovitettava ja mallattava. Koskaan ei uskalla luottaa siihen, että edellisen reissun vaatteet mahtuisi päälle tulevalle matkalle.

 

Päätös tästä reissusta osui ihan kohdalleen, kun mies sai tänään sairaalasta vahvistuksen leikkausajankohdasta. Hyvin ehditään käväistä vaikka maapallon toisella puolella - no Etelä-Eurooppakin riittää tässä tapauksessa. Kuntosaliakin ehditään harrastaa vielä kotiinpaluun jälkeen, kun polvet sahataan vasta 19 lokakuuta.

 

7.9.2016

Mies on juossut kuukauden postilaatikolla turhaan - eipä sieltä laatikon pohjalta ole sitä toivottua kutsukirjettä leikkaukseen löytynyt. Kyllästyttyään hemmetin odotteluun, soitti leikkausjonon hoitajalle ja kyseli mahdollista ajankohtaa. Toivossa on hyvä elää - ehkä lokakuun puolivälissä hänellä on sitten uudet polvet.

 

No mitäpä tässä sitten odottelemaan, voihan sitä kipuilla muilla mailla vierahillakin! Onnistuipa hän sitten löytämään netistä sopivan lennon Dubrovnikiin. Kun löytyi vielä kivan näköinen majoituspaikkakin, niin eikun menoks! Lauantaina sitten lennetään!

 

 

4.9.2016

"Muotitietoinen...", niin lauloi autoradiossa Leevi, kun ostoksilta palattiin. Hiukan nauratti - mistä ne tiesikin mokomaa soittaa siinä kohtaa? No siitä muotitietoisuudesta en nyt menisi kerskailemaan, mutta jonkinmoiset salikamppeet nyt kuitenkin tuli hankittua. Enkä tunnustaudu miksikään tekstiiliurheilijaksi - eihän siellä kuntosalilla ole edes väkeä aamuseitsemän aikaan, joten on ihan sama, millaisissa kuteissa siellä hikoilee. Tietysti onhan se mukavaa itselle, että on mahdollisimman hyvän ja sopivan tuntuiset vetimet, joissa äheltää.

 

2.9.2016

AUTS!  Nytpä on löytynyt kropasta sellaisia lihaksia, joiden olemassaolosta ei ole ollut aavistustakaan. Joka paikkaan sattuu ja keho on hemmetin kömpelön oloinen. No sepä kertookin siitä, että kuntosalilla rehkiminen ei ole mennyt turhaan. Toiveunissani näen itselläni vielä jonain päivänä piukemman uuman ja toivon, että allitkin vielä muuttuvat inhimillisemmän näköisiksi, puhumattakaan käsivoimista, jotka on olleet suorastaan surkeat koko ikäni ajan.

 

Tänään oli pakko jättää liikuntapäivä väliin, niin arkana paikat olivat aamulla. Kuntosalikortti on voimassa vuoden loppuun, joten eiköhän siinä ajassa ehdi jo jotain korjausliikettä tapahtua!

 

31.8.2016

Ha haa..... nyt se sitten keksittiin! Kun ulkomaille mieli halajaa, tulee matkailu paljon halvemmaksi, kun vie auton pitkäaikaiseen pysäköintiin lentoasemalle ja asettuu tuloaulaan tarkkailemaan tulevia ja meneviä matkustavaisia. Tunnelmahan on kuin Aasian jonkun metropolin kentällä. Eipä tarvitse lähteä sen edemmäksi eksotiikkaa hakemaan! Tänään käytiin fiilistelemässä tuossa lähellä olevalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla, kun haettiin maailmalta palaavaa lapsenlastamme. Tuloaula kuhisi tummatukkaisia sieluja - ihan siellä tunsi itsensä albiinoksi!

 

29.8.2016

Tänään sen sitten tein - hankin itselleni kuntosalikortin! Tosin saan vasta viikon päästä itselleni rakennetun ohjelman, mutta saan mennä salille jo vaikka heti itsekseni ihmettelemään. Olen ihan varma, että mies raahaa minut sinne jo huomisaamuna, kun viimein saa minut sinne seurakseen.

 

Lauantaina olin aamulenkillä ja nautin kesäisestä aamusta, kun luonto jaksoi vielä pistää parastaan. Kovin lyhyeksi se nautinto sitten jäi - iltapäivällä päkiä ja isovarvas vihoittelivat lenkin rasitusta. Ehkä se on sitten parasta jättää nuo lenkkeilyt ja siirtyä rehkimään kuntosalille. Toivottavasti saadaan kumpikin itsemme kuntoon syksyn aikana ja voidaan sitten talvella lenkkeillä Hua Hinissä!

 

 

26.8.2016

Huh huh - viimeinkin sain tuon valokuvakollaasin Eestin reissulta valmiiksi. Miten nämä eläkeläisen päivät voi mennäkin niin vilkkaaksi - hyvä kun jotenkin ehtii itsekään perässä pysymään. No huilaillaan sitten joskus talvella.....

 

kuvia

 

25.8.2016

Eikös nyt kuuluisi olla virkistynyt ja levännyt olo, kun monta päivää on maailmalla humputellut? Eipä vaan tunnu siltä. No ehkä tämä nuhjuinen habitus johtuu huonosti nukutusta yöstä, kun unissani juoksin rosvoja karkuun Intiassa. Työstä se käy näköjään tuo unessakin juokseminen. Muutaman reissukuvan jaksoin tänne tällätä, jatkan hommaa vielä huomenna.

 

 

24.8.2016

Reissusta palattu ihan hyvissä sielun- ja ruumiinvoimissa, vaikka tiukille ottikin, kun ohjelmaa oli ihan omasta takaa yllin kyllin. Kaksi yötä Kuressaaressa Pargimajassa oli loistava valinta. Majapaikka oli viimeisen päälle loistava - mitään ei puuttunut ja huoneistot oli sisustettu mukavan kodikkaiksi. Eikä Alexmaja Pärnussa ollut sekään hassumpi valinta. Kummassakin voisi asustaa vielä uudestaan.

 

 

20.8.2016

Elämän ruuhkavuosissa voi käydä niin, että ystävyyssuhteet hiipuvat, eikä yhteisille hetkille tunnu jäävän aikaa tai jotenkin sitä vaan erkaannutaan. Sittenpä onkin mukavaa, kun sattuman oikusta jossain törmätään ja jatketaan juttua siitä mihin vuosikymmen sitten jäätiin. Vuosi sitten sattui juuri näin, kun tavattiin vanhat ystävät Taaborinvuoren kesäteatterissa. Tänään oltiin sitten viimein yhteisen pöydän ääressä ystävien kodissa ja puhumista piisasi väliin jääneistä vuosista.

Kuvat

 

 

19.8.2016

Eesti, Eesti, Eesti - sinne kaipaan p...leesti! Tänään juhlii eteläinen naapurimme 25-vuotista taivaltaan vapaana valtiona. Joko siitäkin on kulunut jo noin paljon aikaa? No sinnepä olisi tarkoitus sunnuntai-aamuna kiiruhtaa.  Vuosi sitten oltiin elokuussa Saarenmaalla ja nyt lähdetään sinne uudelleen eri kokoonpanossa, ystävien Tellun ja Ekin kanssa pariksi yöksi. Paluumatkalla ajetaan Pärnun kautta, jossa majaillaan yksi yö. Luvassa on siis pienin pieni lomanen!

 

17.8.2016

Ha haaa! Nyt se on todistettu - ei minua mistään sokerista ole valettu, tuskin siirapistakaan. Ihan ehjänä palasin aamulenkiltä, vaikka tihkusade kastelikin vaatteet ja hiukset litimäriksi. Hemmetin säätutka horisi, että sademäärä on tänä aamuna nollassa. No ei se ainakaan meidän nurkilla pitänyt paikkaansa. En voi väittää, että puntit märkinä riemusta kiljuen tuolla sauvojani heiluttaisin. Jokohan pitäisi antaa periksi ja hankkia kortti kuntosalille? Kyllä kaipaan nyt jo niin Kanarialle tai Hua Hiniin tai ihan minne vaan, jossa ei vesi hiuksista silmiin valuisi, kun aamulenkille porhallan!

 

 

16.8.2016

Olen vaatteidenostolakossa! Rätin rättiä en aio hankkia, vaikka pikkuhiljaa olisi siirryttävä syyskostyymiin. Eiköhän tuolta vaatehuoneen perukoilta löytyne jotain lämmintä ylle puettavaa. Luku sinänsä on tämä huushollissa asustava miespuoli, jonka mielestä kesä jatkuu aina vaan ja silloinhan voi huoletta tallustaa T-paidassa ja shortseissa. No sain minä hänet houkuteltua tänään Dresmannille paitoja ostamaan. Itse luuhasin vaateliikkeissä katsastamassa mihin vaatteisiin tänä syksynä naiset pukeutuu. Näytti olevan paljon esillä ponchoja - no niitähän tuolta kaapeista löytyy, joten on ihan helppoa olla ostolakossa!

14.8.2016

Eipä annettu sateen pilata suunnitelmiaan, kun oli luvattu mennä ystäväporukan kanssa mökille ja sienimetsään Pusulaan. Jo kerran aiemmin tapaaminen peruuntui, kun vettä tuli taivaan täydeltä. Miehet jäivät heikkokuntoisempina mökille, kun me naiset vedettiin kumpparit jalkaan ja hipsittiin metsän siimekseen. Pikkuisen tihutteli vettä, mutta se ei haitannut intoa, kun tuota keltaista metsän kultaa sammalen sisältä hamuttiin. Varmaan arvaat, mitä meillä tänään on ruokapöydässä - kanttarellimuhennostapa tietenkin!

 

PÄIVÄN KUVAT

12.8.2016

Kuka piru on ruvennut paukuttelemaan pommeja meidän talvikodin nurkilla? Ja minä kun olen hehkuttanut aina Hua Hinin turvallisuutta. Niinpä niin - kohta ei löydy tältä tellukselta mitään kolkkaa, jossa ei joku raivopää olisi mielipiteitään ilmaisemassa pommien avulla.  Onneksi nyt on vielä aikaa, ennen kuin meidän on määrä sinne Hua Hiniin kotiutua. Jospa se tilanne siellä rauhoittuu - tai sitten vieteään talvea jossain muualla - mutta missä?

 

 

11.8.2016

Voiko tämä olla tottakaan?  Minä, joka en ole koskaan ollut kiinnostunut urheilusta, jäin eilen leffankatselun jälkeen tuijottamaan olympiakisoja! Jo on aikoihin eletty, kun joku urheilulaji jaksaa valvottaa vielä puolen yön jälkeen, aina kello yhteen saakka. Sängyssä katseltiin miesten telinevoimistelua ja niin valtavan hienosti pojat hoitivat hommansa, ettei sitä voinut ennen kisan ratkeamista nukkumatin katseluun vaihtaa.

 

Siis nyt on soraa silmissä tälläkin mummelilla olympialaisten takia!

