EtusivulleMatkailun valikkoonOmat reissut-sivuBlogi-sivulle

Kreikka-blogi - Kreeta, Hania

Tule lukemaan matkakokemuksista Kreetan Hanian kaupungissa ja autoilusta ympäri saarta tämän blogin mukana!

 

 

 

 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

 

 

 

 

Kreeta - Hania

Matkalla 18.4. - 2.5.2015

 

 

 

1.5.2015

Nyt saa tää jo riittää - "kesäsukat" tehty ja naamankin väri vaihtunut kirjavan ruskeaksi, naururypyt erottuu entistä selvemmin. Kansa viettää vappupäivän piknikkiä rannoilla kirkkaan taivaan alla - siellä mekin joukossa elämänmenoa ihmetellään.

 

Mielestäni silloin on loma onnistunut, kun laukkuja pakatessa ei tunne kaihon tunnetta  loppuvasta lomasta, vaan kotiin lähtee jo ihan mielellään mieli ja kroppa virkistyneenä. Pääseehän tänne aina uudestaan - hyppää vaan koneeseen ja on perillä alle neljässä tunnissa.

Päivän kuvat

 

30.4.2015

Miehen silmätulehdus ei ainakaan maallikon näkemyksellä ole paljoa muuttunut. Onneksi hän kuitenkin ottaa asian ihan rauhallisesti ja lomaa yritetään kaikesta huolimatta jatkaa entiseen malliin. Vielä päivä jäljellä löhöillä rannalla ja lukea kotoa mukaan otettua lehtikasaa. Kylläpä sainkin vappuaaton makeat naurut, kun luin Aiju von Shönemanin haastattelua - tupakkia tupruttelevana frouvana hän loihe lausumaan: "Minulla on sellainen unelma, että olisin viimeinen tupakoiva nisäkäs ja pääsisin Korkeasaareen näytille. Siellä käyttäisin tietokonetta ja selailisin Facebookia häkissä. Lapset ottaisivat älypuhelimella kuvia hirviöstä, joka tupakoi. Aidassa lukisi: saa ruokkia, gluteeniton."

 

Vappuaattoa vietetään rauhallisesti kaksistaan - torilta aamulla ostettuja mansikoita ja kuohujuomaa nauttien. Illalliselle mennään johonkin lähistön rantakuppilaan.

 

Päivän kuvat

 

29.4.2015

Täysin erilainen loma-aamu. Miehen vasen silmä melkein umpeen muurautunut. Ei - en minä ole häntä silmään motannut, eikä tietääkseni kukaan muukaan, eikä itikoita tai muitakaan moskiittoja vielä tähän vuodenaikaan ole kiusaa tekemässä. Päätämme jättää aamulenkin tekemättä. Aamiaisenkin syömme sisätiloissa, kun parvekkeelle puhaltelee navakka tuuli.

 

On mies aiemminkin täällä Kreetalla lääkärin pakeilla käynyt, joten sinne samaan paikkaan on helppoa nyt suunnistaa. Eipä tarvinnut kauan lääkäriasemalla jonottaa, kun jo miehellä oli silmätulehduksen droppien resepti kädessä. Tohtori vakuutteli, että kun muistaa silmää lääkitä tipoilla kolmasti päivässä ja yöksi laittaa voiteen, niin huominen on jo paljon parempi. Nähtäväksi jää!

 

Päivän kuvat

 

28.4.2015

Luvassa oli hellepäivä (+30 astetta). Niinpä keksin, että päivää voitaisiin viettää pikkuisen Almiriidan kylän hiekkarannalla. Kaunis ranta kahtapuolta avautuvine merenlahtineen ja lumihuippuisine vuorineen. Tyytyväisinä levitettiin kamansa rannalle, mies puun varjoon ja itse siihen lähelle aurinkoon. Enpä ehtinyt istua tuolissani kahtakaan minuuttia, kun voimakas lämmin puhuri puhalsi silmät täyteen hiekkaa ja aurinkolaseistakin oli pidettävä kiinni kaksin käsin. Tuuli heitteli rannan kalusteita ja hiekkapöly pisteli iholla - pakko oli siirtyä keltaisena ja violettina kukkivalle suojaiselle kumpareelle. Tyhjä ranta täyttyi kuitenkin vähitellen auringonpalvojista - rusketushan on saatava vaikka sitten hampaat hiekkaa narskuen.

