Tammikuu 2014

Tammikuu 2013

Marraskuu 2011

Marraskuu 2007

Kaikki Thaimaan matkani

 
 
 
 
 

Matkakokemuksia Hua Hinistä

 

 

Thaimaa - Hua Hin

Tammi - helmikuu 2015

 

Bigin sivulle

 

=> HUA HIN - SIVU

 

 

1.3.2015 aamu

Viimeinen iltapäivä Thaimaassa kului jokivarren elämänmenoa ja lentokoneiden laskeutumisia  katsellessa. Vilkkaalla Bangkokin kentällä riittää vilskettä, kun koneita laskeutuu ja lähtee varmaankin minuutin välein.

 

Niin äkkiä sitä ihminen tottuu tähän lämpimään ilmastoon, ettei enää muista miten kotimaan talvessa pukeudutaan. Hemsketti - Hua Hinissä huolella pakatut laukut jouduttiin vielä täällä viimeisessä etapissa avaamaan uudelleen ja penkomaan esille sukat, joita ei ole koko aikana tarvinnut käpälöidä, sukat kun sattuu olemaan niitä turhanpäiväisiä vaatekappaleita, joita joutuu kuljettamaan mukana vain kotimaan paluumatkaa varten.

 

Terveiset ja kiitokset mukavasta seurasta kaikille täällä Hua Hinissä meidän kanssamme yhteisiä hetkiä viettäneille. Toivotaan, että maailmassa säilyy rauha ja järjestys, niin että voidaan tavata vuoden päästä täällä Hua Hinissä samoissa merkeissä!

Päivän kuvat

Video

 

28.2.2015 aamu

Eihän tässä ole kuin yhdeksän kuukautta ja rapiat, kun tänne palataan joulunaikaa viettämään pesueensa kanssa. Kun meitä on niin iso kahdeksan hengen ryhmä (me ja tyttären perhe), oli hotellivaraus tehtävä jo näin varhaisessa vaiheessa. Tuntuuhan se vähän hurjalta, kun Wannara-hotelli laskutti hotellivuokran jo nyt yhdeksän kuukautta ennen meidän tänne saapumista. No riskejä tässä elämässä joutuu sietämään, jos tekee pitkän tähtäimen suunnitelmia ja luottokortilla maksettaessahan vakuutus korvaa maksun, jos jostain pakottavasta syystä matka peruuntuu.

 

Suunnitelma on, että tyttären perhe lentää kahden viikon loman jälkeen kotiin ja me jäädään vielä vuoden vaihteeseen saakka Wannaraan ja muutetaan tammikuun alussa tänne saman talon suojiin - eri huoneistoon kuin nykyinen. Huoneisto on jo varattu kahdeksi kuukaudeksi (tammikuun vuokrakin jo maksettu). Aurinkopunkat ja muuta tavaraa saatiin jättää varastoon varausta hoitaneen Rungin kotiin.

 

Puoliltapäivin noustaan mukavaan bussiin, joka vie meidät Bangkokin kentälle, josta siirrytään vielä yhdeksi yöksi Aranta-hotelliin.

 

Päivän kuvat

 

27.2.2015 aamu

Miten voi olla, että nämä loman viimeiset päivät muuttuvat väkisinkin tunnelmaltaan erilaisiksi, vaikka kotiinlähtöä ei tarvitsisi vielä niin paljon ajatellakaan! Osansa lienee silläkin, että talon uima-altaalla väki on vähentynyt, kun sesonki alkaa olla ohi ja ihmiset lentäneet koteihinsa.

 

Yksi matkalaukku pakattiin jo eilen, että nähtäisiin, miten paljon tavaraa on tullut hamstratuksi näiden kahden kuukauden aikana. Jotain pieniä ostoksia käytiin vielä tekemässä illalla yötorilta. Nyt en enää aio ostaa yhtikäs mitään tällä reissulla, ellei nyt joku ihana houkutus ehdi vielä hyppiä silmille tuolla kauppakeskuksessa.

Päivän kuvat

26.2.2015 aamu

Mukava iltapäivä uusien ystävien talossa Siam Pridessa - päiväkävelyllä rauhallisilla kylän kujilla ja uima-altaassa vilvoitellen. Maukas illallinen paikallisessa thai-ravintolassa ystävällisen henkilökunnan hoivaamana. Kiitos Sinikka ja Hannu, että päästiin nauttimaan maaseudun rauhasta ja tutustumaan uuteen ympäristöön.

 

Päivän kuvat

 

25.2.2015 aamu

Eilisaamupäivällä sokkotreffit Market Villagessa! Näinkin hauskaa voi tapahtua, kun joillakin on rohkeutta ottaa reippaasti yhteyttä vieraisiin ihmisiin. Sinikka oli lukenut matkablogiani ja kirjoitti palautetta  vieraskirjaani, joka sitten jatkui "kirjeenvaihtona" ja päätyi eiliseen tapaamiseen. Rattoisasti vierähti kolme tuntia Mix&Matchin terassilla ja juttua piisasi. Tänään tapaamme uudet ystävät uudelleen.

 

Hyvä olikin pakoilla aurinkoa eilisen aikana, kun edellisenä päivänä aurinko pääsi yllättämään vanhan rouvan ja kuvioi kasvot punaisiksi paisteellaan. Sitähän jo kuvitteli kuuluvansa neekeriheimoon, eikä mitään tällaista yllättävän polttavaa vaikutusta osannut odottaa.

 

Illalla ystävät Annukka ja Markku olivat meillä "alkupaloilla". Illallispöytä oli varattu Eat @ HuaHinistä.

Päivän kuvat

 

24.2.2015 aamu

Aiemmilla reissuillani en ole täältä paljon kynsilakkaa ostanut, kun olen sen joskus todennut perin kehnoksi laadultaan. Nytpä viikon testini jälkeen totesin sen ihan kelvolliseksi, varsinkin jos käyttää aluslakkaa. Siispä suunnattiin illalliselle "romutorille" (Grand hotellin vieressä) ja hankkimaan niitä 4 pulloa kotiin vietäväksi - riittää varmaan seuraavaan thaimaanreissuun saakka, kun varastossa on jo ennestään 4 pulloa!

 

Kun kaksosille tuliaisiksi aiottuja "Bayer-München"-pelipaitoja ei onnistuttu sitkeistä etsinnöistä huolimatta löytämään Market Villagesta, ajateltiin niiden löytyvän täältä torilta. Turha luulo - täytynee tehdä vielä yksi reissu yötorille, jossa on enemmän tavaraa tyrkyllä.