9.8.2016

Ärsyttävää!!!  Taas on kaikenmaailman huijarit liikkeellä. Kyllä nyt joku yrittää tosissaan rikastua kilojensa kanssa kamppailevien ihmisten kustannuksella. Facebookissa tulee tuutin täydeltä houkuttelevia kuvia jostain kotitekoisesta juomasta, mutta kun menet sitä klikkaamaan, ei sieltä mitään ko. aiheeseen liittyvää tekstiä tule, vaan silmille roiskuu kuvia pyylevistä neidoista, jotka ovat muuttuneet langanlaihoiksi syömällä "Fat killer"-pillereitä. Ja mainonta on sitä samaa tuttua puppua: "Vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja polttaa kaloreita - ja sinunhan ei tarvitse tehdä mitään muuta laihtuaksesi, kuin popsia näitä NIIIIIIN edullisia pillereitä." Nyt näitä ihme pillereitä saisi 50%:n alennuksella - normaali hinta 298 € kolmelta purkilta, nyt hinta vain 149€! Huh huh! Saat purkin tervetuliaishintaan 79€ ja sen jälkeen alkaa purkkeja tulemaan kuukausittain samaan hintaan.

 

Itse sivu näyttää ihan jonkun terveysjulkaisun näköiseltä, mutta jos klikkaat esimerkiksi linkkipalkin palikoita (Etusivu | Artikkelit | Uutiset | Farmasia | ......), johtaa se aina vain tuotteen tilaussivulle. Yritin hakea turhaan tietoa valmistajasta eikä sivun alalaidassa olevasta yhteystietolinkistäkään pääse mihinkään. Hataralta yhteystietosivulta löysin osoitteeksi postilokeron, joka sijaitsee Tallinnassa. Mainoksissa esiintyy artikkelin haltijana BEauty24-FI, echinate.ru ja esoqld.ru, joista ei mitään kunnollista tietoa löydy googlesta. Voi voi - monikohan menee tähänkin retkuun?

 

 

8.8.2016

Yllätysvisiitti!  Merja koukkasi Tampereelta tullessaan meidän iloksi - iltaa istuttiin patiolla ja parannettiin maailmaa. Tuskin se siitä sen valmiimmaksi tuli, mutta saatiinpahan ainakin pulputtaa viinilasin ääressä!

 

KUVAT

6.8.2016

On se helppoa, kun sen osaa!  IKKUNANPESU - voiko olla mitään ikävämpää hommaa? Tällä kertaa tuosta hommasta selviydyttiin vähän yli kahdessa tunnissa, kun älyttiin kutsua ammattilainen apuun. Meiltä (mieheltä) tämän huushollin ikkunoiden pesuun olisi tuhertunut useampi päivä, kun ei sitä hommaa olisi kuitenkaan jaksanut yhtenä päivänä suorittaa. Nuori riuska ammattilainen ei lepotaukoja pitänyt - nyt ikkunat taas hohtaa! Itselleni oli ihan riittävästi hommaa verhojen puistelemisessa.

 

 

5.8.2016

Jonkin sortin hyytymistä tapahtumassa? Saattaa olla!!  Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän pitäisi rellestää nyt mökillä Lieksassa, mutta ollaankin ihan kahdestaan kotona Klaukkalassa - niin no, kyllähän nuo lapsenlapset tuossa päivittäin ympärillä pyörii, kun kesälomaa on vielä muutama päivä jäljellä. Kun säätiedotus lupaili sadetta ja ukkosta loppuviikoksi, hyytyi meidänkin menokenkä sen myötä. Sellaista se on nykyään, kun säiden ennustaminen on tullut uskottavammaksi kuin ennen muinoin, jolloin ilmoja ennustettiin sammakon peräpäästä!

 

3.8.2016

Miehen ja tyttären synttärit juhlittu hyvin maltillisesti - mies sai toivomansa pihvin, kun sen itse patiolla grillasi ja tyttären synttärikahveille oli tytär Inka leiponut mokkapaloja. Siinäpä sitä juhlintaa kerrakseen!

 

Viiden päivän lepäilyn jälkeen oli ihan pakko pinkaista aamulenkille. Nihkeältähän se lähtö taas tuntui, mutta sainpahan vaan itseni liikkeelle. Saa nähdä, mitä mieltä koivet asiasta ovat - iltahan sen sitten näyttää!

 

 

31.7.2016

Jaloille lepoa, lepoa, lepoa. Olen makoillut sohvalla pakastimesta ottamani kylmägeelikääre jalkaterän ympärillä. Muutaman tulehduskipulääkkeenkin olen päivässä napannut ja yöksi voidellut päkiät tiikeribalsamilla. Eiköhän näillä tästäkin vammasta selvinne - ainakin suunta on selvästi parempaan päin.

 

Eilen ei jaksettu löhötä kotinurkissa koko päivää, joten ajeltiin Porkkalanniemeen, jossa pääsee lähelle evästelypaikkaa autolla. Sielu siinä ainakin virkistyi, eikä liene tehnyt kovin pahaa tuolle jalkaterällekään.

 

 

29.7.2016

Nuoruus on lahja, eikä vanheneminenkaan kauheaa olisi, jos.....  Niin - jos lihakset, selkä, vatsa, järki ja koivet pysyisivät kunnossa. Kovasti olen niitä yrittänyt hoitaa ulkoiluttamalla Klaukkalan maastossa. Mottoani "Niin kauan mennään pitkin maailmaa, kun vielä jalat kantaa" olen noudattanut kiitettävästi. Selvän muistutuksen ikääntymisestä ja menemisten tyssäämisestä sain tänään, kun kova kipu yllätti ihan "puskasta" oikean jalan päkiään. Aamulenkki sujui ihan normaaliin tapaan, mutta iltapäivällä autossa istuessa jalka tuli niin araksi, ettei siihen voinut paljon koskea.

 

Johan tämä on kivaa - nyt huushollissa kynkkäilee kaksi jalkavaivaista, kun yksikin leikkausta odottava olisi ollut mielestäni ihan tarpeeksi!

 

27.7.2016

Ystävien kanssa päätettiin viettää lomapäiviä ihan näillä meidän omilla nurkilla, kun rannikkokaupunkien hotellit ovat pullollaan lomaansa viettäviä, eikä niihin onnistuttu saamaan huoneita. No "hotelli Ahokas" toimi mainiosti tukikohtana, kun ympäristössä autoiltiin päivisin. Porvoon retkellä päästiin ihan keski-eurooppalaisiin tunnelmiin ja toisen päivän reissu viehättävälle Kellokosken ruukkialueelle oli sekin irtiotto arjesta. Kun "ilmojen Ukkokin" tajusi tuhlata säteitään helteeksi asti, saatiin iltoja viettää omalla patiolla virvokkeita nautiskellen. Olipa melkein kuin Kreikassa, kun juomat oli raahattu keväällä Rodokselta ja ruokana nautittiin tsatzikia ja mussakkaa.

 

Päivien kuvat

25.7.2016

Huh hellettä! Vaatehuoneen perimmäisestä nurkasta löysin unelmankevyen löysän vaatteen, joka on kuin tehty näille keleille. On se tuo mieheni tosi kohtelias! Kun hänelle vaatettani esittelin, loihe tuo runtti lausumahan, että oikein sopiva vaate käyttää pimeässä. Eipä ollut miehellä itsesuojeluvaisto tallella, kun laukoo naiselleen moisia totuuksia. Kaikesta huolimatta tulen käyttämään mekkoani tuossa meidän patiolla, kun illalla istuskellaan siellä mukavasti meille pariksi päiväksi rantautuvien ystävien kanssa.

 

23.7.2016

Lauantaiaamu - eipä näy vielä pikkumiehiä kolistelemassa oven takana. Enkä nyt tässä tarkoita mitään mielikuvitusolentoja, vaan ihan aitoja mummun mussukoita, jotka ovat viime yönä palanneet Kreikan matkaltaan. Kylläpä tuntui pitkältä tuo kaksiviikkoinen, jonka olivat vierailla mailla! Ihan jo ehti kaivata aamuisin iloisia naamoja ovea avatessa ja Pauluksen pikkunyrkistä paljastumia mustikoita,  jotka hän mummille ja papalle on kerännyt metsikön halki mummilaan tullessaan. No, tänään elämänmeno palaa normaaleihin uomiinsa.

 

21.7.2016

Voi ihme ja kumma! Tänäänpä änkesin itseni sovituskoppiin, vaikka olin tehnyt itselleni selväksi, ettei sellaiseen koppiin ole mitään asiaa, ennen kuin muhkeat muodot muuttuu hiukan siedettävämmäksi. Ja mitäpä siellä sovituskopissa puuhasteltiin? BIKINIT - ne hyppäsi silmille heti, kun kaupan ovesta sisään kävelin. Niitä siellä kävin kokeilemassa ja kas kummaa, eivät olleetkaan millekään riu´ulle valmistettu, joten tällainenkin pyöreähkö ihminen sai niistä rantavaatteen. Saattaa olla, että ovatkin ihan kelvollisen näköiset, kun tässä muutaman kuukauden kituuttelen ennen rantakauden alkua!

 

 

20.7.2016

Yksi sivistyksessä ollut aukko tuli eilen täytettyä, kun retkeiltiin turkulaisten ystävien kanssa Tuusulanjärven ympäristössä. On se merkillistä, että kaikenmaailman kohteita on kierrelty pitkin maailmaa, mutta omilla nurkilla olevia kiinnostavia paikkoja ei vielä ole ehditty käymään. Miten satoja kertoja on Järvenpäässä ajeltu, mutta on onnistuttu ohittamaan Ainola. Siellä sitten eilen vierailtiin. Päiväkahvit juotiin Lottamuseossa, jossa on sentään tullut käytyä useampaan otteeseen.

 

Päivän kuvat

 

19.7.2016

Maailmalla kuhisee - vallanhalu ja viha nostaa päätään vähän siellä ja täällä. Kyllä nyt joutuu tarkoin harkitsemaan, minne päin maailmaa lomaillessaan suunnistaa. Itse en enää mitään extreme-matkaa tavoittele, joten luultavasti tullaan jatkossa matkailemaan tutuissa turvallisissa maisemissa. Ja nythän pysytään muutoinkin tämä syksy kotimaan kamaralla ja seurataan telkkarista maailman hullua menoa.

 

Onneksi on ehditty nähdä Turkissa muitakin paikkoja, kuin pelkät rantalomakohteet. Nythän sinne ei mielellään enää lähde seikkailemaan, kun tilanne siellä on mikä on. Istanbuliin olisi tehnyt mieli vielä joskus tutustua, mutta nyt täytyy vaan odotella parempaa huomista sinne kulmille.

 

17.7.2016

Onhan tämä elämä mennyt vähän hassuksi, kun mummutkin tapailee tuttujaan useimmiten somen välityksellä. Luulisi, että meillä työelämän paineet taakseen jättäneillä ei muuta tekemistä olisikaan, kuin kahvitella samanikäisten vapaudestaan nauttivien ystävien kanssa. Niinhän sitä luulisi, mutta nykypäivä on tuonut tullessaan meidänkin ulottuville nämä tekniikan vempeleet - ja niinpä sitten istumme koukkuun jääneinä masinoidemme ääressä.

