EtusivulleMatkailun valikkoonOmat reissut-sivuBlogi-sivulle

Kreikka-blogi - Lefkas, Nidri

Matkakokemuksia

Tule kokemaan tunnelmia Kreikan mantereelle Lefkasin kaupunkiin tämän blogin mukana!

free web graphics bar

 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

 

 

 
  

 

  

 

 

Kreikka - Nidri

Matkalla 8.9. - 22.9.2014

 

 

 

22.9.2014 

Nyt riittää tämä rannoilla löhöily, aperitiivit rantakuppiloissa auringonlaskun ihailuineen ja illallispaikan valinnanvaikeus.  Viini ja olut vaihtuu vedeksi, mutta ruokailuun ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, koska leipää, perunaa ja muita hiilareita on täälläkin yritetty vältellä.

 

Eniten kotimaahan paluussa hirvittää kylmenevä, kosteaksi muuttuva ilma, pimenevät aamut ja illat. Ja kuitenkin -- IHANAA palata kotiin!

 

Päivän kuvat

 

21.9.2014 

Laivan keula, meren tuoksu, auringon kulta, tukka tuulessa hulmuten mentiin saaresta toiseen. Yhdeksän tuntia meren hengessä - siinä eilisen päivän touhut. Kuvat kertokoon puolestaan.......

 

Päivän kuvat

20.9.2014 

Voi ei! Kauan ei saatu esteettömästi nauttia kauniista merimaisemasta rannalla, kun itänaapurin nuori pariskunta päätti leiriytyä eteemme ihan siihen varpaitamme hipoen. No mutta - pulinat pois, tämähän on yleinen vapaa ranta. Sanaakaan ei heidän tarvinnut sanoa, kun jo arvasimme, mistä päin maailmaa he ovat kotoisin - käyttäytyminen paljastaa paljon. Sattui vaan olemaan yleinen kulkuväylä siinä kohtaa rantaa, mihin he rantapyyhkeensä, uimapatjansa ja aurinkovarjonsa levittivät. Siinä sitten rannalla liikkujat joutuivat rymyämään puskissa heitä väistellessään. Eikä siinä kaikki - lopullisesti väylän tukkivat neljä venäläisnaista, jotka valtasivat loput rantakaistaleesta.

 

Huolestuneena kuuntelin, kun heille kaupattiin merellistä päivää laivalla - toivottavasti ei ole sama alus, jonne tänään olemme lähdössä. Ehdottomasti en halua samalle laivalle venäläisten turistien kanssa - kokemusta on!

 

Päivän kuvat

 

19.9.2014 

Mikä ihme tässä rantatuolissa löhöilyssä oikein viehättää? Enhän minä jaksa olla paikallani kotimaassakaan, vaikka aurinko kuinka porottaisi. Lieneekö kovin terveellistäkään? No nykyinen ihonväri kertoo, että D-vitamiinia on tullut nautituksi ainakin muutaman kuukauden tarpeet.

 

Ihan uutta on, että huuliinkin on vedeltävä kertoimia, ettei muistuttaisi illan tullen huuliapinaa tötteröisine alahuulineen.  Onneksi muotivillitystä botoksilla täytettyine huulineen ei paljon ole enää nähtävissä. Sen sijaan ihmettelen etenkin naisten tatuointivillitystä. Itse en voisi kuvitella kulkevani suurilla ruusuilla koristelluin säärin. Ja miten joku uskaltaakaan kuvioittaa ornamenttipaidan hartioidensa ja käsivarsiensa koristeeksi  - itse kyllästyisin moisiin koristuksiin alle viikossa. Luomua sen olla pitää - mieluummin auringon ruskeaksi paistamaa!

 

Päivän kuvat

 

18.9.2014 

Viimeisiä hetkiä autoilevana perheenä vietetään. Tänään käydään vielä tekemässä juoma- ja ruokavaraston täydennys Lefkadan Lidlissä ennen auton luovutusta; sitten on opeteltava elämää Nidrin pikkukaupungissa ja tulemaan toimeen ilman autoa. Eilen ajeltiin vielä Vasilikin kaupungin rannalle, jossa suosikkipaikkamme olikin jo laittanut pillit pussiin tältä sesongilta. Viereisen kuppilan rannalla sitten paistateltiin päivää kirkkaan taivaan alla.