 

Päivän kuvat

 

23.2.2015 aamu

Lähtölaskenta alkoi - viimeinen lomaviikko! Mieli on kaksijakoinen; toisaalta on mukavaa jo palata pitkältä lomalta kotiin, toisaalta ajattelee kaiholla näitä jäljellä olevia Hua Hinin päiviä. Mutta, mutta - lämpötila tuntuu täällä nousevan päivä päivältä, joten pohjolan tytön on parasta poistuakin täältä helteeseen paistumasta. Kun lämpötila huitelee 30 asteen paremmalla puolella, on meillä valkoihoisilla hiki pinnassa. Tuuleekin etelästä ja tuntuu kuin joku suurella hiustenkuivaajalla mereltä mantereelle tohottaisi.

 

Huomaatko? Tässä sitä yrittää jo itseään psyykata täältä lähtemisen kivulta.

 

 

22.2.2015 aamu

Mukavaa oli palata reissulta takaisin kotiin Hua Hiniin. Tykkään ehdottomasti Hua Hinistä enemmän kuin Phuketista. Tämä on paljon aidompi paikka asua ja olla.

 

Eilinen kymmenen tunnin bussimatka ei ihme kyllä tuntunut yhtään pitkästyttävältä. VIP-bussin toisen kerroksen ikkunoista oli mukavaa katsella vehreitä thaimaalaismaisemia - kookospalmuplantaaseja, kumipuumetsiä, ananasviljelmiä, sokeritoppavuoria ja pikkukylien elämänmenoa. Bussiemäntä toi heti aamiaiseksi pullon vettä, pillimehun ja pakkauksen, jossa oli kahvitarvikkeet ja kaksi muffinssia. Hintaan (1.011 batia / hlö) sisältyi myös ravintolan thai-lounas keittoineen, riiseineen ja lisäkkeineen.

 

Ihmetyttämään jäi se, miksi bussi pysähtyi tietyissä paikoissa ja bussiemäntä juoksi kirjoittamaan sinne johonkin vihkoon jotain. Lieneekö ollut jonkinlainen seurantasysteemi?

Päivän kuvat

21.2.2015 aamu

Eipä näytä EU:n talouspakotteet vaikuttaneen sitä tai tätä velivenäläisten matkailuun tänne Phuketiin. Huh huh - tuntuu, että vähintään joka toinen vastaantulija olisi tuolta Russsiasta kotoisin. Ravintoloiden kylttejä näkee venäjänkielisinä (pektopah) ja ruokalistoissa on teksti myös venäjäksi. Enpä ole vielä missään törmännyt näin selkeästi venäläiseen lomakeitaaseen. Olikohan kovin törkeästi (rasistisesti) ajateltu, kun eilisaamuna päätettiin jättää aamulenkki väliin ja mentiinkin aamiaiselle ani varhain, ennen kuin rakkaat itänaapurimme ehtivät ronkkia tarjoilupöydät.

 

Reippaita oltiin - keskipäivän helteessä lenkkeiltiin Kata Beachille saakka, tosin välillä ostoksia tehden ja yhdellä huurteisella istuskellen. Hotellille palatessa ala-aula oli veden vallassa suursiivouksen vuoksi. Vaikka sanoimme, ettei meillä mitään kiirettä ole, tarttui kerrosemäntä kumisaappaissaan minua kädestä, sanoi "madame" ja niin tepsuttelimme yhdessä sirosti aulan poikki kuin vanhain tansseissa. Huvittuneena ajattelin, että taluttaakohan joku thai-poika taakse jäänyttä miestänikin vaarallisen liukkaan alueen poikki. Onneksi ei sentään - ihan itse joutui raukka kahlaamaan vesilammikossa.

 

Taksin pitäisi tulla noukkimaan meidät hotellilta klo 6:00 ja kiidättää Phuket-townin bussiasemalle, josta bussi Hua Hiniin lähtee klo 7:30. Vähän jännittää - siihen bussiin on ehdittävä, sillä seuraava bussi lähtee vasta klo 16:00 ja liputkin on jo hankittu tähän aamuvuoron linjuriin.

 

Päivän kuvat

20.2.2015 aamu

Huh hellettä! Kyllä täällä Phuketin saarella on selvästi kuumempi, kuin Hua Hinissä, mutta onhan tämä 600 kilometriä etelämpänäkin ja lähempänä päiväntasaajaa. Helteestä huolimatta tallusteltiin eilen Karonin rantoja ainakin 9 km ja hikirätti oli enemmän kuin tarpeellinen seuralainen!

 

Kummallista, ihan käsikirjoituksen mukaan päästiin Karonille ja aamupalaa nauttimaan katuvarren kuppilaan. Yöllinen sadekin oli tauonnut ja pilvet haihtuneet saaren yltä. Jonkin söhlingin vuoksi ei päästykään majoittumaan varattuun hotelliin, vaan majoittivat meidät saman ketjun sisarhotelliin kauemmaksi rannasta. No eipä tuo harmita, kun hotelli on fiinimpi, kuin aiemmin varattu asumus - uima-allaskin ihan oman parvekkeen vieressä.

 

Päivän kuvat

 

19.2.2015 iltapäivä

Olipa hienoa tehdä eilisaamun aamulenkki; paljon saatiin kokemusta thai-ihmisten uuden vuoden viettotavoista. Olipa miten pieni ja rähjäinen yritys, ovelle oli pystytetty pöytä, jossa oli ruokaa, juomaa, kukkasia ja suitsukekynttilöitä. Hetki meni tajutessa, ettei kysymyksessä ollut sotatila, kun aivan vieressä alkoi "kranaattituli" - että voikin olla hirvittävä ääni noissa ilotulituspapateissa. Korvat olivat lukossa puolipäivää.

 

Erikoisin kokemus oli, kun törmättiin sattumalta pihalle, jossa autojen eteen oli viritetty pienet pöydät hörsötyksineen. Siinä muutama kaveri luki rukousta kukilla koristellun autonsa edessä. Paksu mamma kävi pistämässä kätensä autojen konepellille höpöttäen ilmeisesti jonkinlaista rukouksen tapaista. Eipä itselle tulisi mieleen siunata omaa ajopeliä vuodenvaihteessa.