 

Tänään tehtiin historiaa, kun ystävämme Ritva soitti, että voisi piipahtaa meitä katsomaan ohikulkumatkallaan. Vuosia on vierähtänyt siitä, kun viimeksi on nenäkkäin istuttu ja maailmaa paranneltu. Facebookissa ja puhelimessa on seurusteltu, mutta ihan kivalta tuntui tavata näin livenäkin.

 

 

16.7.2016

Suomen suvi on ihana, kun vaan sille päälle sattuu! Eiliseksi suunniteltu mökkireissu Pusulaan ei houkutellut, kun sääpojan ennustuksia kuunneltiin. Niinpä se siirrettiin myöhempään ajankohtaan, jolloin siellä voisi harrastaa sienestystä - luulisi niitä nyt maasta ponnistavan tällaisilla kosteilla keleillä.

 

No jonkinlaisesta mökkeilystä kävi kotoinen saunominenkin vesisateen ropinaa kuunnellessa. Mies viritteli grillin patiolle lipan alle ja grilliruokaa saatiin vesikelistä huolimatta. Itse en viiniäni mennyt ryystämään kolealle patiolle, vaan nautiskelin juomani sisällä ihanasti takan lämmössä.

 

14.7.2016

Pitkä on tie ja kivinen on polku vyötärönmetsästäjän kulkea! Välillä iskee uskonpuutekin, kun toivottua tulosta ei tunnu syntyvän. Kolmatta viikkoa on nyt rehkitty lenkkipoluilla, osaviikkopaastonkin aloitin. Kovin on laiha tulos siihen rehkimiseen verraten. Tällä menolla sen tavoitellun yhdeksän kilon hävittämiseen menee vähintään yhdeksän kuukautta - no jotkuthan pyöristyvät tuossa ajassa luonnollisesta syystä runsaastikin, mutta saavat sen myös pois hetkessä. Nämä hartaudella hankitut kilot eivät niin vaan mihinkään katoa!

 

12.7.2016

KERPELE, että inhoan tätä heinäkuuta! Jo viime kesältä muistan, miten manasin tätä suomalaisten lomakuukautta. Suomihan on kiinni koko kuukauden - ainakin tämä pääkaupunkiseutu, josta ihmiset on kadonneet huidsin-nevadaan. No se tuskin harmittaisi, mutta kun tuntuu, ettei mikään toimi, tai asioiden hoitamiseen joutuu ainakin tuhertamaan ylimääräistä energiaa.

 

Eilen tuherrettiin makkarin verkon kimpussa, kun ei saatu telkkarin näytölle illan viihteeksi "Tiettömän taipaleen takana". Kun siinä viimein onnistuttiin, tuli mieleen, että on meillä eri näköiset murheet, kuin noilla alkeellisissa oloissa asuvilla ihmisillä.

 

Aamuvirkkuna avasin masinani klo kuuden aikaan ja virkeänä ajattelin saada "ihmeitä aikaan" ennen aamulenkkiä. Niinpä niin - heinäkuu!.... eipä pelitä sivujen päivitys, eikä omat sivut aukene. Siitäpä sitten tiedustelemaan asiaa serverin haltijalta sähköpostilla.  Ei mennyt viesti perille, ei!!    Vasta nyt illalla onnistuin monen mutkan kautta korjaaman asian!

 

No mikä ei tapa, se kasvattaa luonnetta - - toivottavasti!

 

10.7.2016

Hui - eihän sen näin pitänyt mennä! Ilmatieteenlaitokselta Kerttu Kotakorpi kertoi loppuviikosta, että tänään paistaa. Aamu koitti kuitenkin pimeänä ja sateisena - aamun valkenemisesta ei voi nyt puhua. No tulihan siinä aamupäivällä kuitenkin meidän kohdalle pieni reikä taivaankanteen ja sade taukosi muutamaksi tunniksi, jolloin pääsin livahtamaan sauvat kädessä lenkkipolulle. Haaveeksi jäi kuitenkin evästely luonnon keskellä - no jonkinmoiseksi luontoretkeksi voisi hyvällä mielikuvituksella luonnehtia eilistä autoilua Pirkanmaalle Ideaparkkiin. Olenkos tullut vanhaksi - yhtään mekkoa ei mukaan sieltäkään lähtenyt!

 

 

 

9.7.2016

Eihän tuo meidän patio mitään kesämökkiä korvaa, kun rantakin puuttuu, mutta jonkinmoisena kesäkeitaana sitä itse pidetään. Ja mahtuisihan sinne sellainen pieni tekolampikin, jos sellainen jostain keksittäisiin. Ehkä sellainen suuren suuri lastenallas olisi sopiva. Siihenpä olisi sitten frouvan somaa sukeltaa helteisenä päivänä vilvoittelemaan.

Mainio asia on se moneen kesämökin rantaan verrattuna, ettei meidän patiolla ole näkynyt, eikä kuulunut minkään näköisiä ötököitä. Rauhassa saatiin eilen kahvitella systerin porukan kanssa ilman iniseviä pikkuystäviä. Eipä niitä näkynyt illallakaan, kun  grillattiin makkaraa ja nautittiin parit mukit viiniä pihakeinussa.

 

7.7.2016

Kun muu Suomi lomailee, vietetään meilläkin kissanpäiviä kotosalla. Onpa niin mukavaa, kun ei tarvitse pakata ja purkaa laukkuja yhtämittaa. Eikä säässäkään ole ollut valittamista, vaikka eihän se nyt ihan rantalomailuun ole houkutellut.

 

Tallennettuja "Huutokauppakeisareita" on telkusta tuijotettu - nyt taitaa olla kaikki kuvatut jaksot jo katseltu. Hiukan vaatii viitseliäisyyttä kaivella Areenasta ja Booksista jotain uutta katseltavaa, kun ruudusta tunkee uusintaa uusinnan perään. Onneksi löytyi norjalainen sarja "Tiettömän taipaleen takana", jota tykätään kumpikin katsella - on siellä niin persoonallisia tyyppejä! Itse en noissa oloissa tulisi toimeen puoltakaan päivää.

 

5.7.2016

Ei ei - en minä  omaa peilikuvaani ihan hirveästi säiky, vaikka se aika-ajoin peilin ohi kulkiessa hämmästyttääkin. Miten tuo vyötärön seutu on niin omituiseksi muuttunut? Eikä se ihan hetkessä tuosta ohenekaan, vaikka kuinka lenkkipolulla rehkisin.

 

Ja vähät muusta, kun nyt saisi tuon kunnon kohenemaan - lenkin jälkeen olo on kuin märkärätillä, eikä sitten loppupäivästä oikein muuta jaksakaan. No sisulla, sisulla kohti kevyempää kroppaa mennään......

 

3.7.2016

Harvoinpa sitä tulee antaneeksi siipalleen kiittävää ja ylistävää palautetta, mutta eilen sen tein ja kehuin ja kiittelin miestäni viisaaksi ja kekseliääksi, kun osasi luoda omalle patiolle nuotiotunnelmaa. Raskaan siivousurakan ja pation kesäkuntoon laittamisen jälkeen saunottiin ja istuskeltiin kaunista kesäiltaa keinussa. Enää puuttui vain se nuotio, jota voisi hartaana tuijotella. Miespä keksi laittaa pallogrilliin takkapuiksi pilkottuja klapeja - ja niinpä sai frouva toivomansa nuotion ihan siihen keskelle patiota.

 

1.7.2016

Onko minut hyväksytty "omituisten otusten kerhoon"? Miten ihmeessä luomiskausi iskeekään keskellä yötä, kun sängyssä pyörii nukkumattia huhuillen. Eihän siinä auta muu, kuin kömpiä ylös sängystä raapustamaan paperille hengentuotteitaan, kun mieleen pujahtanutta runonpätkää tai muuta tuotosta ei kuitenkaan enää aamun valjetessa muistaisi.

Tarkistin aamulla vielä kuukalenterista, ettei kohdalle sattunut edes täydenkuunaika - kyse ei siis ollut edes kuuhulluudesta. Olisiko sitten syynä tämä aloittamani elämäntaparemontti; liikunnan lisääminen, alkoholijuomien korvaaminen vedellä ja ruokavalion keventäminen? Ehkä tämä "hulluus" on sittenkin hyvä vaihtoehto, vaikka yöunet siinä kärsivätkin.

 

29.6.2016

Voi oloa, voi eloa! Habitus on kuin jyrän alle jääneellä. Elämäntaparemontin aloittaminen ei olekaan mikään pikkujuttu!  Sitkeästi olen jo kahtena aamuna sauvonut tunnin lenkin ja kun valitsee reitin, jossa on pitkiä nousuja, ottaa se naisesta kaikki mehut. Toivottavasti se ottaa pidemmällä tähtäimellä myös kertyneet ylimääräiset rasvat kehosta. Eikä nyt ole kysymyksessä minkään hoikan vartalon tavoittelu, vaan pakko on tehdä jotain oman jaksamisensa korjaamiseksi.

 

27.6.2016

Juhannukset on juhlittu - vielä eilen saatiin nauttia kauniista kesäpäivästä Ruunaan Neitikoskella nokinenäkaffeella ja käristemakkaralla. Nyt suunta kohti etelää ja kotia.

 

Juhannuksen kuvat

 

 

26.6.2016

Juhannukset on pian juhlittu ja päästään taas arkisiin askareisiimme. Eilen ajeltiin miehen kanssa Nurmekseen ja käytiin katsomassa Juhannuksen viettoa Bomballa. Siinäpä voisi olla yksi tapa viettää Juhannusta - elävää suvisen kuuloista musiikkia, muutama pari jopa pyörähteli lavalla valssin tahtiin. Löydettiinpä sieltä vielä paikka, jota ei olla aiemmin huomattukaan. Mukavan pitkospuupolun päässä on kaunis tsasouna. Mieskin jaksoi taivaltaa muutaman sata metriä pitkospuilla.

 

 

25.6.2016

Että voikin osua säät kohdalleen missä me liikutaankin! Kun ystävät ympäri Suomen maata raportoivat vesisateista, porskutellaan me täällä auringonpaisteessa ja melkein helteessä. Kun vielä noita pieniä eliöitä ei olisi tänne siunaantunut, juhannuksen aika olisikin ihan täydellinen.

 

Juhannusaattona käytiin systerin kanssa poimimassa kedolta kukkasia ja pihlajanoksia, joista sitten solmittiin kukkakranssit päätä koristamaan. Paarmoista huolimatta kedolla kykkiminen oli vaivanarvoinen ja lystiä pidettiin tänä juhannusaattona kukkaseppeleet päässä. Kuvat kertokoot puolestaan.

 

 

22.6.2016

Eilen nautittiin hyvä aamiainen Hotelli Bridget Innissä Naantalissa ja ajeltiin leppoisasti takaisin kotiin Suomen suvea ihaillen.