 

Päivän kuvat

 

27.4.2015

Ihan uskomaton taivaansini ja kesäfiilis, mutta navakka tuuli kuitenkin muistuttaa, että huhtikuuta tässä vielä eletään. Ja taas me kaksin avarassa maailmassa - tai ainakin niin erehdyttiin luulemaan aamupäivällä, kun kamppeitamme asettelimme Stavroksen kivierämaahan, jossa ei ristinsielua kummitellut naapurina. Jotakuta tuollainen tilanne voisi ahdistaa, mutta ei meitä, jotka on totuttu yhdessä nököttämään miltei puoli vuosisataa.

 

Kun matkaan on lähdetty "auttamaan" kreikkalaista taloutta jaloilleen, tuntuu pienikin apu ihan järkevältä. Niinpä miestä suretti, kun huushollin jääkaappi kävi yhtämittaa ja kulutti turhaan sähköä (ei meidän laskuun). Pakastelokero oli niin umpijäässä, että haittasi jo jääkaapin oven sulkemista. No kätevänä miehenä hän päätti aamutuimaan korjata asian - sulamista nopeuttamaan kattila kiehuvaa vettä jääkaappiin. Poks! Siinä hajosi lasinen hylly - olisipahan kerrankin avaruutta tämän perheen kylmälaitteessa! Sinnehän voisi nyt laittaa vapun kuohujuomankin pystyasennossa viilenemään. Isäntä oli kuitenkin hankkinut kaappiin uuden hyllyn meidän poissa ollessamme, joten sulatustoimenpide kannatti hoitaa kuntoon.

 

Päivän kuvat

 

26.4.2015

Voi kunpa nyt hallitsisi kreikan kielen. Ei siksi, etteikö täällä englannin kielellä pärjäisi, vaan kivaa olisi ymmärtää telkkaria katsellessaan, mistä poliitikot täällä parlamentissa niin kiivaasti keskustelee.  Ei liene vaikea arvata, että aiheena on varmaan Kreikan nykyinen taloustilanne. Sen keskustelun pauhun rinnalla on meidän eduskunnan  täysistunnot kuin pyhäkoulun touhuja. Erotinpa kerran puheenpulputuksen seasta tutun nimen "Jyrki Katainen". Olisikohan ne arvostelleet siinä puheessaan EU-parlamenttia?

 

Kissamosissa vietettiin pyhäpäivää - ei kaupungissa, vaan yksinäisessä lauhassa poukamassa kaupungin ulkopuolella.

Päivän kuvat

 

25.4.2015

Ihanan lämmin kesäaamu parvekkeella, merikin miltei pläkätyyni. Tänään lähdetäänkin retkelle saaren eteläpuolelle Paleohoraan. No eipä ollut kovin hyvä ajatus! Perillä meri myrskysi ja tuuli puhalteli sellaisella voimalla, ettei kaduille tehnyt mieli mennä talsimaan. No saatiinpa matkalla paljon silmänruokaa, kun kukkivan vuoriston läpi ajeltiin. Kiltisti palattiin pohjoisrannalle, jossa jäätiin Malemeen päivää viettämään.

 

Meitä ei lakkaa kummastuttamasta yksi pieni kreikkalainen omituisuus. Eilen jätettiin pöydälle kymppi varsin näkyvästi siivoojalle riksaksi. Siinä se oli paikallaan kotiin palatessamme. Samoin on käynyt täällä Kreikassa aiemminkin. Ilmeisesti täällä riksa jätetään vasta, kun huon lopullisesti luovutetaan.