 

Bussin piti lähteä illalla yhdeksältä Phuketiin, mutta jouduttiin odottamaan 50 minuuttia, kun uudenvuoden ruuhkat viivyttivät Bangkokista saakka tulevaa bussia. Nukuttiinkin mukavassa bussissa jotenkuten 5-6 tuntia, joten nyt pitäisi vanhustenkin jaksaa riekkua ainakin yhdeksään illalla!

 

Päivän kuvat

18.2.2015 aamu

Kiinalainen Uuden Vuoden aatto - huomenna alkaa kiinalaisen ajanlaskun mukaan vuosi 4713, vuohen vuosi. Tuntuu todella hauskalta, että täällä juhlitaan niin länsimaista kuin myös kiinalaista uutta vuotta. Se meille "oikea" uusi vuosi mahtavine ilotulituksineen jäi näkemättä, kun tultiin tänne juuri uudenvuodenaattona ja oltiin niin uupuneita pitkästä lentomatkasta, että oltiin untenmailla jo alkuillasta.

 

Taitaapa jäädä näkemättä nämä toisetkin kekkerit, kun iltayhdeksältä noustaan bussiin ja hurautetaan kymmenessä tunnissa Phuketiin. Eikä sieltä bussin toisen kerroksen ikkunoistakaan paljon juhlahumua liene katseltavissa - toivottavasti nukkumatti matkustaa samassa bussissa meidän penkkirivillä!

Päivän kuvat

 

17.2.2015 aamu

Kyllä on melkoinen ero hinnoissa, kun hedelmät ostaa paikallisten myyntikojuista, eikä "hienosta" Tescosta. Eilen aamulenkillä ostettiin thai-mummelilta kaksi rasiaa pomeloita ja banaaniterttu, maksoivat yhteensä 1,50 € - Tescossa tuollaisesta yhdestä rasiasta pomeloa saa pulittaa yli 2€.

 

 

 

16.2.2015 aamu

Lueskelen rannalla aurinkotuolissani lehteä, jossa kerrotaan suomalaisten eläkkeistä ja Hurstin leipäjonoista Helsingin Kalliossa. Kummastakin jutusta mieli siirtyy ajattelemaan sitä, miten nuo asiat täällä Thaimaassa hoidetaan.

Sen verran olen asiasta kuullut, että lapset pitävät ikääntyvistä vanhemmistaan huolta. Samanlaista eläkejärjestelmää, kuin meillä on jo vuosikymmeniä käytetty, ei täällä ilmeisestikään ole. Kerjäläisiä olen nähnyt vain muutaman. Romanian mustalaiset tuskin lentelevät tänne kerjäämään. Rannalla kulkee luultavasti polion vaurioittama mies surkastuneine jalkoineen ja kainalosauvoineen. Hänelle jopa meidän kondon siivoojat vievät rahaa ja itsekin on käyty laittamassa hänen kuppiinsa muutama "kymppi".

Suomessa pappien ei tarvitse kulkea elantoaan keräämässä toreilla ja turuilla, kun homma hoituu kirkollisverotuksen kautta. Kun ihmisen on syötävä hengissä pysyäkseen, on täysin ymmärrettävää, että kaikesta maallisesta luopuneiden munkkien on kierreltävä aamuisin täällä Hua Hinin kujilla elantoaan keräämässä. Jotenkin sitä ei osaa rinnastaa kerjäämiseen.

 

15.2.2015 aamu

Nyt iski jonkinmoinen seikkailunhalu, ei kovin mammuttimainen, mutta kumminkin! Jotain vaihtelua tähän rantaeläjän arkeen alettiin kumpikin kaipaamaan. Mikä neuvoksi, kun kovin kauas ei haluta lähteä lentelemään? Mies seikkaili netin google-earthissa sopivaa kohdetta etsiskelemässä. No pöh - eipä keksitty tähän hätään muuta kuin Phuket. Vähän tuntuu hölmöltä, mutta onhan se ihan kiva käydä katsomassa tuttuja paikkoja vuosien takaa. Ja ehtiihän siinä kymmenen tunnin bussimatkan aikana näkemään Thaimaan maaseutuakin.

 

Minkäpä sitä reissaajan luonteelleen mahtaa - silloin on mentävä, kun jalka vielä nousee!

Päivän kuvat

14.2.2015 aamu

Ystävänpäivä. Lieneekö tämä Valentinin päivä levinnyt maapallon jokaiseen kolkkaan? Täällä Thaimaassa ainakin on punaista ja sydämenmuotoista krääsää yllin kyllin kauppojen hyllyillä. Itse tuskin vietämme päivää sen kummemmin kuin muutoinkaan. Toki sentään ajattelen ystäviä, jotka viettävät päiväänsä hiukan toisenlaisessa ilmastossa, kuin me täällä. Niinpä lähetän tämän runon myötä täältä aurinkoa ja lämpöä ystävillemme ympäri maapalloa!

 

Miten mukavalta se tuntuukaan
aina silloin, kun toisiamme tavataan.
Yhteisiä päiviä muistellaan,
jotain mukavaa yhdessä suunnitellaan.

Jokainen meistä tarvitsee ystävää,
joka mielenliikkeitämme ymmärtää,
jonka kanssa voi olla oma itsensä,
eikä tarvitse puutteitaan peitellä.

Ystävä virheistäkin sanoa saa,
niistä sanoista voi kantansa tarkistaa.
Lempeä kannustuksensa innoittaa,
sielun pohjia myöten soimaan saa.
Bigi

 

 

Ystävä kertoi ostaneensa "rojutorilta" hyvää kynsilakkaa, jota saa 100 batilla (2,75 €) neljä pulloa. No pitihän minunkin sinne toriostoksille laittautua. Testasinkin jo eilen - hyvältä vaikuttaa.

 

Päivän kuvat

 

13.2.2015 aamu

On tiettyjä paikkoja, jotka täältä jäävät erityisesti mieleen, kun palataan kulkemaan omia aamuisia polkujaan liukkailla jäisillä teillä kotosuomessa. Yksi tällainen paikka on radanvarressa vilkkaassa risteyksessä oleva tori, josta paikalliset käyvät ostamassa aamulla eväitä kouluun rientäville lapsilleen ja lounasevääksi itselleen.

 

Kivaa on katsella torin vilkasta elämää. Siellä näkee mukavan munkin, joka siunaa rukousasennossa olevia almunantajia. Huuteleepa meillekin iloisesti huomenensa. Tältä torilta ostan tuoreita kukkasia, eilen mukaan tarttui seitsemän punaista ruusua, jotka koristivat pöytää, kun ystävät Raili ja Pentti tulivat visiittiin. Olisipa kotonakin yhtä edullisia kukkia, niin niitä tulisi useammin hankittua - ruusukimppu maksoi 70 batia eli maksoin yhdestä ruususta 0,27 €.