 

Taas kerran laukut purettu ja pakattu uudelleen Lieksan mökkireissua varten. Monien monien vuosien jälkeen Juhannusta mennään juhlimaan kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. Aurinkorasvaa en pusseihini pakannut, sitä vastoin hyttysmyrkkyjä ja karkotteita  löytyy laukuista useampaa sorttia.

Päivän kuvat

 

 

21.6.2016

Eilinen hääpäivä valkeni harmaana ja pilvisenä, mutta sen ei annettu pilata tunnelmaa, kun lähdettiin ajelemaan Hämeen härkätietä kohti Naantalia. Päivän mittaan sääkin parani ja iltaa vietettiin jo sitten kirkkaassa auringonpaisteessa.

 

Somerolla käytiin syömässä lounasleivät paikallisen konditorian terassilla. Naantalissa tori näytti niin houkuttelevalta, että pakko oli käydä siellä juomassa pullakahvit. Kultasepänliikkeessäkin piipahdettiin ostamassa uusi rinkula sormeen. Airismaalla ostettiin tienvarsiteltasta makeita mansikoita ja uusia perunoita. Iltaa vietettiin Naantalin kauniissa laivarannassa parilla terassilla ja illallista syötiin Trappissa, josta saa erinomaista kalaa.

Päivän kuvat

 

vanhat kuvat

 

 

20.6.2016

Se oli juhannuspäivä vuonna 1970, kun sanottiin tahdon, tahdon. Ihan käsittämätöntä! Voiko siitä olla jo 46 vuotta? Kyllähän kuluneet vuodet naamasta paistaa, mutta ajan vinhaa vierimistä on vaikea tajuta! Tätä hääpäivää lähdetään nyt viettämään Naantaliin.

 

 

19.6.2016

Nythän pitäisi kesän olla heleimmillään, kun aletaan viettää juhannusviikkoa. Kovin on syksyisen oloinen tunnelma omassa sielussa, kun katselee ikkunasta harmaata taivasta. No ehdittiinhän me sentään nauttia kesästä perjantai-iltana, kun aurinko tuli esiin viimeinkin. Mies pesi pation lattian ja kalusteet painepesurilla alkukesän siitepölyistä. Grillissä käristettiin kesän ensimmäiset makkarat ja keinussa istuen nautittiin mukilliset jalojuomaa.

Eilen vietettiin Sirkan synttäreitä sisätiloissa - että sellainen kesä tämä!

Eilisen kuvat

 

18.6.2016

Ikäteema jatkuu.....

"Syntymäpäivät ovat hyväksi terveydelle. Tutkimusten mukaan ne, joilla on enemmän syntymäpäiviä, elävät pidempään."

Tämä netin syövereistä löytämäni mietelause tuli mieleeni, kun ollaan juuri lähdössä yhteiselle synttäriaterialle vävyn herkkuja maistelemaan. Ei, en minä vietä merkkipäivää, vaan tyttären anoppi, jonka pyöreitä vuosia nyt juhlistetaan.

 

 

17.6.2016

Edellisen päivän kirjoitukseen vielä palatakseni, voin hyvällä omallatunnolla todeta, että ei minulla mitään ikäkriisiä ole. Vuosia ja kokemusta on matkan varrella kertynyt ihan sopivasti ja olen iloinen, että en niitä tunne mitenkään painolastina kannettavaksi.

 

Illalla katseltiin tallennettuja "Huutokauppakeisarin" juttuja, joista mieleenpainuvin oli huutokaupan pitäjien ostosreissu Aira Samulinin nukkemuseoon. Siinäpä nainen, joka on kyllä luonnonoikku! Harva 89-vuotias jaksaa tehdä enää työtä, puhumattakaan siitä hersyvästä elinvoimasta, joka hänestä pursuilee. Olisikohan kyse elämänasenteesta?

 

 

16.6.2016

Postista tupsahti kirje entiseltä luokkakaverilta, jossa kerrottiin, että suunnitteilla on luokkakokous Joensuussa, koska ensi syksynä tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun aloitimme opiskelun Joensuun kauppaoppilaitoksessa. Herranpieksut - 50 vuotta!!!!!! No kylläpä nyt rupeaakin pukkaamaan kekkereitä, kun alan juhlimaan kaikkea sitä, josta elämässäni on kulunut puoli vuosisataa!

 

Kirjeen mukana oli oppilaiden nimiluettelo, joista muistin melkein kaikki, vaikka nimimuisti tuntuu joskus hiukan ryppyilevän - hyvä minä! Kolme meistä on poistunut joukostamme, mutta 29 opiskelijaa toivotaan osallistuvan kokoukseen. Nyt mietin ajankohtatoivomustani, kun olisi niin mukavaa tavata kavereita liki puolen vuosisadan jälkeen.

 

14.6.2016

Nytpä meitä on kaksi jalkavaivaista tässä huushollissa. Omat kontitkin on niin kipiät, etten vielä koskaan aiemmin ole moista kokenut.  Kun eilen en voinut laittaa lenkille lähtiessä hiertymän takia lenkkareita, keksin että minullahan on sellaiset keinukengät, joilla voisi hyvinkin lenkin taivaltaa. No se nyt oli sulaa hulluutta lähteä monen kilometrin lenkille, vähempikin olisi riittänyt! Nyt tänään ei olekaan mikään keinuvan sorja käynti, vaan pikemminkin vaappuva ankan askellus. Ehkä en huomenna lenkkeile keinukengillä, jos nyt ylipäätään voin lähteä kulkemaan millään kengillä!

 

12.6.2016

Varhainen sunnuntaiaamu - tapani mukaan kaivan pikkuhuoneeni kaapin alta esiin vuosia palvelleen henkilövaakani ja varovaisesti nousen sen selkään. Nyt tuli kipuraja vastaan - tuo en ole minä!!! Tänään se sitten on tehtävä! Kun katson ulkolämpömittaria, totean, ettei seitsemän astetta ole vielä riittävästi lähteä hikilenkille. Kun ulkona on kymmenen astetta, puen lenkkivehkeet ja hansikkaat ja punnerran itseni ulos ovesta.

 

No voi - eihän tämä nyt kulje yhtä kepeästi, kuin vielä viime syksynä! Sitkeästi heitän jalkaa toisen eteen sauvoineni ja manailen itseäni, kun olen jättänyt laiskuuttani tämän liikkumisen retuperälle. Kaikesta huolimatta ihanaa oli haistella kesän tuoksuja ja katsella polun varrella kököttäviä jänöjusseja, vaikka viimeiset kilometrit taittuivatkin hampaat irvessä, kun lenkkarit hiersivät nilkan verille. Huomenna laitan pidempivartiset lenkkisukat - eiköhän se siitä sitten lähde kulkemaan?

 

 

11.6.2016

Kyllä meilläkin patiota kesäkuntoon laitetaan sitten, kun se oikea kesä koittaa. Tänään käytiin jo ostamassa pari vihreää pensaskasvia ja ruukkuja, joihin ne sitten istutan, kun tuolla ulkona jotenkin tarkenee. Tänään en vielä voinut kuvitellakaan, että menisin tuonne kylmään kesää leikkimään. Nyt vaan odotellaan, että päästään pihakeinuun istuskelemaan ja niitä havuja ihastelemaan!

 

 

10.6.2016

Meilläpä nukuttiin tänä aamuna piiiiiiitkäään! Liekö asiaa auttanut se, että istuttiin iltaa ystäväni Merjan kanssa, joka tuli sieltä Lieksan pakkasista tänne etelän lämpöön. Ja onhan meillä tätä lämmintä, mitä tarjota vierailijoille - jopa 12 asteeseen tuo lämpötila nousi puolilta päivin. No tulihan siinä ruokajuomana hörpittyä pari kupillista punkkua ja valkkaria, joten kemiallinen uni tuli siten taattua!

 

 

9.6.2016

Ui ui ui...  Jotain pitäisi kai alkaa tekemään, kun tuonne vyötärön ja lantion seudulle on ruvennut ilmestymään jotain ylimääräistä, eikä tuo rintavarustuskaan ole enää entisenlainen. Miten on mahdollista, että ahkerasta tunnollisesta lenkkeilijästä on tullut puolessa vuodessa liikunnan pakoilija? Mieskin havahtui omalla kohdallaan samaan ilmiöön ja aloitti tänä aamuna rehkimisen kuntosalilla. No jos hän kovinkin solakasi sujahtaa, niin enköhän minäkin seuraa perässä tai sitten yritän saada itseni ottamaan kävelysauvat naftaliinista ja pyrähdän joku aamu tiukalle sauvalenkille.

 

7.6.2016

Silloin, kun aurinko pikkuisenkin pilvenraosta pilkistää, on toimittava! Turhaa on jäädä neljän seinän sisään tuskittelemaan kesän lyhyyttä. Hemmetin lyhyeksihän se tällä erää tuntuu jääneen, kun sääennuste lupaa jatkossa myrskyjä ja 10 asteen helteitä.

 

Niinpä ajateltiin viedä muksut tänään eväsretkelle, kun sattumalta saatiin mukavan kesäinen päiväkin. Hui hai - ovat nuo koltiaiset tainneet kasvaa jo niin isoiksi, ettei mummin ja papan eväsretket enää kiinnostakaan, kun omat harrastukset tuntuu mukavammilta! No me vanhathan sitten käytiin evästelemässä luonnonhelmassa ja katselemassa Nukarinkosken solinaa. Helppoahan tämä kakaroiden kaitseminen tällaisena on, kun tarvitsee vain kattaa runsaasti pöperöä pöytään.

 

 

5.6.2016

On, on se vaan sykähdyttävä päivä tämä koulujen päättäjäispäivä, vaikka ei meidän lähipirissä kukaan tänä keväänä viettänytkään lakkiaisia tai muita valmistujaisia. No pääsiväthän meilläkin kesälaitumille nämä meidän ekaluokkalaiset  ja peruskoulunsa lopettanut tyttärentytär, jonka uuteen opinahjoon pääsystä odotellaan tietoa kesäkuun aikana. Niin - ja sitä suvivirttä viriteltiin meillä yhdessä jo perjantaina, kun pojat kyselivät mummilta, osaako mummi sen laulun. Tottahan jokainen sen suvivirren osaa, kun sitä on laulettu koulujen päättäjäisjuhlissa jo Aatamin ajoista lähtien.

 

Pienet kekkerit meille kuitenkin järjestettiin, kun istuttiin yhteisen pöydän ääreen Teemun valmistamalle runsaalle aterialle.

 

 

 

Lomareissu Baltiaan

28.5.-2.6.

 

2.6.2016

Kaikkea ei voi saada! Majoitus Koidulaparkissa Pärnussa ei ihan vastannut sitä, mitä oltiin tarkoitettu, mutta sijainti lähellä kävelykatu Rüütlia oli sentään onnistunut. Huoneen sijainti talon kolmannessa kerroksessa oli polvivammaiselle miehelle hiukan haasteellinen. Nettikään ei toiminut kuin yleisissä tiloissa. Kovin oli rauhallista vielä suositussa kesäkaupungissa, vaikka lämpötila huiteli hellelukemissa (28 asteessa).