 

Ehkä tämä autoilu näillä kiperän mutkaisilla, mäkisillä teillä on taas opettanut hiukan kärsivällisyyttä töppöileviä, hidastelevia turistikuskeja ja henkensä uhalla kaahaavia kreikkalaisia maantiekiitäjiä kohtaan. Varmaa on, että ohituskiellon ja 50-rajoituskyltin jälkeen kreikkalainen painaa ohi juuri siinä pahimmassa kurvissa, jossa ei taatusti pysty näkemään nenäänsä pidemmälle. Ärsyttääkö autovuokraamon tarra edessä kulkevan takaluukussa näitä tekemään itsetuhoisia ohituksia?

 

 

17.9.2014 

Miten paljon tänne Kreikan rannikolle onkaan ripoteltu pienvenesatamia! Niissäpä on mukavaa kävellä katselemassa ökyrikkaiden megapaatteja ja kalastajien yhdenmiehen hellyttäviä pursia. Eilen niitä katseltiin aamulenkillä Messolonghissa ja nyt tänään täällä Nidrin kotikylässä. Voi miten helppoa keskieurooppalaisten on autoilla tänne vuokraamaan paatti, jolla seilailla lämpimillä vesillä. Sen näkee satamiin pysäköityjen autojen määrästä - saksalaisia, ranskalaisia, italialaisia, hollantilaisia, itävaltalaisia.... Yhtään suomalaista autoa ei olla vielä tällä reissulla bongattu. Jos luoja suo, ensi syyskuussa täällä Kreikan saaristossa ja mantereella pyörii ainakin yksi sellainen!

 

Päivän kuvat

 

16.9.2014 

Auton pölykapselit takakonttiin ja menoksi - operaatio oli todella tarpeellinen, kun jo yksi pölykapseli on menetetty jossain tien kuopassa. Navigaattori on hieno laite, joka tuottaa jatkuvasti täällä Kreikan maastossa yllätyksiä oikopolkuja etsiessään. Taas osuttiin ihailemaan kreikkalaista maaseutua vuohilaumoineen ja antiikin raunioineen - välillä tuli uskonpuute siitä, että oltaisiin menossa muualle kuin helvettiin - tie oli taas omaa luokkaansa - kuoppia ja monttuja ei menosta puuttunut!

Perillä Messolongian kaupungissa ei turistit pörräile kaduilla - ollaan siis aidossa Kreikassa. Lounasrantaa etsiessämme törmättiin ennen kokemattomaan paikkaan. Mereltä vallatulle alueelle tehdylle tienpätkälle laittauduimme katselemaan paikallisia, jotka hakivat merestä tummaa möhnää ja voitelivat sillä itsensä päästä jalkoihin. Saven annettiin kuivua ihoon kauan ennen meressä puhdistautumista. Olisikohan tuo tökötti auttanut selluliitin poistossa?

 

Päivän kuvat

 

15.9.2014 

Lomallakin elämä vakiintuu päivittäisiin rutiineihinsa. Pitkien makoisien yöunien jälkeen tunnin aamulenkki rannalla venesataman aamutoimia katsellen. Itse laitettu aamiainen parvekkeella (kahvia, kinkkua, juustoja, kananmunaa, vihanneksia, jogurttia - ei leipää) naapuritontin kanatarhan ja ison bernhardinkoiran elämää seuraten. Autoillen ympäristön jollekin rannalle päivää viettämään. "Kotiinpaluu" illansuussa, suihkussa käynti, iltamekko päälle ja menoksi. Aperitiivit jossain rantakuppilassa ja illallispaikan etsintä. Eikö kuulostakin jo tylsältä rutiinilta?

 

Tänään tehdäänkin poikkeus tähän käytäntöön ja ajellaan mantereelle Messolongin kaupunkiin, jossa yövytään Theoxenia-hotellissa.