 

Päivän kuvat

 

12.2.2015 aamu

Keskiviikon siivouspäivä - joutavaa aikaa luuhailla ostoksilla Market Villagessa. Rohkeasti sovitin Crocsin myymälässä minulle kahta numeroa pienempiä kenkiä (suurempia ei ollut), ja kas, hyvin mahtuivat jalkaan. Kun täältä saa todella edullisesti aitoja helmiä, pysähdyin ihailemaan yhden myyntikojun vitriinin kauniita helmisormuksia. Enpä raskinut jättää sormeeni halunnutta ihanuutta myyntitiskille - 50% alennuksessa olleesta rinkulasta joutui pulittamaan 1.000 batia (27 €). Ei paha!

kuvat

 

Kylläpä on vaikeaa saada oikeanlainen kuva hienosta auringonnoususta. Eilisaamuna tsempattiin ja mentiin rannalle jo aamuseitsemän aikaan, jolloin aurinko on kirkkaanpunainen meren yllä - no eihän sitä saa millään vangittua filmille sellaisena, kuin silmä sen luonnossa näkee. Tässä kuitenkin hyvä yritys näyttää tämä ihmeellinen hetki muillekin.

 

Päivän video

 

 

11.2.2015 aamu

Jos meillä kotosuomessa vouhotetaan, kiroillaan ja naureskellaan viinasten ostamisesta, niin täällä se vasta naurettava systeemi onkin! Kaupasta voi ostaa alkoholia klo 11 - 14 ja tauon jälkeen illalla taas klo 17 eteenpäin.

 

Oltiinpa omassa lähikaupassa (7-eleven) väärään aikaan, ostoskorissa muutama tölkki olutta. Tiskin takana tyttö näyttelee meille kuittia ja kun pudistelemme päätä, kirjoittaa ostokset paperille, laskee hinnan laskimella ja lyö ostokset sitten myöhemmin kassakoneeseen. Joku tiesi kertoa, ettei kassakone ota vastaan alkoholijuomien koodeja kiellettynä aikana. Osataan sitä täälläkin laatia näitä hienoa kieltolakeja! Täyttyiköhän lain kirjain tässä kokemassamme tapauksessa?

Päivän kuva

 

10.2.2015 aamu

Koti-ikäväkö? Ehei - vaikka lapsenlapset muistuvatkin mieleen useasti päivän aikana ja heitä alkaa olla jo ikävä. Tämähän olisikin jo täydellistä, jos kaikki rakkaansa voisi raahata mukanaan tänne talveksi lämmittelemään. Vaikka täällä ollaan vielä liki kolme viikkoa, alkaa se kotiinlähtökin jo pikkuhiljaa mielessä kummittelemaan.

 

Läheltä Bangkokin lentokenttää on jo varattu huone Aranta-hotellista viimeiseksi lomapäiväksi. Kun mikään matkatoimisto ei ole meitä hyysäämässä, pitää meidän itse huolehtia vielä tapaamisesta asunnon välittäjän kanssa ja kuljetuksesta Bangkokiin. Sittenpä voikin keskittyä taas pääasiaan - lomanviettoon Hua Hinissä.

Päivän kuvat

 

9.2.2015 aamu

Varhainen sunnuntai aamu on ehdottomasti paras aika lenkkeilyyn. Kun turistit pyllöttävät vielä pieluksillaan, on Hua Hinin keskustassa rauhallista liikkua jalkaisin. Paljasjalkaiset munkit kiertelevät kaduilla oranssinvärisissä kaavuissaan almuja keräämässä. Kun pataan sujauttaa rahaa tai ruokaa, voikin asettua rukousasentoon ja ottaa vastaan munkin siunauksen.

 

Onpa mies yhden kerran tänä talvena pistänyt vastaan tulleen miellyttävän munkin pataan kaksikymppisen, mutta mitään siunauksia hän ei sentään jäänyt odottamaan. Kyllähän tämä "kuvien" palvonta vähän hassulta tuntuu, mutta olkoonpa uskonto sitten mitä tahansa, kunhan se ohjaa meitä hyvän tekemiseen, sitä kunnioitan. Nykyisin uutisia kuunnellessa toivoo, että näitä oikeaan ohjaavia uskontoja harrastettaisiin paljon enemmän!

 

Carolle ja Ekille hyvää kotimatkaa! Ehkä nähdään vielä ensi vuonna näissä samoissa kuvioissa!

Päivän kuvat

 

8.2.2015 aamu

Mikään ei ole niin viisas kuin insinööri. Ei pieni ihminen voi kuin ihmetellä, miten joku insinööri on keksinyt senkin, että toiselta puolelta maapalloa pääsee pienellä lätyllä osallistumaan kotimaassa olevien rakkaidensa elämään - ääni kulkee ja kuva näkyy. Nämä facetimella tai skypellä tehdyt vierailut on parasta tehdä viikonloppuisin, kun arkena viiden tunnin aikaero sotkee kuvioita. Ihmeellistä, että buddha oli eilen meille niin suosiollinen ja antoi nettiyhteyden pysyä päällä, että saatiin puhua pitkät pätkät tyttären, lapsenlasten ja systerin kanssa.

 

Kun tuossa noita insinöörejä ihmettelin, niin pistänpä tähän sunnuntain ratoksi yhden hauskan näkemyksen asiasta.

 

Päivän kuvat

 

7.2.2015 aamu

Kun kierrämme aamulenkillämme paikallisten asuttamia katuja, tuntuu, että jokaisessa talossa on vähintään yksi koira. Sieltä se aidanraosta voi salakavalasti rähähtää, niin että ohikulkijan sydän tekee ylimääräisen voltin. Lisäksi kujilla on laumoittain otuksia, joiden oletan olevan kulkukoiria. Melkoisen rauhallisia tuntuvat olevan, enkä niitä ole osannut pelätä. Muutama lenkkeilijä näyttää varautuneen kepillä, jolla hätistää liian lähelle tulevat tunkeilijat, mutta sellaiseen ei me olla nähty mitään tarvetta.

 

Eilisaamuna lenkillä sattui kauheita - juuri meidän kohdalla yksi koira jäi auton pyörien murskaamaksi. Huh huh - koko päiväksi se surullinen näky jäi verkkokalvolle kummittelemaan.