 

Reissun viimeisiä hetkiä vietettiin lounastamalla Viimsissä ravintola Paatissa. Todella viihtyisä terassi ja paras koskaan syömäni caesar salaatti!

 

klikkaa kuviin

 

1.6.2016

Kerrassaan hieno päivä oli eilen Vilnassa. Eipä olisi parempaa keliä voinut edes toivoa täällä vietettävälle lomapäivälle! Aamupäivä käytettiin ostosten tekoon ja iltapäivällä nautittiin elosta ja olosta Vanhassakaupungissa. Melkoinen hakeminen oli ostoparatiisin löytämisessä, kun navigaattori taas kerran horisi ihan omiaan. Onneksi sentään löytyi ja sain ostettua Deichmannilta edullisesti kahdet kengät.

 

Jalat olivat jo ihan poikki kaikesta tallaamisesta, joten illallista jäätiin syömään hotellin omaan ravintolaan. Kun vertaa sitä edellisillan  illalliseen, niin olipa todella paljon parempaa, eikä maksanut kuin puolet siitä, mitä edellisessä paikassa hommasta pulitettiin.

 

Nyt matkaa jatketaan takaisin Eestiin, jossa yövytään Pärnussa.

 

klikkaa kuviin

 

31.5.2016

Kesäinen keli suosi matkalaisia vielä eilenkin, kun ajeltiin Jurmalasta Vilnaan. Pieni 11 huoneen hotelli Senatoriai Vilnan vanhassa kaupungissa tuntui heti kodikkaalta ja tilaakin on riittävästi kahden huoneen huoneistoissa.

 

Pikainen hiustenpesu ja taas menoksi. No eihän me osuttu ihan sinne, minne oli tarkoitus mennä, kun käännyttiin hotellin kulmalla väärään suuntaan. Käveltiin kuitenkin sen verran pitkään, että miehen polvia säästääkseen oli otettava avuksi taksi.

 

Illalliselle istuttiin katetulle terassille. Ei sekään mennyt ihan putkeen, kun kova tuuli ja nousemassa oleva ukkosmyrsky pakottivat siirtymään sisätiloihin kesken ruokailun. Oli hiukan hintava paikka - lohisalaatista ja viineistä joutui pulittamaan meidän mielestä ihan liikaa.

 

Eikä se ukkonen sitten kuitenkaan noussut päälle, vain muutaman pisaran heitteli kadun kostukkeeksi.

 

klikkaa kuviin

30.5.2016

Jos oli runsaasti tilaa asua ja olla edellisessä majapaikassa, mentiin Jurmalassa ihan toiseen ääripäähän - todella pienessä huoneessa toisiansa väisteltiin. No eipä siellä huoneessa paljon aikaa olisi muutenkaan vietetty näin hienossa ympäristössä.

 

Vilkas kävelykatu houkutteli heti puoleensa, kun aurinkokin paisteli kirkkaalta taivaalta. Miehet jäivät kävelykadun alkupäähän istuskelemaan ja me tytöt sukellettiin ihmisvilinän sekaan katselemaan paikkoja. Yhden putiikin ikkunassa mallinukke keikaili kauniissa pitkässä valkoisessa mekossaan - tuo vaate pitäisi kyllä saada  omaksi. No siitä vaan sisään sovittamaan. Ihme ja kumma - putiikista olisi löytynyt vaikka mitä tällaiselle suuremmallekin tytölle! Olinpa fiksusti jättänyt lompakon hotellihuoneeseen, joten liikkeeseen oli palattava vielä uudelleen mekkoa lunastamaan.

 

Päivän kohokohta oli, kun Rigassa opiskeleva lapsenlapsemme Inka tuli meitä tapaamaan. Yhdessä nautittiin päivästä kävelykadun kuppilassa ja meidän pienessä hotellihuoneessamme.

 

Täältä matkaa jatketaan nyt aamulla Latvian puolelle Vilnaan.

 

klikkaa kuviin

 

29.5.2016

Jopa saatiin hienot kelit heti alkumatkasta - melkein helteeksi meinaa heittää! Vaikka Lapmanni majutus-majapaikka ei ulkonäöllään komeile, on huoneiston koko ja harkittu sisustus yllätys. Tilaa on roimasti kahden perheen käyttöön.

 

Kun aiemmin on vierailtu täällä Haapsalussa turistikauden ulkopuolella, oli nyt kivaa kävellä pääkatua ihmisvilinässä. Kaupunki näytti näin kesäkaudella ihan toisenlaiselta terasseineen ja kuppiloineen. Yhdet huurteiset käytiin juomassa Hermanusemajan terassilla.

 

klikkaa kuviin

 

28.5.2016

Johan tässä ehdittiinkin muutama yö kelliä omassa sängyssä, joten nyt reissu taas maistuu! Ihan pieni retki vaan autolla tuonne Baltiaan. Otetaan ystävämme Leena ja Esko mukaan hurvittelemaan kesäiseen Eestiin, Latviaan ja Liettuaan. Kirjoittelen tänne kokemuksia, jos jossain välissä ehdin. Voin minä muutaman fotonkin tänne höysteeksi laittaa. Nyt kiireesti sinne laivarantaan ja Viikkarilla Tallinnaan!

 

 

 

27.5.2016

Uskomatonta!!!  Tuntuu ihan siltä, kuin olisin kasvattanut itselleni ihan huomaamattani välikädet, joita ohjailee joku muu kuin minä! Pöytäkoneeseeni olin saanut useaan otteeseen tarjouksen päivittää vanha 7-versioni uuteen Windows kymppiin. Luupäisenä pässinpäänä ajattelin jättää vielä yhden koneistani vanhalle versiolle joksikin aikaa. No nytpä ne välikädet olivat jotenkin päättäneet toimia ja kesken työskentelyn koneeni alkoi päivittää itseään uuteen versioon. En ainakaan luule itseäni vielä niin horopääksi, että olisin antanut koneelle vahingossa luvan päivitykseen. No joku päätti nyt kuitenkin minun puolestani. Enkö saakaan enää olla oman huoneeni BOS?

 

 

26.5.2016

Tuskin kannattaa edes uikuttaa, kun vaatekaapin perukoilla oleville kesävaatteille on joku käynyt tekemässä ihme kavennukset - vielä viime kesänä ne ihan hyvin mahtuivat päälle. Eikä kenellekään liene jäänyt epäselväksi tämä pirullinen jojoilu painon kanssa, mutta minkäs teet? Olisiko se sitten mitään elämää, jos pitäisi jäädä vain kotinurkkiin vihanneksia puremaan? Onneksi en ole heittänyt pois "pulskankauden" vaatteita - niille on nyt todella käyttöä!

 

Löysinpä eilen tosi ihanan vaateliikkeen tästä meidän kulmilta ja sovitinkin yhtä pellavamekkoa, mutta totesin, että käyn ensin laihtumassa muutaman kilon ennen ostamista (voi missähän välissä). AJ-vaatteesta Klaukkalasta voi tilata myös omankokoisensa vaatteen ja materiaalinkin voi valita. Hieno homma - joskus, kun olisi ihan pakko löytää jotain sopivaa, voi apu löytyä näinkin läheltä!

 

 

25.5.2016

Voi suven suloisuutta! On se vaan hieno tämä meidän kesä - valoisat illat, niin ettei halua edes nukkumaan kömpiä aikaisin. Mikäpä on istuskella omalla patiolla, kun hyttysetkään eivät ole olleet riesana täällä meidän ympäristössä. Pessimisti minussa ilkkuu kuitenkin, että tulikohan tämä kesä nyt hieman liian aikaisin ja juhannuksena kuljetaan kumisaappaissa ja toppatakissa. No nyt täytyy vaan nauttia, kun tätä herkkua on tässä tarjolla!

 

Lähiviikkojen kalenteri on nyt saatettu kuntoon ja reissua pukkaa. Loppuvuoden reissaamisista ei sitten olekaan mitään tietoa, kun mies pääsi polvinivelten leikkausjonoon.  Mitään tietoa ei vielä ole leikkauksen ajankohdasta, joten nyt ei sitten vähään aikaan katsella iPadista äkkilähtöjä!

 

 

22.5.2016

Mukavasti on mennyt omasta mielestäni tämä lastenhoito, vaikka se onkin taitolaji. Kyllähän ne varmaan yrittää vedättää meitä isovanhempia ja kaikki ei mene ihan ohjesäännön mukaan, mutta niinhän sen pitää mennäkin - pääasia, että meillä on mukavaa yhdessä ja homma toimii jotenkuten niin kuin vanhempien läsnä ollessa.

 

Ainakin papan paistamat einespiirakat tekevät kauppansa - yksi pellillinen päivässä sujahtaa suihin helposti - no liikuntaharrastukset vaatiikin vähän tuhdimmat eväät. Kun eilen ei ollut futisharjoituksia, ajeltiin Lammin mummolaan ja paluumatkalla pojat halusivat käydä Hyvinkään junamuseossa, joka oli pikkukakarana heidän suosikkipaikkansa. Tänään onkin sitten mummilla rauhallisempi päivä, kun kakaroilla on futismatsipäivä.

 

 

19.5.2016

Miten se tuo pääparka voikaan olla niin pyörällä, kun reissusta kotia palataan? Ei uskoisi, etteikö nykyaikana kaikkien asioiden hoitaminen onnistuisi, olitpa koneesi kanssa missä tahansa maapallolla. No - lienee loma tehnyt tehtävänsä, kun on onnistunut nollamaan aivonsa niin hyvin, että "filmin" pätkiä nyt joutuu mielestään kotona kaivelemaan.

Pari yötä ehdittiin pötkötellä omassa sängyssä, tänään kannetaan tyynynsä ja peittonsa tyttären huusholliin ja asetutaan talonmiehiksi, kun isäntäväki lensi aamulla Prahaan. Loppuviikko meneekin mukavasti poikia kuskatessa futis- ja sählyharkkoihin.

 

 

 

 

KATSO 

Rodos

26.4. - 17.5.2016

 

Bigin sivulle

 

25.4.2016

Ovat haalenneet ja vaalenneet jo vanhat suomut sen....

Se on sitten ihan pian toukokuu ja perinteisesti me ollaan lähdetty ennen kesäkautta eteläiseen Eurooppaan niitä uusia värisuomuja kasvattamaan. Niin pitkälle kuin tuolta albumistani löysin tietoja, on ainakin kahdeksan vuoden aikana oltu toukokuussa jossain päin Välimerellä. Niinpä paetaan nytkin vappuhulinoita tänä keväänä Rhodokselle.

 

Tytär ja vävy palaavat puolenyön aikaan Berliinistä ja meidän homma lastenhoitajana päättyy tuolloin. Eipä siinä ehditä paljon käydä untenmailla, kun taksi tulee hakemaan aamulla puoli viideltä. No huilataan siellä sitten jossain vaiheessa.....