 

Päivän kuvat

24.4.2015

Kaikki on niin suhteellista - kun kotimaassa lämpömittari näyttää aamuvarhaisella 15 astetta, ajattelee lenkille lähtiessään, että onpa lämmin aamu. Kun täällä käy parvekkeella toteamassa, että mittari jököttää 15 asteessa, alkaa ihmettelemään, miten tuonne tarkenee lenkkeilemään lähteä. Ja kuitenkin tuntuu sitten mukavalta, kun on saanut itsensä oven ulkopuolelle ja pääsee katselemaan kaupungin heräämistä ympärillään - kukot kiekuu täällä laitakaupungilla, ilma tuoksuu juuri leikatulta ruoholta ja kukkivilta maustekasveilta. Vanhankaupungin kapeisiin kujiin ja sokkeloihin ei kyllästy varmaan ikinä!

 

Kirkkaan sininen, pilvetön taivas - kiireetön löhöpäivä - missäpä muuallakaan kuin Staroksessa!

Päivän kuvat

 

23.4.2015

Taivas möllöttää paksussa pilvessä, kun aamuvarhaisella verhoja raottelen. Kun sadetta ei kuitenkaan ole luvassa, päätetään lähteä retkelle vuoristoon.  Fiksusti päätän pukea mustan neulemekon ja legginsit, kun siellä kuitenkin on kylmä. No ehkä vähän liioittelin sen viluisuuden suhteen, kun aurinko sitten ilmestyikin taivaalle ja jouduin autossa pyyhkimään hikipisaroita otsalta.

 

Vuoristokylä Splitissä käveltiin pieni lenkki ja jatkettiin jylhää solaa pitkin Plagiaan, jossa aiottiin mennä rannalle lounaseväitä syömään. HUI - kylmä tuuli vei viimeisenkin ajatuksen rantaelämästä, joten matkaa jatkettiin rannikon suunnassa eteenpäin. Ei ne vielä ole tänne ehtineet moottoriteitä rakentaa - olipahan taas varsinainen kinttupolku tiukkoine mutkineen (mies nautti - minä en). Navigaattorikin oli ihan pihalla ja horisi outoja ohjeitaan - "käänny tiukasti vasempaan", olisipa tullut kuhmu otsaan, kun siinä vasemmalla sattui olemaan jyrkkä vuorenseinämä.

 

Eikä me sitten tultu ihan sinne, mihin oltiin suunniteltu suuntaavamme, vaan tultiinkin Rethymnonin ruuhkaiseen kaupunkiin. Ihan sairas liikenne - ihmisiä menossa markkinoille autoilla, mopoilla ja kävellen. Äkkiä pois pois! Helpommin sanottu, kuin tehty! Yksi ramppi moottoritielle kohti Haniaa suljettu - pakko ajaa läpi koko pitkän kaupungin pääkadun. Yksi asia on varmaa - tänne ei tulla enää tällä lomalla sekoilemaan!

 

Ihan pikkuisen vaan alkoi kiukuttaa; nälkä ja pissahätä! Jopa on tyhmää, jos tämä reissu menee pelkäksi autossa istumiseksi. PELASTUS - muutaman kilometrin päästä Geranista löytyi suojaisa poukama, jonne rantauduttiin syömään terveellisiä eväitään ja kohti aurinkoa möllöttelemään (tarkoitta minä).

 

Päivän kuvat

 

22.4.2015

Miten hirvittävän väsynyt sitä onkaan lomalle lähtiessään ollut ja saanut kerrytettyä univajetta ihan tolkuttomasti. Kyllä tällä lomailulla on ehdottomasti virkistävä ja tervehdyttävä vaikutus - miten ihmeessä onnistunkaan nukkumaan yhdeksän tunnin yöunia? Jo pelkästään noiden unien vuoksi frouvalle tekee hyvää aina välillä vaihtaa maisemaa.