Päivän kuva

 

6.2.2015 aamupäivällä

Konstit on monet. Mies muisti, että Takiabin rannalla toimii netti - siispä sinne lenkkeiltiin eilisaamuna uutisia lukemaan ja sivuja päivittämään. Hikoilusta ei ollut tulla loppua, kun lasit huurussa fläppäriä hakkasin.

 

Kun netti ei toiminut vielä iltapäivälläkään rannalta palattua, kävi mies respassa kovistelemassa ja kertoi johtajalle, että vaimo tarvitsee ehdottomasti nettiä, kun työskentelee sillä päivittäin ja jos asiaan ei saada pian ratkaisua, pitäisi meidän muuttaa muualle.

 

Changin väliaikainen iltaruokala on nyt tässä ihan meidän kulmilla ja siellä on illastettu jo muutamana iltana. Viiniä sieltä ei saa, mutta oma pullo kulkee kätevästi repussa. Ruokakojuja on niin runsaasti, että menee vielä monta iltaa, ennen kuin kaikki herkut on maisteltu.

 

Voi ihme ja kumma!!!!  Kun palattiin illalliselta ja epäuskoisina mentiin nettiin, kaikki pelasikin moitteettomasti. Olisiko miehen päivällä tekemä kovistelu viimein tehonnut? Nyt frouva on toistaiseksi taas tyytyväinen.

 

Päivän kuvat

 

5.2.2015 aamupäivällä

KELTAINEN  MEKKO !!!!!! Siinä se tuli vastaan kauppareissulla Market Villagen käytävällä. Onneksi myyjätyttö ei antanut periksi, kun yritin piipittää, että en minä tuhon luomukseen mahdu. Ja kun nyt oli kaupantekoon ryhdytty, myipä vielä pirteän pikkumekon samaan syssyyn. Nytpä ei hyttysten pitäisi tulla lähelle, kun illalla pyyhällän kaduilla keltaiset helmat hulmuten. Kauppakeskuksesta ostin tiikeribalsamia, jolla yritän päästä eroon kutiavista hyttysten aiheuttamista paukamista.

 

Nettiongelmaan ei vieläkään ole saatu ratkaisua. Kun mies käy valittamassa asiasta respassa, vastataan sieltä aina vaan "tu mollou (tomorrow)". Tuskaa helpottaa vähän se, että eilen iltapäivällä tulivat samassa kompleksissa asuvat Liisa ja Seppo meille ongelmaa ihmettelemään. Seppo soitteli kokeneena "hätistelijänä" paikalliselle "Elisalle". Jospa nyt tänään saataisiin homma pelaamaan!

 

Mekkokuvat

 

4.2.2015 aamupäivällä

Olipa rauhallista tehdä ostoksia Premium Outletissä - vain muutama asiakas koko suuressa ostoskeskuksessa. Meiltä Hua Hinistä sinne on matkaa 40 km, joten helpointa oli ottaa taksi, joka jäi odottamaan ostoskierroksen ajaksi. Vaikeaa oli saada selvää hänen thai-englannistaan ja ilmeisesti samoin hänellä oli vaikeuksia ymmärtää meidän englannin mongerrustamme.

 

Ihmeellistä - meille kummallekin löytyi sopivan kokoiset Ecco-sandaalit. Valinnanvaraa ei ollut, vain yhdet sandaalit olivat tarpeeksi isot. Keltaista mekkoa en sieltäkään löytänyt. Kahta mustavalkoista mekkoa sovitin, mutta näytin niissä sukkahousuihin tungetulta possulta - myös miehen ilmeestä näki, että oli ihan samaa mieltä. Isokokoiselle miehelle sen sijaan löytyi neljä T-paitaa.

 

Iltaa vietettiin ystävien kauniissa kodissa Baan Finlandilla  ja illallisella "Eat@HuaHinissä".

 

Taas istutaan "Mix&Matchin" terassilla, kun hemmetin nettiyhteys kotona ei vieläkään toimi.

Päivän kuvat

 

3.2.2015 iltapäivällä

Frouvalla vaikea aamu - NETTI  EI  TOIMI!!!! Niinpä tavoista poiketen unta oli vedeltävä kaaliin puoli seitsemään, jolloin olikin jo aika valmistautua aamulenkille. Itsellä kuukaudeksi ostettu nettiaika kului loppuun jo lauantaina, eikä uutta nettikorttia voinut ostaa respasta - lupasivat, että maanantaina kortteja olisi saatavilla. Eipä vaan ollut! Onneksi miehen kortissa oli aikaa vielä jäljellä, joten on pystytty toimimaan netissä vuorotellen. Tänä aamuna netissä jokin isompi ongelma!

 

Myös miehen purukalustossa ongelmia. Hampaasta  lohkesi paikka, joka aiheuttaa poskilihakseen puremista. Pieni, mutta harmillinen vika.  Onneksi Bangkok Hospital on kadun toisella puolella, josta ongelmaan käytiin hakemassa helpotusta heti aamiaisen jälkeen. Homma hoitui hienosti tunnissa ilman ajanvarausta. Viime talvena saatu asiakaskortti helpotti sisään kirjautumista, kun asiakastiedot valokuvineen löytyivät sairaalan tietokannasta.

 

Tänään rannalle lähtö ei houkuttanut, vaan hypättiin pirssiin ja huristeltiin Cha Amista 10 kilometrin päässä olevaan outletiin ostoksille. Siitä lisää huomenna....

 

Näitä juttuja kirjoittelen nyt Market Villagessa sijaitsevan "Mix& Matchin" terassilla, jonka nettiyhteys toimii.

 

 

2.2.2015 aamulla

Taas kerran tultiin jälkijunassa, kun illallispaikkaa valittiin. Olin koko päivän jo maiskutellut haaveissani hiiligrillillä grillattua kalaa, jota aiottiin mennä syömään Market Villagen ulkotorille pystytettyyn "Chang-kuppilaan". Sepä olikin vain väliaikainen ravintola ja olivat ryökäleet pistäneet sen nyt pakettiin. Vain kerran ehdittiin käydä siellä syömässä grillattua broileria. Toivottavasti se vielä ilmestyy johonkin aukiolle Hua Hinissa.

 

Pieleen meni myös täksi illaksi suunniteltu illallinen "Eat@HuaHinissä" ystävien kanssa. Kun käytiin eilen tekemässä pöytävarausta, pahoittelivat ja kertoivat, että kuppila on kiinni maanantaina. Täytynee keksiä joku muu mukava paikka illaksi.