 

23.4.2016

Vaihtelu virkistää - miksihän tällaista toisen kotiin muuttamista ei olla laajemmaltikin harrastettu sellaisena virkistyskonstina? Mepä laitettiin eilen omat tyynyt ja täkit nyyttiin ja muutettiin ihan vaan parinsadan metrin päähän tyttären hulppeaan huusholliin. No ei me pelkästä vaihtelunhalusta tänne tultu, vaan ollaan nyt täällä kotimiehinä ja lastenkaitsijoina, kun talonväki humputtelee Berliinissä. Tuohan se vaihtelua arkeen, kun etsiskelee toisen huushollissa kaapeista patoja ja pannuja, puhumattakaan kodinkoneiden ihmeellisestä maailmasta, kun kaikki laitteet eivät pelaakaan samalla tavalla kuin kotona. Onneksi meillä ovat apuna nämä niin nokkelat 8-vuotiaat, jotka hallitsevatkin kaiken!

21.4.2016

Voih! Kello on vasta puoli neljä aamuyöstä ja tässä minä jo "pirteänä" istun sorvini ääressä! Taas mennään näillä neljän tunnin yöunilla. Ei hyvä! Kuvittelin, että vanhan kansan konstit toisivat helpotuksen tähän huonounisuuteen ja niinpä lämmitettiin eilisiltana sauna. Siinä sitten litkin viiniä - tervaa en sentään keksinyt käyttää missään muodossa. No tulihan se nukkumatti sitten unihiekkansa kanssa jo iltauutisten jälkeen, mutta niinpä tuli myös herättäjäkeijukin yöllä jo kahden jälkeen. Liki tunnin siinä pyörin lakanoissa, kunnes päätin, että tää saa nyt jo riittää! Näillä mennään tänään - mukava tumpulointipäivä taas tulossa unentökkeröisenä!

 

19.4.2016

Kyllä vanha sanonta "odottavan aika on pitkä" pitää paikkansa, ainakin jos kyse on hoitoon pääsystä - niin niin, tarkoitan ihan vaan terveyspalvelujen piiriin kuuluvaa hoitoa! Miehen polvi on nyt pottuillut marraskuusta lähtien, eikä siihen ole tuoneet helpotusta mitkään "vitaproot" - puukkoa ne parantuakseen tarvitsee. No päätettiin nyt kuitenkin, ettei sen kolotuksen kanssa hötkyillä, vaan odotellaan ortopedin tuomiota. Ortopedille on luvattu järjestää tapaaminen toukokuun loppupuolella. Ei se ikääntyminen mikään nautinto tunnu olevan!

 

18.4.2016

Huomasin, että tasan vuosi sitten lennettiin kesää etsimään Kreetalle. No olihan se kesä siellä jo pidemmällä kuin täällä meidän raukoilla rajoilla. Sitä samaa kesän tunnelmaa on haettu katselemalla matkadokumentteja telkkarista ja olen minä plärännyt tuolla netissä edellisten vuosien kuvia omista reissuistakin.

 

Ihan mukavaa on matkustaa virtuaalisestikin jopa tutuissa paikoissa, jossa matkailualan ihmiset luuhailee. Juuri katsottiin jonkun brittikokin ruokamatkaa Kreikkaan - aaaah - kyllä alkoi nousta matkakuume, kun kokki keitteli keitoksiaan meillekin tutuissa paikoissa!

 

16.4.2016

Ihan mukava päivä! Aamulla tuumailtiin, että kyllä eläkeläisetkin saavat tunkea kauppakeskukseen näin viikonloppuna, vaikka nuoremmat ehkä toivoisivat meidän pysyvän sieltä poissa jaloissa kuljeksimasta. Siispä suunnattiin Jumboon, kun piti päästä Emotioniin O.P.I:n kynsilakkaa ostamaan. Yhden kenkäkaupan ikkunan ohi kulkiessa matka katkesi kuin seinään - siinähän ne olivat näytillä ne minun kauan etsimäni kengät, jollaisia olin jo Hua Hinissä teettämässä, mutta homma jäi kuitenkin vain haaveeksi. Suureksi ihmeekseni löysin vielä oikean kokoiset, joten ostin kahdet - mustat ja valkoiset. Onhan niissä nyt hiukan korkea tuo korko, mutta eiköhän se käveleminen suju vielä vanhasta muistista. Kompuroinnin pelossa on ehkä kuitenkin parasta turvautua marttamallisiin menokkaisiin, jos aikoo ryystää illallisella viiniä.

 

 

14.4.2016

Hemsketti - kaikki on ihan kunnossa ja kuitenkaan ei ihan ole! Alkuillasta alkava "kuumeilu" ei ole mihinkään hävinnyt, vaikka olen toivonut, että se ihan itsestään jotenkin korjaantuu. Keksin mennä lukemaan omista terveystiedoistani labratulokset, ennen kuin läksin niistä minnekään soittelemaan.  Ihan kunnossa ja viitearvoissaan näyttivät olevan, joten en lähde niistä sen enempää kyselemään. Jospa se alkava kesä korjaisi asian - toivoa sopii!

Tuo viereinen Eeva Kilven runo pätkähti jostain mieleeni, kun näitä vaivojani ruikuttelen - luulotautiako lienee yhtä kaikki?

 

Lääkäreiltä minä odotan enää nimeä taudilleni.
- Sellaista tautia kuin teidän,
ei ole olemassakaan,
sanoi ensimmäinen.
- Jos ihmistä joka paikkaan koskee,
sanoi toinen,
häntä ei vaivaa mikään.
- Mitä tämä on? koskee sinne, koskee tänne.....

Eeva Kilpi

 

Lue koko runo

 

 

12.4.2016

Voi apuva!!!  Sitä se teettää tämä istumatyö - jotkut saavat siitä peräpukamia, minulle siunautuu tämän istumisen seurauksena tuohon vyötärön seudulle ja vähän muuallekin ihmeellisesti jotain ylimääräistä. Lapsukaiset tituleeraa mummia joskus "muumimammaksi" ja kun vilkaisen peilin ohi kulkiessani habitustani, tietynlaista samankaltaisuutta alkaa esiintymään tuon pyylevävartaloisen olion kanssa - sitä mamman essua en kuitenkaan vyötärölleni aio virittää.

 

10.4.2016

Miten lieneekin joutunut joku vieras esine tai joku muu meidän kiukaan uumeniin? Kun kiuasta lämmitettiin, nousi sieltä sieraimiin outo haju. Vahvasti epäilen, että viikarit ovat olleet asialla ja pudottaneet sinne jonkun pääsiäismunan muovisen yllätyslahjan. No kyllä sinne lauteille kuitenkin kiipesin ja totesin miehelle, että olisi varmaan parasta saunoa vuorotellen, jotta toisen kupsahtaessa toinen voisi hinata pökertyneen saunatupaan selviämään. Ilman mitään vaurioita kuitenkin löylyistä selvittiin.

 

Kun kesä antaa vielä odottaa itseään, käytiin ostamassa kolme säkillistä takkapuita, että saadaan nauttia vielä muutama viikko saunan jälkeen takan loisteesta.

 

Vävyn loihtima lauantai-illallinen

 

8.4.2016

Olen Eino Leinon kanssa samaa mieltä "Ei vielä leivon suvilaulu soi", ei ainakaan meidän pihalla - tai jaa - kyllä joskus mustarastas päästelee jo ilmoille sulosointujaan, niin että kesäksi se vielä muuttunee hetken päästä. Olin suunnitellut, että menen tuonne patiolle keväisiin hommiin ennen saunomista, kun aurinkokin niin kirkkaasti päivällä paisteli ikkunan takana. Turha luulo - kävin minä siellä pyörähtämässä, mutta olipa liian viileää frouvan herkälle hipiälle. Mies siellä riehui painepesurin kanssa ja minun kontolleni lankesi pelkkä palautteen antaminen.

 

 

7.4.2016

En minä mihinkään netin ulottumattomiin ole häipynyt ja hiirikäsikin toimii vielä jotenkuten. Joskus aikoinaan sitä kuvitteli, että eläkkeellä ollessa ihan vaan ollaan ja nautitaan vapaa-ajasta. Ehei - silloin kun "luomiskausi" iskee päälle, tuntuu se nielevän kaiken ajan. Johan meidän ekaluokkalainenkin ymmärtää, että eläkkeellä ei töitä tehdä ja ihmettelee, miksi mummilla riittää aina vaan töitä.  No kyllä minä rustaan päivän aikataulua siten, että osansa huomiostani ja ajastani saavat niin lapsenlapset kuin aviosiippakin. Tämä päiväkirjan kirjoittaminen arjen keskellä on joskus todella haastavaa!

 

3.4.2016

Kun kevätaurinko ilmestyy ikkunan taa, on ihan pakko ulostaa itsensä ovesta sitä ihmettä tantereelle ihastelemaan! Kirkkaassa auringonpaisteessa ajeltiin eilen Nummi-Pusulaan lemppariretkipaikkaani, Kasvihuoneilmiöön. On se vaan niin uskomaton paikka - talo täynnä mitä ihmeellisintä tavaraa! Melkeinpä kiinnostavimpia ovat vanhat aikakausilehdet, joita hyllystä löytyi jopa 30-luvulta.

 

Iltapäivällä "auringonpistoksen" saaneina istuskeltiin hetki omalla patiolla, kun mies kaivoi talvivarastosta esiin ulkokalusteet. Eipä siellä vielä ihan bikinikeli ollut, mutta meidän terassi on nyt kuitenkin tänä vuonna virallisesti avattu!

 

 

2.4.2016

Kun tekee vain nojatuolimatkoja telkkarin ääressä kaukaisiin maihin, ei tarvitse hellittää kukkaron nyörejä ja säästyy myös monelta ongelmalta ja vaivalta. Kun jäi nuorempana toteuttamatta nuo reppureissaamiset, ei sellaisiin ole enää näillä vuosilla minkäänlaista intoa.

 

Katseltiin miehen kanssa dokumentteja Pohjois-Koreasta, Keniasta ja Kuubasta. Tuo Pohjois-Koreahan on ihan vihon viimeinen paikka, eikä sinne taida olla länsimaalaisen edes helppoa päästäkään. Ihan uskomaton paikka! Miten ihmisiä voidaankin aivopestä elämään henkensä kaupalla "suuren johtajansa" ikeen alla. Kun heitä vauvasta asti kasvatetaan tottelemaan ja kumartamaan johtajansa kuvaa, osaisivatko edes elää vapaassa maailmassa?

 

Kuuba on ollut "matkalistalla" jo kauan, mutta syystä tai toisesta  ei matkaa sinne ole tullut toteutettua. Luulenpa nyt, että tuo nojatuolimatkailu sinne riittääkin meille - näyttäisi olevan ihan liian ahdistava paikka kaikkine sosialistisine ongelmineen.