 

Päivän kuvat

14.9.2014 

Huh huh! Taas kiipeiltiin vuoren seinämillä pitkin autonlevyisiä, kuoppaisia kinttupolkuja, kun löydettiin olevinaan oikotie matkalla Porto Katsikiin. Viimein polku kävi niin heiveröiseksi, että pakko oli kääntyä ja lähteä kulkemaan laveampaa reittiä. No ainakin saatiin kokea piinaavaa jännitystä ja huikeita maisemia "koko rahalla". Eikä tie itse Porto Katsikin rantaan ollut kummoinenkaan, kapea ja tiukkamutkainen, täynnä syviä monttuja. Pienissä kylissä mentiin autonkylki miltei seinää raapien, kun turistien vuokraamat autot väisteli toisiaan.

 

Pienikiviselle rannalle laskeuduttiin alas 90 porrasta. Miten luonto voikaan maalata veden noin kirkkaan turkoosiksi? Ja voih! - rannalla ei ollut aurinkotuoleja, joten siihen vaan maahan pyyhkeen päälle istumaan. Tunti siinä paahtavassa, tuulettomassa helvetissä jaksettiin hikoilla ja siirryttiin miellyttävämmälle, tuuliselle rannalle harrastustensa (kirja / sanaristikot) pariin. Kun keväällä etsitään täältä etelänmailta suojaisaa, tuuletonta poukamaa, ei näin helteisellä syyskelillä sellaiseen pätsiin halua mennä hikoilemaan!

 

Päivän kuvat

13.9.2014 

Voi ihme, ei mies mikään horopää olekaan, kun muisti vielä vuosien takaa meidän suosikkirannan, Ammoudia, nimen lähellä Pargan kaupunkia. Sinne n. 100 kilometrin päähän  ajeltiin pilvistä päivää viettämään. Kovin on tehokas tuo säteily pilvisenäkin päivänä vielä näin syyskuussakin - olin rannalla vain kymmenisen minuuttia nenä kohti taivasta ilman aurinkorasvaa ja kas!, johan illalla nokka ja poskipäät punoittivat.

 

Täpötäydessä Pargan kaupungissa löydettiin kuin vahingossa parkkipaikka ja päästiin verestämään lomamuistoja rantakadun lounaskuppilaan. Turistikauden loppumisesta ei näy merkkiäkään, niin täynnä turisteja olivat rantakadun kuppilat ja uimaranta.

 

Kotimatkalla pamautettiin tiessä olleeseen terävään reikään niin, että pakko oli pysähtyä vähän matkan päässä tarkastelemaan vaurioita. Molemmat oikean puolen pölykapselit olivat tiessään. Niitä palattiin takaisin etsiskelemään ja ihme kyllä ne jopa löydettiin.

Päivän kuvat

 

12.9.2014 

Kun sääennuste lupasi pilvistä iltapäivälle, päätettiin viettää aikaa maisemia katsellen auton tuulilasin läpi. Tulipa tuo pilvisyys sopivasti, kun kummankin olkapäät jo aristavat ja vatsanahkakin punoittaa uhkaavasti.

 

Niinpä ajeltiin monen tunnin mittainen reitti omasta kylästä Prevezaan, Artan kaupunkiin, Amfilofiaan, Vonitsasta Lefkaksen kautta kotiin. Matkalla löydettiin idyllinen hiljainen poukama, jonne jäätiin hetkeksi nauttimaan lounasta. Jo alkuillasta luonto järjesti meille oman mahtavan näytelmänsä, kun ukkonen jyrähteli mallikkaasti vuorten seinämistä ja sade ropisi parvekkeelle. Illalliselle pääsemistä jouduttiin odottelemaan, kun optimistina jätettiin sateenvarjot kotoisia sadekelejä odottamaan omaan  kotinurkkaan. Ehkä tänään onkin sitten ukkosen jälkeen raikkaampi ilma hengittää!