 

Päivän kuvat    Video: Sunnuntai-aamu

 

1.2.2015 aamulla

Turhaa jännitin! eilen käytiin hakemassa uudet silmälasit. Todella hyvät! Moni voi ihmetellä, mitä jännittämistä moisessa asiassa on. Itselle on käynyt joskus kauan sitten niin, että uusilla laseilla ei voinut lukea ollenkaan ja homma piti laittaa uusiksi.

 

Samalla reissulla törmättiin tuttuihin, joihin tutustuttiin täällä viime talvena. Ensi viikolla mennään yhdessä syömään ja katsomaan heidän omistamaansa kotia Hua Hinissä.

 

"Antakaa lasten tulla minun tyköni" - jotenkin tuo raamatun lause tuli mieleen, kun omalla rannalla suloinen pikkuinen thai-tyttö tykästyi pappaan (meidän talon rantavahdin tytär) ja omasta vapaasta tahdostaan änkesi mieheni syliin ja osoitteli isoveljen lennättämää leijaa. Kun kaivoin kännykän esiin ja sain otettua kuvan, hänpä kiepsahti viereeni ja tottuneesti alkoi selata kameran kuvia, uskomatonta - ikää hänellä oli korkeintaan 3 vuotta.

Päivän kuvat

 

31.1.2015 aamulla

Tervehdys aamulenkiltä.

auringonnousu

 

Aamulenkille on parasta suunnistaa heti, kun aurinko alkaa pirskottaa ensisäteitään. Kun yleensä herään aamuviideltä, ehtii lenkille reippaasti jo seitsemän aikaan. Eilinen lenkki Takiabiin puolenpäivän aikaan tuntui rankemmalta, kun aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Onneksi leuto tuuli helpotti rannalla oleilua ja päivää vietettiin mukavassa seurassa. Ruuhkaiseen bussiinkaan ei tarvinnut itseään änkeä, kun kotiin palattiin Caron ja Ekin tilaamalla tuk-tukilla.

 

30.1.2015 aamulla

Hyvä, ettei täällä Thaimaan huushollissa ole henkilövaakaa. Onpahan yksi mielipaha vähemmän, kun kilojaan ei pysty tarkistamaan. Kun vatsaa vetää sisäänpäin, voi helposti kuvitella jopa laihtuneensa täällä. On minulla sentään mittanauha mukana, mutta sehän horisee ihan omiaan. Samoin näyttää valehtelevan nuo syntymäpäivänä paljon otetut valokuvatkin. Taidankin keskittyä jatkossa pelkkiin maisemakuviin, mutta kun niitäkin on tullut kuvattua vuosien saatossa täällä Hua Hinissä kasapäin.

 

Loma on nyt puolivälissä. Millekään dieetille en näiksi neljäksi ja puoleksi viikoksi aio ryhtyä. Kituutetaan sitten kotimaassa. Aamiaisen jälkeen puen Eccot jalkaan ja pistetään tossua toisen eteen kohti Takiabin rantaa (n. 6 km). Ehkäpä se siitä......

 

29.1.2015 aamulla

Ihan mukavan leppoisasti tuli synttäripäivä vietettyä. Aamulenkin varrelta hankittiin kaksi orkideanippua (40 batia = 1,10 €) ja aamiaiselle lihavartaita ihan tietyiltä mukavilta myyjiltä, joita moikkaillaan aamulenkillämme. Niitä hiiligrillissä paistettuja vartaita tullaan ostamaan jatkossakin; olivat tosi hyviä ja hintakin ihan kohdallaan - 0,14 € kappale.

Sillä aikaa, kun siivoojat riehuivat kämpässämme, lounastettiin rannan kuppilassa, joka oli siivouspäivästä huolimatta auki. Ihmetellä täytyy, että nämä yrittäjät eivät saa levittää aurinkotuolejaan rannalle keskiviikkoisin muka yleisen siivouksen vuoksi - kertaakaan ei olla nähty mitään rannan siivoamista.

Illalla ajeltiin taksilla Hua Hinin keskustaan (3 km) illalliselle ravintola Jasmineen. Vaikka coctailit eivät olekaan "se mun juttu", annoin periaatteilleni sen verran periksi, että ryystin pinacoladan illan päätteeksi Hiltonin lähellä olevassa baarissa.

 

Kun mittarissa on nyt sixtisix, voi täydellä syyllä yhtyä tämän kortin aatoksiin
 

Päivän kuvat

 

28.1.2015 aamulla klo 5:00

Frouvan syntymäpäivä! Mitähän päivä sitten tuokaan tullessaan? Ainakin sen, että kutiavia hyttysten aiheuttamia paukamia joutuu raapimaan ja Hydrokortisonilla voitelemaan. Ovatkin ihan eri sorttia nämä Thaimaan inisijät, jotka eivät inise, vaan salakavalasti turistia tuikkaavat. Vaikka kuinka itseään hyttysmyrkyillä holvaa illalla syömään lähtiessään, niin aina sieltä joku paikka löytyy, johon tuikata. Minulle se aiheuttaa todella kutiavan ison ja kovan paukaman, jota joutuu sitten hoitamaan monta päivää.

Oppia ikä kaikki - eilen pitkän aamulenkin päätteeksi käveltiin vielä leipomolle. Eipä saatu leipää, kun heillä on putiikki kiinni tiistaina. Illalla päätettiin mennä  San Paulon vieressä olevalle iltatorille syömään. Eipä onnistunut - tori kiinni tiistaisin.

Tänään rannoilla rauhallisempaa - paikat kiinni keskiviikkoisen siivouksen vuoksi.

Nyt aamulenkille - kuvia synttäripäivän varrelta huomenna.

 

 

27.1.2015 aamu

Voi Kreikka minkä teit! Edellisyönä hinnat täällä Thaimaassa nousivat meille eurooppalaisille euron romahduksen myötä. Kun 1.000 batia maksoi meille 5 päivää sitten 26,8 €, jouduttiin eilen siitä pulittamaan 27,9 €. Tammikuun alussa hinta oli vain 25,8 €. Saattaa olla, että euro vielä tästäkin heikkenee - niinpä oli aika viimein mennä optikolle tilaamaan silmälasit, joihin olin saanut reseptin silmälääkäriltä jo kotimaassa. Eihän ne lasit kotimaassakaan enää räkähintaisia ole, muta vaikeaa on vertailu, kun hinta riippuu niin monesta tekijästä: onko kyseessä pelkät lukulasit, miten ohueksi ne hiotaan, valitsenko merkkipokat.....  Ensi perjantaina sitten nähdään, miten homma onnistui. Jännittää!