 

Eihän ne yölämpötilat täälläkään vielä kesäisiä ole, mutta ainakin luonto on tähän aikaan vuodesta parhaimmillaan. Koko ajan löytyy silmille uutta katseltavaa ja luonnon kauneudessa ihmeteltävää. Mukavaa on sekin, että turistikausi ei ole vielä alkanut, eikä mihinkään tarvitse jonottaa - ja palvelu pelaa! Eilisiltana syötiin illallista hotellin oman ravintolan terassilla auringonlaskua ihastellen. Oltiin ravintolan ainoat asiakkaat. Isäntä tuli ja teippasi ikkunan suojakankaita yhteen ja kantoi lämmittimen pöydän viereen, että meillä olisi mukava ja lämmin istuskella.

 

Päivää vietettiin tänäänkin Stavroksessa, josta näyttää tulevan meille tämän reissun suosikkipaikka. Karu kuunmaisema kraatereineen, taustalla pauhaava meri, lintujen sirkutus, yllä kirkas sininen taivas ja aurinko - siellä kaiken keskellä me melkein kaksistaan. Turvallinen olokin, kun lähellä on Naton tukikohta. Tämä on kyllä yksi kummallisimmista paikoista, johon ikinä olemme maailmalla eksyneet.

 

Päivän kuvat

21.4.2015

Totta, totta - kevyesti on tullut syötyä illallisilla. Eilen alkuruokana kreikkalaista salaattia, tsatzikia ja paahtoleipää, pääruokana hiiligrillissä paistettuja kanavartaita (perunat jätin syömättä). Ruokajuomana puolen litran karahvi valkkaria ja vettä. Täkäläiset ravintlat tarjoavat jälkiruoan, kun olet tilannut laskun. Useimmiten pöytään tuodaan pikkupullo krakia ja pari snapsilasia, neljä pientä baklavaleivosta ja kreikkalaista paksua jogurttia appelsiini- tai persikkahillon kanssa. Varsin kevyeltä kuulostaa - vai mitä? Ruokajuomineen (mies joi 2 pullollista Mythos-olutta) koko illallinen maksoi 32 € - ei paha!

 

Aamukahdeksalta kirkas taivas, lämpöä 16 astetta, lievä tuulenvire - hui, pakko laittaa pitkähihainen paita aamulenkille. Virhe! Kyllä pikkupaidassakin tällä kelillä tarkenee liikkua. Aamiainen katettiin parvekkeelle, mutta viimeisen kahvitilkan ja jogurtin päätin nauttia sisätiloissa, kun merenhenkäys puhalteli koleana aamiaistaan nauttivien niskaan.

 

Eilisen mukavan rantakokemuksen jälkeen päätettiin palata nauttimaan auringosta ja lämmöstä Stavrosin suojaisaan poteroon. Matkalla poikettiin Kalivesiin ja Almiriidaan verestämään Kreetan muistojamme.

Päivän kuvat

 

20.4.2015

Tihrustan vuoteessa yöpöydän kelloa - 6:34. Kylläpä taas tuli nukuttua kunnon yöunet! Mies vieressäni on vielä umpiunessa - nukkukoon! Huoneessa on hämärää, aamu vasta sarastamassa, tuntuu kolealta. Kuitenkin päätän nousta ja vetäistä paksun viittahuivin harteilleni. Ikkunan takana taivas paksussa pilvessä, myrskyävän näköinen meri. Eihän sääennuste mitään kehnoa keliä tälle päivälle veikannut! Jotain positiivista tämä ikääntyminen on mukanaan tuonut - enää ei pilvinen päivä pysty naista lannistamaan. Nythän raaskitaan mennä vaikkapa shoppailemaan.