 

Päivän kuvat

 

11.9.2014 

Jos kuvittelee, että pienet asiat on korjattavissa hetkessä, kuvittelee väärin. Auton hälytysääni sen kun paheni ja vei melkein järjen. Vuokraamosta kerrottiin, että apua ongelmaan olisi tänään saatavissa vain pääkonttorilta Lefkaksen kaupungista (15 km:m päästä). Kuin ihmeen kaupalla osuttiin toimiston nurkalle Lefkasissa, mutta ristin sieluakaan ei ollut paikalla. Kierrettiin siinä sitten kaupunkia odotellessamme, mutta ketään ei vaan ilmestynyt paikalle. Mies keksi, että ääni lakkaisi, jos sulakkeen ottaisi pois paikaltaan. Hanskalokerosta löytyi auton käsikirja, mutta eipä siitä ollut paljon apua - täyttä hepreaa kreikkalaisine aakkosineen. No ehkä sen sulakkeen saisi selville kokeilemalla - pah! puuttui vain sopiva työkalu.

Niinpä ajettiin sillä huutavalla autolla pienen matkan päähän Agios Nikitan lähellä olevalle rannalle päivää viettämään toivoen, että paluumatkalla toimistossa oltaisiin paikalla. Ja viimein tärppäsi, mutta oikea paikka olikin siinä ihan kiven heiton päässä. Kolmeen otteeseen vikaa korjattiin, ennen kuin huutava haamu saatiin vaikenemaan. Taas sitkeys palkittiin!

 

Päivän kuvat

 

10.9.2014 

Uskomatonta! Miten sitä pystyykin nukkumaan kymmenen tunnin yöunet? Kyllä tällaisella lomailulla on ihmeitä tekevä voima. Poissa on kaikkinielevä väsymys - jokohan nahkastani nyt kuoriutuu letkeän kiireetön mukava ihminen? Siihen olisi nyt tarvettakin, kun siippani ja minun on opittava elämään sopuisasti rinnakkain sata neliötä pienemmässä kämpässä kuin kotioloissa - kyllä siinä sopeutumista ja huumoria kysytään!

 

Automme takapenkillä kulkee matkassamme näkymätön salamatkustaja, joka paljastui meille siitä, ettei se pirulainen osaa käyttää turvavöitä. Jyrkässä kaarteessa alkoi kimeä hälytysääni soimaan ja kojelaudassa merkkivalo kertoi, ettei kaikilla matkaajilla ollut turvavyötä. Niinpä mies kiinnitti nyt takapenkin turvavyöt paikoilleen, ettei haamun tarvitse mutkissa penkiltä putoilla. Tosiasiassa vika taitaa olla jossain johtojen liitännöissä, kun vika vaan paheni Vasilikin päiväretkeltä palattaessa. Ilmeisesti viasta täytyy mennä valittamaan tänään autovuokraamoon.

Päivän kuvat

 

9.9.2014 

Kotini on linnani - ulkomaillakin - vaikka onkin pelkkä pieni hellahuone! No tähän tunteeseen olen kyllä osannut varautua. Kun uuteen majaan tullaan matkasta väsyneinä, ei majapaikka läheskään aina vastaa esitteen perusteella  muodostettua mielikuvaa, jossa  panoraamakuvauksella saadaan kopperokin näyttämään palatsilta. Nytkin olosuhteet alkaa tuntua jo siedettäviltä, kun pienen parvekkeen edestä avautuu näkymä vehreään puutarhaan.

 

Vähäiseksi tulee varmaan hotellissa oleilu muutenkin jäämään, kun heti matkalaukkujen purkamisen jälkeen haettiin vuokraamosta menopeli, jolla aiotaan hakea lomavirkistystä kymmenen päivän ajan. Tuntumaa uuteen kotipaikkaan ehdittiinkin jo saada hakemalla perusruoka- ja juomavarasto 15 km:n päässä olevasta Lidlistä. Melkoinen sähläys käy täällä omalla kylälläkin, kun kansa pyörii keskustassa jalankulkijoiden seassa parkkipaikkoja etsimässä. Tähän onnellisten autoilijoiden joukkoon meidätkin on nyt sitten vihitty!

 

Päivän kuvat

 
 

Kreikka-sivut

 
  Matkakertomuksia, blogeja, matkakuvia, tietoa paikkakunnittain....  

 

 

 

Mitä matkalle mukaan

 

Tunnisteet: matkakertomus Kreikka, Kreikan matkakertomuksia, Kreikka blogi, Kreikan matka, Kreikan kuvia, kokemuksia Kreikasta, Lefkas matkakertomus, Lefkas blogi, Lefkas kuvia, matkakohde Lefkas