 

 

26.1.2015 aamu

Onneksi viikonloppu on taas takana ja liikennekin hieman rauhoittuu. Kun palasimme perjantai-iltana illalliselta, olivat liikennevalot tuossa kodin edustalla taas pois käytöstä. Vähän ihmettelimme, kun poliisit olivat liikennettä ohjaamassa ja palolaitoksen auto oli katua pesemässä. Eilen kuulimme, että täällä liikkuvan huhun mukaan joku suomalainen nainen oli saanut siinä surmansa. Varmaa on, ettei katua voi lähteä sokeasti ylittämään jalankulkijana vihreälläkään valolla - joku sieltä joltain kuudelta kaistalta kuitenkin pyyhältää päin punaista.

 

Sunnuntai on paras päivä käydä Cicada markkinoilla, kun Bangkokin väki on jo lähtenyt viikonlopunvietosta koteihinsa. Cicada Market on iso markkinapaikka Hua Hinin laitamilla, joka on auki vain viikonloppuisin. Portilta ostetaan ruokakuponkeja, joilla voi sitten maksaa kojuista keräämänsä ruoka-annokset. Eilen syötiin siellä maukkaita possu- ja kanavartaita ystävien kanssa. Miehet päästettiin turisemaan lasin ääreen, kun me naisporukalla kierreltiin torin ihanuuksia ihmettelemässä. Löysinpä sieltä yhden kauniin kangaslaukun ja hopeiset korvakorut.

 

Päivän kuvat

 

25.1.2015 aamu

Yritän olla sivistynyt ihminen ja suhtautua neutraalisti tässä meidän uima-altaalla pyöriviin itäisiin naapureihimme (huomaa - en edes nyt käyttänyt sitä haukkumanimeä; ihan vaan kahden kesken hiljaa ryssittelemme, kun kohdalle sattuu). Vaikeaa on!!!  Nyt kun telkkari on kunnossa, suoltaa se uutisia Ukrainan tilanteesta ja mieskin lukea paapottaa iPadista, miten vaaralliseksi tilanne voi muuttua meidän Itämerellämme, kun venäläiset ovat ostaneet hemmetisti "tukikohtia" saaristostamme. Voi voi rakas isänmaa!!!

Eilinen oli ehdottomasti kuumin päivä täällä olomme aikana - kuin ryssän helvetissä. Ai niin - tuo "ryssän helvetissähän" tarkoittaa yhtä paljon miinusasteita, kuin täällä on helleasteita. Pakko oli lähteä altaalta kulkemaan pitkin rantaa, kun paikoillaan ei jaksanut kauan olla. Siinä matkan varrella lankesin kauppiaan ansaan - saaliina turkoosit bikinit.

 

24.1.2015 aamu

Hui! Olenkohan tullut vanhaksi, kun täkäläisellä "bussilla" kulkeminen ei enää tahdo oikein millään houkuttaa? Vielä viime talvena täpötäyteen bussiin sulloutumisen otti huumorilla - nyt siitä ei löydä mitään huumoria. Eilisaamuna matkasin Takiabiin kuninkaallisesti bussin ohjaamossa ja seurustelin mukavan kuljettajapojan kanssa (tosin pieniä kielivaikeuksia).

Takiabin rantapaikassa yhä vaisun oloinen tunnelma - yrittäjien bisnekset ei ilmeisestikään pyöri odotetulla tavalla. Harmillista - edellisen vuoden iloisen rento meno on poissa. Muutoin päivä meni mukavasti, kun rannalla seurana oli tuttuja, joita on tapailtu täällä aiempina vuosina (terkkuja Carolle, Ekille ja Karille).

Kun illalla oltiin syömässä "Eat @Hua Hinissä", viereisessä pöydässä oli iso seurue norjalaisia. Poistuessa yksi miehistä kysyi selvällä suomenkielellä "Suomi". En tiedä miksi kaikki peukuttivat, kun myönnettiin olevamme suomalaisia - ihmeen mukavalta se kuitenkin tuntui!

 

23.1.2015 aamu

Ihme ja kumma, eilen saatiin huusholliin uusi telkkari. Samalla tavattiin jopa tämän asunnon omistaja, miellyttävä tohtori, joka tuli itse paikalle katsomaan, että kaikki on kunnossa. Nytpä häneen saadaan suoraan yhteys, kun saatiin hänen e-mail-osoitteensa.

Siivoojatkin tulivat sovittuun aikaan aamukymmeneltä, joten siirsimme aamulenkin myöhemmäksi, että olemme poissa jaloista. En todella suosittele liikuntaa siihen aikaan, kun aurinko on ehtinyt kivuta jo korkealle taivaalla. Tuulikin on viime päivinä tyyntynyt, joten hiki lentää.

Jaksettiinpa vielä kävellä iltapäivällä Suomi-seuran varikolle, jossa nautittiin kotoisasti kaalilaatikkoa. Paluumatkalla maleksittiin Market Villagessa, jossa törmäsin vahingossa kauan etsimääni vyöhön, joka komeili mallinuken uumalla. Etsivä löytää!!

 

22.1.2015 aamu

Kun ravintola-aterian jälkeen ei jaksa lähtä riekkumaan iltakuppiloihin, on todella mukavaa käpsiä omalle parvekkeelle. Yllä tähtitaivas, siedettävä lämpötila +24, leuto tuulen henkäys, kantalasissa kylmää valkkaria - mitäpä sitä ihminen enempää voisi olotilaansa kaivata? Kaiken kukkuraksi pelasi eilisiltana nettikin niin hyvin, että saatettiin katsella siinä parvekkeella istuessamme iPadista lempiohjelmaamme "Hyvät ja huonot uutiset", jopa kaksi jaksoa peräkkäin.

Ihmetellä täytyy, minne ovat hävinneet hyttysetkin iltaamme sulostuttamasta. Yölläkään niistä ei ole ollut pienintäkään kiusaa. Lieneekö syynä se, että niiden on kovin vaikeaa pysytellä ilmassa, kun makkarissa puhaltaa läpi yön pyörivä tuulettimen ilmavirta?