 

31.3.2016

Olisikohan nyt jo uskottava, että tämä jokailtainen hehkuiluni on vaan sitkeää matkakuumetta? Käynti tohtorilla ei ainakaan vielä tänään tuonut mitään arvausta, mistä moinen hehkuminen voisi johtua. Olen minä vaan melkoinen velho, jos pystyn kuumemittariakin manipuloimaan, vaikken tiedäkään, miksi niin haluaisin tehdä! Terve, reipas nainen, jolla ei edes ole aikaa jäädä murehtimaan tuntojaan - eteenpäin eläväisen mieli! No tarkempiin labrakokeisiin nyt kuitenkin aion mennä, oli niistä sitten hyötyä tai ei!

 

 

30.3.2016

Ei tämä iltapäivien kuumeilu mitään matkakuumetta voi olla! Aamuisin tunnen oloni suhteellisen virkeäksi ja kuvittelen saavani päivän aikana mullistavan paljon hommia tehtyä. Puolille päivin jaksankin nyhrätä jotain, mutta sitten sohvan syli alkaa houkutella, kun "kuume" alkaa nousta 37 asteen yli. Tänään sain tästä vetelästä olosta tarpeekseni ja soitin terveyskeskukseen. Huomenna menenkin sitten lääkärisedän pakeille vaivojani valittamaan.

 

28.3.2016

Pitkäperjantaina perinteisesti nautittiin yhteinen ateria Lammilla tyttären anoppilassa.

 

Pääsiäispäivänä ystävien kanssa saatu maailman asiat järjestykseen yhteisellä pääsiäisaterialla. Tästäpä on hyvä jatkaa arkisia askareitaan seurasta virkistyneenä.

 

 

 

27.3.2016

Ihan kummalliselta tuntuu, kun kaupat saavat pitää ovensa auki Pääsiäisenaikaan ihan vapaasti. Tuskinpa meillä sinne ostoksille mikään hinku olisi, mutta on tietysti hyvä, että tällaiset lahopäät pääsee hakemaan ostoslistalta unohtuneita eväitä siinä vaiheessa, kun ruokaa valmistellaan ennen ystävien visiitille tuloa. Siunattua on sekin meille ikääntyville ihmisille, että ostoksille pääsee pyrähtämään ihan tuohon "nurkan taakse", niin ettei haittaa, vaikka siellä joutuisi juoksemaan useampaan otteeseen ateriatarvikkeita hakemassa.

 

 

26.3.2016

Voi kauhistus! Nyt lopetan hakukoneilla "googlettamisen" oman mielenrauhani säilyttämiseksi. Törmäsin eilen vielä "Birgit mummu"-hakusanalla jonnekin "Seksimummot"-sivustoon, josta olin aikeissa tänään urputtaa sivuston ylläpitäjälle.  Onneksi en onnistunutkaan enää löytämään sitä sivustoa - eihän näillä minun kilteillä sivuillani ole mitään tekemistä tuollaisen sivuston kanssa ja kyllä tämän mummun "parasta ennen päiväyskin" on mennyt umpeen jo aikoja sitten.

 

 

25.3.2016

Birgit mummu on suosittu!!!!  Löysinpä netissä surffaillessani muutaman omituisen sivun, jonka tekijät ovat keksineet käyttää otsikoissaan tuota "Birgit mummua" hakutulosten parantamiseksi. Ainakin "Metahaku.com" ja "Funnit.se"-hakukoneilta  löytyi sivuja, joilla ei ole mitään tekemistä omien sivujeni kanssa, mutta niinpä vaan ne siellä haussa komeilevat heti ensimmäisillä riveillä. Jotain tälle asialle on tehtävä - en vaan vielä tiedä mitä!

 

23.3.2016

Kyllä nyt tarvittaisiin todella oikeita toimenpiteitä, että maailma saataisiin jotenkin järkiinsä ja tuo niin turha tappaminen kuriin. Hyvin ymmärtää, että ihmiset eivät uskalla lähteä matkalle kohteisiin, joissa terrorismin uhka painaa päälle.

 

Paljon olisi maailmassa nähtävää ja koettavaa! Innokkaina katsellaan telkkarista matkailuohjelmia, se on ainakin hyvä tapa matkustaa, jossa terrorismin uhka on häviävän pieni, koska omissa nurkissa on vielä toistaiseksi turvallista oleilla. Eilinen junamatkakin Pohjois-Afrikassa sujui ihan mukavasti, vaikka siellä joskus käydessä ei olo kovin turvalliselta tuntunutkaan turvamiehistä huolimatta. Parasta lieneekin valita matkakohteensa tutuista turvalliseksi koetuista paikoista!

 

 

22.3.2016

Ihanaa - nautin tästä päivästä riemulla, nyt kun tuo tähystyskin on ohi, vaikka päivää synkentääkin uutiset Brysselistä! En voi sanoa, että toimenpide olisi ollut mitenkään helppo itselleni, kuin ei myöskään tohtorille, sattuikin niin saamaristi ja kesti tunnin ajan. Toivottavasti kaikki on kunnossa, eikä tarvitsisi enää koskaan kurkistella millään vehkeellä suolistoni kuntoa!

 

20.3.2016

Voi mikä päivä onkaan nyt eteeni aukeamassa? Noidat juoksentelee ovelle virpomaan. No kyllähän sen nyt vielä kestää, mutta kestämistä on tämän päivän laihassa ruokavaliossa! Saamassani tähystyksen lähetteessä lukee, että tänään voin syödä vain kirkkaita liemiä - lihalientä, teetä, kahvia ja mehuja. Saattaapa olla huomisaamuna kovin kevyt olo noilla eväillä! Aika hyvinhän tämä pakkopaasto ajoittuu juuri ennen Pääsiäistä joissain uskonnoissa pidettävään paastokauteen.

 

 

19.3.2016

Kun mummia palelee, on sauna paras paikka maailmassa. Löysin netistä tuon vieressä olevan runon tänne Pohjan perille pykätystä saunasta. Niin totta puhuu runokin - "paikkamme elellä kylmän maailman kesellä"!

Onhan ne saunatilat meilläkin melkoisen vähälle käytölle jääneet, kun kerran viikossa saunaa lämmitetään, mutta kyllä sitä kovasti kaipaisin, jos sitä ei tuossa nurkassa olisi. Ihanaa on viedä palelevat varpaansa löylyjen lepyteltäviksi.

Viime päivinä on löytynyt jopa uusiokäyttöä tälle meidän rakkaalle löylyhuoneelle, kun pikkuriiviöt koulusta tultuaan siirtyvät sinne "Muumeja" katsomaan. Siellä ne istua nököttää lauteilla tai lauteiden alla iPadin kanssa ja kuuntelevat hartaina Muumi-papan opetuksia. Ja mumminkin hermot säästyy kovalta meteliltä, kun viihtyvät siellä monen oven takana.

 

MIKS ON SUOMEEN SAUNA SAATU?

Miks on Suomeen sauna saatu

kyly kylmälle kyhätty?

Hikihuone Härmän maille

Pohjan perille pykätty?

Tuop on jotta joutuaisi

kasvuaisi kansan tahto

sisu siitä sirkiäisi

lohtu oisi laihan luonnon

tuop on paikkamme pakista

tai ilman riitaa hiljaa olla

tuop on paikkamme elellä

kylmän maaliman kesellä

Siks on kylymme kyhätty

siks on Suomeen sauna saatu

 

18.3.2016

Hieno talvinen aamu. Huoneeni ikkunasta avautuva näkymä on suoranaisen huikaiseva - aurinko paistelee lumen yöllä kuorruttamiin puihin. Eihän tässä meinaa malttaa katsella tietsikan näyttöäkään, kun katseen vangitsee luonnossa eläväkuva.

 

On tähän mielentilan iloisuuteen muutakin syytä - saatiin oma esikoislapsenlapsemme kotimaahan pääsiäislomalle Riikasta, jossa on opiskellut yliopistossa vuoden alkupuolelta lähtien, eikä olla siten saatu tavata häntä kolmeen kuukauteen.

 

 

17.3.2016

Onkohan se ihmiselle sisäänrakennettuna, että aina pitää olla mielessä jäytämässä joku pahuksen huono omatunto? Tällä kertaa on pääkopassa sättimässä kuiskaaja, joka ilkkuu frouvan liikkumattomuutta. 

 

Kun tämän kanssani asuvan entisen himolenkkeilijän polvet eivät ole tänä talvena kestäneet kovin pitkiä lenkkejä, on itseltänikin urheilulliset harrastukset jääneet lähinnä hiirikäden liikutteluksi. Pitäisi olla joku personal trainer, joka aamuisin hoputtaisi ulos raittiiseen ilmaan. Toivottavasti asiaan tulee  pikainen ratkaisu ja päästään taas entisille elämänurille! Ortopedin lausuntoa odotellaan.

 

 

16.3.2016

Ystävyys on ikuista! No en minä niin hömppä vielä ole, että kuvittelisin ystävänpäivää vietettävän maaliskuussa. Tuo ajatus tuli kuitenkin mieleen, kun puhuin eilen puhelimessa vuosikymmenien takaisen ystävän kanssa. Joskus vaan käy niin, että elämän ruuhkavuosissa yhteydenpito ystävään voi hiipua työkiireiden ja kotivelvoitteiden paineessa. Nyt kun ystäväpiiristä kukin alkaa eläköitymään, löytyy aikaa myös vanhoille ystäville. Ja mikä parasta - jutut jatkuu niin kuin ei erossa olisi oltukaan. Yhteinen tapaaminen kasvotusten on suunnitteilla.

 

 

15.3.2016

Tänään meni ruokavalio melkein uusiksi, kun en saa syödä kokonaiseen viikkoon mitään sellaista missä on siemeniä, siis kiellettyjen listalla ovat juuri ne tykötarpeet, joita käytän lounaaseeni ja iltapalaani. Tomaattia, kurkkua ja marjoja tulee kyllä ikävä! Salaatissani keksin korvata ne porkkanoilla ja parsa- ja kukkakaalilla.

 

Ei en minä sairas ole, tai ainakaan en tunne sitä suoltani sairaaksi, jota ensi maanantaina tähystellään ja jonka vuoksi joudun nyt olemaan tällä ruokavaliolla. Tähystykseen sain kutsun, kun tekevät rutiinitarkastuksen muutaman vuoden takaisen suolentähystyksen jatkotoimenpiteenä. Onhan se ihan hyvä, että tarkkaillaan, vaikka toimenpide ei niitä maailman hauskimpia hommia olekaan.

 

 

14.3.2016

Mahtavaa! Olen oppinut nukkumaan jopa seitsemän tuntia yhteen putkeen! Kun iltaisin luita ja niveliä kolottaa ja ruumiin lämpökin nousee juuri ja juuri kuumeen puolelle, olen napannut nukkumaan mennessä tulehduskipulääkkeen. Sepä onkin ollut oivallinen konsti saada kunnollisen pitkät yöunet. Mutta eihän niin saisi tehdä!  Eihän noita kiputabuja pitäisi minään unilääkkeenä käyttää. No jos ei muutakaan konstia ole, enkä löydä tähän aikaan vuodesta sopivaa asuinpaikkaa, niin mennään sitten vaikka lääkkeiden voimalla!