 

Edelliseltä Kreetan reissulta muistuu mieleen JUMBO-tavarataivas, josta voi pikkurahalla hankkia kaikkea tarpeellista tänne lomahuusholliin. Kynttilöillä voi saada lämpöä ja kodikkuutta, pöytäliinan hankinta on myös paikallaan. Pienistä kahvikupeista ei ole mukavaa nauttia aamukahveja, siispä kunnolliset mukit oli hankittava. Oi voi - jo kahtena iltana olen joutunut ryystämään valkkarini tavallisesta juomalasista, eikä kaupasta löytynyt oikeaa viinilasia nytkään - no jonkinmoinen kantalasi sentään, se saa luvan kelvata.

 

Ja mikä parasta, heräteostoksena löydettiin pienet, keveät aurinkotuolit alle kahdella kympillä. Niitäpä päästiinkin testaamaan, kun taivas repesi kirkkaan siniseksi kaupasta ulos astuessa. Nopeasti ostokset kotiin, reppu eväineen auton takapenkille ja nokka kohti Stavroksen rantaa (Zorbaksen kotisatama). Mainio juttu nämä omat jakkarat - mereltä puhaltava tuuli ei haitannut lainkaan, kun haettiin niille sopivan suojaisa potero.

Päivän kuvat

 

19.4.2015

Kun lomalle lähtee umpipuhkiväsyneenä, on ihan varmaa, ettei ensimmäinen päivä lomakohteessa ole niitä loman parhaita päiviä. Teknisesti kaikki sujui ihan moitteettomasti - lento oli jopa hiukan etuajassa perillä ja autovuokraamon poika meitä jo kentällä odottamassa. Hotellikin löytyi pienen hakemisen jälkeen, kun kadun nimi oli tiedossa, muttei talon numeroa, joita täällä ei näytetä harrastettavan missään.

 

Hotellin sijainti ihan meren rannalla lähellä Hanian vanhaa kaupunkia on ihan niin kuin olimme halunneet. Pieni kulttuurishokki tuli heti huoneen ovesta sisään astuessa - kalustus oli suoraan 60-luvulta. Mitäpä tuosta, kun näkymä parvekkeelta merelle ja rantaravintolaan miellyttää silmää. Siellä parvekkeellahan kuitenkin aikaa vietetään eniten.

 

Pitkän päivän päätteeksi ei jaksettu lähteä kaupungille riekkumaan, vaan käytiin syömässä oman hotellin ravintolassa ja tultiin nukkumaan jo kahdeksalta. Kyllä kellon ympäri nukkuminen tekee ihmeitä väsyneelle sielulle. Aamulla kämppäkin tuntui ihan mukavalta ja elämä hymyili jälleen.

 

Sunnuntaiaamuna lämmintä 20 astetta ja aurinkoista - rauhallinen aamulenkki, aamiainen parvekkeella, eväät reppuun ja tien päälle punaisella paholaisella. Täällä on ihana alkukesä - tienvarret kukkii keltaisia pensaita, valkoisia Kalloja, sinistä Elämänlankaa, tulipunaista Unikkoa, appelsiini- ja sitruunapuut täynnä hedelmää. Joutessaan ajeltiin 80 kilometrin päähän saaren eteläkärkeen Elafonisiin pyhäpäivää viettämään. Eipä ollut vielä tungosta rannoilla!

 

Päivän kuvat

 

Kreikka-sivut

Matkakertomuksia, blogeja, matkakuvia, tietoa paikkakunnittain....

 

 

Mitä matkalle mukaan

 

Tunnisteet: matkakertomus Kreikka, Kreikan matkakertomuksia, Kreikka blogi, Kreikan matka, Kreikan kuvia, kokemuksia Kreikasta, Kreeta matkakertomus, Kreeta blogi, Kreeta kuvia, matkakohde Kreeta, Hania, matkakertomus Hania, matkablogi Hania