 

 

13.3.2016

Jopa erehtyi eilen kuvittelemaan, että kevätpäivähän se siinä  meille sulojaan suopi! Kirkkaassa auringonpaisteessa haluttiin viedä kahvikuppinsa ja panniininsa ulos terassille Kuusijärven ulkoilukahvilassa. Eipä siinä kauan ehditty viihtyä - pakko oli siirtää peppunsa kylmältä penkiltä lämpimämpiin sisätiloihin. No voisiko nyt kuvitella, että terassikausi tältä vuodelta on epävirallisesti avattu?

 

 

12.3.2016

Yllätys yllätys - riviäkään painonhallinasta tai hallitsemattomuudesta en ole vielä lomani jälkeen tänne raapustanut! Varmaan usea on sitä jo ehtinyt ihmetellä, kun siitä aina niin ahkerasti lomani jälkeen vouhotan.

 

Lieneekö sitten tullut jonkinlainen yläraja vastaan, kun kolmessa kuukaudessa sain kerättyä kehooni vain yhden kilon lisää kanniskeltavaa? Voihan se olla, että thairuoka auttoi pitämään kilot kurissa, kun se koostuu paljolti riisiin ja kasvisten varaan. Riisi nyt ei ole kuulunut ruokavaliooni, mutta josko se on siellä jotain muuta, kuin mitä meidän kaupan hyllyiltä on saatavissa? Eikä ruokajuomana litkityt viinitkään näköjään aiheuttaneet mitään katastrofia, vaikka sitä siellä vähän pelkäsin. Hieno homma!

 

 

11.3.2016

Pölypeikko on ottanut residenssimme käyttöönsä sillä aikaa, kun olimme poissa kotinurkista. Sitkeästi olen yrittänyt ummistaa silmäni nurkissa vilistäviltä villakoirilta, mutta eilen auringonsäteiden tunkeutuessa ikkunoista sisään petti hermo. Ehkä seuraavalle sukupolvelle keksitään huushollit, jotka hoitavat itsestään pölyt pois nurkista - meidän on vaan oltava reippaita ja tartuttava imurin varten, haluttiin sitten tai ei.

 

Enkä yhtään tunne itseäni pirttihirmuksi, kun mies tällä kertaa vapaaehtoisesti tarjoutui imurointihommiin ja samalla pesi kylppärin ja vessat. Olin minä sentään ihan vähän apuna siirtelemässä kamojani siivouksen tieltä. Oman työpöytäni siivouksen siirsin tälle päivälle, kun se on talon pölyisin paikka kaikkine sähköjohtoineen ja vimpaimineen. Tänään on siis ryhdistäytymisen paikka!

 

 

10.3.2016

Hienoa - ehdin aamulla jo huokaillen toivoa, että kevätaurinko meille tänään kasvonsa näyttäisi, niin jopa puolenpäivän aikaan taivas repesi ja aurinko helotti sinisellä taivaalla, kun systerin päiväkaffeille Järvenpäähän ajeltiin. Ihmeellinen on auringonvoima mielialan kohottajana - silloin ei olla köyhiä, eikä kipeitä!

 

Kipeitä voidaan olla vasta illalla, kun aurinko on mennyt mailleen. Jonkun paikan pitää ihan vaan malliksi kipuilla, että olo tuntuisi kotoisalta. Ihan käsittämätöntä on tämä jalkaterien kolotus täällä kotomaassa. Taas tarvittiin "tiikeribalsamin" apua, kun illalla sänkyyn kapusin. Tuon balsamin hajukin jo karkottaa kivun, kun sitä vesissä silmin jalkoihin vetelee. Koko homman kruunaa pumpulisukat, joiden päälle puetaan vielä kunnolliset villasukat - ja vot - johan kipu asettuu! Pakko käydä vuosittain Thaimaassa, tuota jumalten balsamia hankkimassa!

 

 

9.3.2016

Vieläkään en ole täysin päässyt kotimaan kamaralle ainakaan henkisesti, vaan sielu tahtoo vielä vaellella Thaimaan lämmössä. Riittikö liki kolmen kuukauden siellä oleskelu siihen, että unissani olen yhä siellä? Eipä tuo ikkunastani avautuva harmaa ja sumuinen näkymä auttane asiaa mitenkään. Helpotusta tuskaan olen hakenut töllöttimen ruudulta, josta eilenkin ennen nukkumaan menoa katselin yhden pätkän "Helteistä helmikuuta", joka on kuvattu Phuketissa. Vielä on talletettuna monta jaksoa, joten thai-unia lienee luvassa jatkossakin.

FaceBook-seinänikin on tainnut jäädä sinne Taikkulaan, kun yhä vielä seinälle tulee thaikielisiä kauniita "ehdotettuja julkaisuja" ja myös paljon mainoksista on thai-kielisiä.

 

 

8.3.2016

Kenenkään naisen ei pitäisi sanoa:
"Minä olen vain nainen." Vain nainen!
Mitä enempää voisi toivoa olevansa?
Maria Mitchell

 

Onneksi olen syntynyt tänne demokraattiseen ja naisia ymmärtävään pohjolaan! Olisihan tuossa naisen asemassa vielä jotain pientä fiilattavaa täälläkin, mutta kun vertaa mediasta saamaansa kuvaa kanssasisarten asemaan muslimimaissa, ei voi olla kuin tyytyväinen vallitsevaan asian tilaan!

Itselläni on kotioloissa vähintään tasavertainen asema. Mies ei ainakaan ole asemaansa liiemmin valittanut, enkä itsekään täysin feministiksi tunnustaudu. Yhdessä on onnistuttu päättämään niin pienistä, kuin suuristakin asioista jo yli 45 vuoden ajan, joten koen, että olen saanut viettää Bigi-naisenpäiviä ympäri vuosien.

 

 

7.3.2016

Kätevältä emännältähän kaikki onnistuu! Kun matkalta palatessa nurkkaan ilmaantuu röykkiöittäin pyykkiä (kertonee siitä, että laukkuun on tungettu ihan liikaa tarpeetonta kampetta, jotka kuitenkin on pestävä, oli niitä sitten käytetty tai ei), saa pesukone laulaa päiväkaupalla, ennen kuin koko homma on selvitelty.

 

Lieneekö mikään ärsyttävämpää, kun avaat pesukoneen luukun ja sisältä ilmestyy puhdasta pyykkiä, joka on saanut pesussa valkoisen "karvapeitteen"! Hemmetti - johonkin taskuun on jäänyt paperinenäliina, joka nyt päreinä koristaa jokaista vaatekappaletta. No ripustanpa nyt pyykin kuitenkin kuivumaan ja nypin "karvoituksen" sitten kuivuneista vaatteista. Voi pyhä jysäys mikä homma! Koskahan sitä oppisi tarkistamaan ne taskut ennen pesukoneeseen laittamista!

 

 

6.3.2016

Ai ai - yläselkä ja hartiat kutiaa! Lieneekö taivaalta ropsahtanut tuolla päiväntasaajan seudulla yliannostus aurinkovitamiini D:tä? Saattaahan syynä olla myös tämä meidän  kuiva huoneilma, kun talvea tässä eletään ja lämpöpattereista on revittävä irti huoneistoon siedettävä lämpötila. Nyt sen eron Hua Hinin kosteaan ilmastoon verrattuna huomaa, kun pyykki kuivuu täällä sisätiloissa ihan nopsaan, mutta niin kuivuu ihokin.

 

Mies kaiveli kaapin perukoilta ilmankostuttajan, kun ihmeellinen köhä ilmestyi yöunia häiritsemään. Nyt meillä pörisee makkarin nurkassa purkki, joka tuo edes  hiukan thaimaalaista tunnelmaa (siellä kaukana yöunia siivitti ilmastointilaitteen hurina). Se köhäkin luikki ovesta tiehensä kosteutta hönkivää laitetta säikähtäneenä!

 

 

5.3.2016

No johan on pentele - pää on kuin käkikello - kukkuu miten sattuu! Olin illansuussa niin uupunut, että heittäydyin hetkeksi sohvan syliin telkkaria katselemaan. Olinpa siihen sitten nukahtanut "Ruususen iltaunille", jotka venähtivätkin yli kolmituntiseksi. Ei, ei syy ole missään viinin litkimisessä - ateriajuomana juotiin ihan terveellisesti  maitoa. Ja kuten arvata saattaa, eihän se nukkuminen enää onnistunutkaan omaan sänkyyn siirryttyä. Tässä sitä nyt tarinaa kirjoitellaan, kun kello käy jo yli kahta.

 

Näinköhän mummi jaksaa touhuta virkeänä viikareiden kanssa, jotka ovat tulossa mummilaan yökylään? Petruksen toivomuksena oli, että leivottaisiin yhdessä pipareita, jotka jäivät joulunaikaan leipomatta. Piparitaikinaa ei kaupasta löytynyt, enkä jaksa nyt millään ruveta sitä itse valmistamaan. Täytynee keksiä jotain muuta puuhaa, joka olisi helpommin toteutettavissa!

 

 

4.3.2016

Aamuvarhainen - kello lähestyy neljää. Kun herään, mietin missä maailman kolkassa sitä nyt herättiin. Ihan liian varhainen aamu nousta sängystä. Niin niin, mutta Thaimaassahan kello lähestyy jo yhdeksää - mutta nythän ei ollakaan Thaimaassa, joten luukut vaan umpeen ja unta palloon. EI onnistu! Miten monta vuorokautta tätä jet lagista (aikaerosta) kärsimistä vielä kestää, vai juuttuiko sisäinen kelloni sinne taikkujen aikaan? Sama juttu iltaisin - nukuttaa jo kello yhdeksältä. Sitkeästi saan sinniteltyä vielä tunnin ja selitän itselleni, että Thaimaassahan on jo yö ja kello käy jo kolmea, joten nyt on jo korkea aika ottaa vähän pidemmät nokoset. Toivottavasti tämä oman pään sisään rakennettu kello loksahtaa pian raiteilleen suloisen Suomen aikaa raksuttamaan!

 

 

3.3.2016

Tämä nyt on taas niin tätä!!!  On kuin neandertalilainen  alkuihminen olisi viskattu keskelle nykyaikaa. Kolmen kuukauden maailmalla humputtelu on tyhjentänyt pääkopan muistilevyltä kiitettävästi tietoa, jota nyt joutuu haparoiden kasaamaan. Kotoiselle kartalle olisi päästävä kiireen vilkkaa, että arkielämä alkaisi taas sujua entiseen malliin. Pirullista on, että asioiden hoitaminen vaatii tänä päivänä jos jonkinmoista salasanaa,   tunnuslukua ja käyttäjätunnusta, joiden kanssa on oltava huolellinen, muuten tulee äitiä ikävä. "Minnekähän minä olen senkin mahtanut pistää?" tulee olemaan päivän motto vielä usean päivän ajan.