 

21.1.2015 aamu

Huoneiston telkkari päätti, ettei nämä mitään kuvallista antia tarvitse, kun niin vähän jäävät ruutua tuijottamaan. Sen mielestä riittää, että toosasta voi kuunnella uutisankkureiden mölinöitä. No eihän se meidänkään mielestä suuri puute ole, mutta se telkkari nyt sattuu kumminkin kuulumaan kämpän vuokraan. Mies kävi kertomassa respassa tapahtuneesta. Illansuussa joku poika kävi katsomassa, että vika oli todellinen ja jotenkin saimme hänen puheestaan selville, että asiasta pitäisi taas käydä kertomassa henkilökunnalle. Ja niinpä tehtiin - lupasivat soittaa jonnekin. Saapa nähdä milloin meidän nurkassa komeilee uusi uljas töllötin!

 

20.1.2015 aamu

No nyt ne on sitten loppu - kotoa mukaan otetut ruisleipäviipaleet. Muutama hapankorppusiivu on sentään vielä jäljellä pahinta ruisleivän puutteen vieroitusoiretta torjumaan. Market Villagen Tescosta yritettiin etsiä jotain tummaa leipää, mutta eihän niiden valikoimiin sellainen ole eksynyt.

Mikä loistava oivallus - aamulenkillä hiffattiin saksalainen leipomo. Sinnepä siis valikoimaa katsastamaan! Ojentelin jo kättäni kohti koria, jossa oli hiukan tummempia sämpylöitä, kun vierestäni kuulin rouvan sanovan "murteellisella" suomenkielellä - "Nuo ei ole hyviä". Hänkin oli leipomossa samalla asialla ja tiesi mitä ottaa, kun on täällä kertomansa mukaan asunut jo yli 20 vuotta. Nyt meillä on tuhtia tavaraa - vuokaleipää, joka on pääosin ruista. Siitäpä laitetaan pari palaa evääksi altaalle, jossa ei ole allasravintolaa. Johan on oman ruokavalion mukaista purtavaa!

 

19.1.2015 aamu

Jokohan tämä runsas päivittäinen käveleminen antoi ensimmäisen merkin tahdin keventämiseksi? Eilisaamuna oli aamulenkki parasta jättää suorittamatta, kun yöllä heräsin useaan otteeseen oikean jalkaterän kipuiluun. Päivittäin tulee helposti kävelleeksi noin 10 kilometrin matkan, eikä askellus ole mitenkään kevyttä näillä muhkuraisilla jalkakäytävillä.  Iltaa kohti kipu kuitenkin hellitti, eikä tohtoria vielä tässä vaiheessa tarvittu. Auttaisikohan täällä runsaasti tarjolla oleva jalkahieronta?

 

18.1.2015 aamu

Viikonloppu! Täällä se tarkoittaa sitä, että paikallista väkeä tulee autoillaan Bangkokista viikonlopun viettoon kuninkaalliseen lomakaupunkiin ja ruuhkat ovat sen mukaiset. Meidän on vaikeaa ymmärtää tätä thaimaalaisten ajatuksen juoksua, kun vilkkaimpaan viikonlopun aikaan jalankulkijoiden liikennevalot asuntomme edessä ovat poissa käytöstä - juuri silloin, kun niitä kipeimmin tarvittaisiin. Lähin kadun ylityspaikka on Market Villagen kohdalla oleva ylikulkusilta, jonne on matkaa 600 metriä. Kadun toiselle puolelle pääseminen on uhkarohkea yritys ilman liikennevaloja, semminkin kun siihenkään ei voi sokeasti luottaa, että kaikki ajoneuvot niihin punaisiin valoihin pysähtyisivät. Täytynee pysytellä viikonloppuisin "omalla puolellaan" katua.

 

Päivän kuvat

17.1.2015 aamu

Eipä ollut entisensä Takiabin aurinkorantakaan. Entinen suosikkipaikkammekin tuntui apeammalta kuin viime talvena. Henkilökuntaa oli vähemmän, kun ranta-alueelta oli häädetty iso osa aurinkotuoleista. Kuulemani mukaan nykyisin hallitseva sotilasjuntta on määrännyt leveät ranta-alueet pois ravintolayrittäjien käytöstä. Kyllä sen tilanteen jotenkin vaistoaa yrittäjien käytöksestä.

Hua Hinissä talvisin viihtyviä suomalaisia tapaa täällä Takiabin rannalla vieläkin. Sattumoisin kummallekin puolellemme parkkeerasi edellisen talven tuttuja Kaakkois-Suomesta.

Rantakaupustelijat ovat yhtä aktiivisia kuin ennenkin. Oikeastaan hyvä niin - iloinen myyjätyttö sai kaupattua minulle kaksi pikkumekkoa, joiden sovittaminen rannalla oli kuin sikaa säkissä ostaisi. Peilinä sai luvan toimia ympärillä peukuttavat kanssaihmiset.

 

Päivän kuvat

16.1.2015 aamu

Miten voikaan olla näin vaikeaa saada siivooja hoitamaan imurointi ja lakanoidenvaihto. Kyllähän tämänkokoisen huoneiston voisi itsekin siivota, jos jostain löytyisi pölynimuri. Oma lukunsa on tietysti myös lakanoiden ja pyyhkeiden roudaaminen pesulaan.

Siivoojien piti sopimuksen mukaan tulla keskiviikkona, eivät tulleet. Mies kävi respassa kyselemässä asiaa - lupasivat tulla seuraavana päivänä. Eipä ollut mitään siivouskeijua käynyt meidän luukussa. Taas mies meni vienosti kyselemään, milloin me mahdollisesti voitaisiin saada siivoojat paikalle - luvattiin, että tänä aamuna klo 8 aikaan alkaa siivous. Toiveikkaina raotettiin asunnon ovea lenkiltä palatessa - - eikä - kukaan ei ollut käynyt rätin kanssa riekkumassa kämpässämme poissa ollessamme. Mikä neuvoksi? Mitään äänen korottamista, huutamisesta puhumattakaan, ei täällä sovi esittää.

Oltiin jo lähdössä respaan asiaa tiedustamaan, kun kuultiin käytävästä lupaavia ääniä. Niinpä laitoimme aamiaisen ja laittauduimme parvekkeelle sitä nauttimaan. Nyt soi ovikello ja sisään pujahtaa kolme siivouskeijua, jotka tekevät yli tunnin hommia asunnon kiillottamiseksi. Itse pakenimme alakertaan ja uima-altaan ääreen homman valmistumista odottelemaan.

Päivän kuva

 

15.1.2015 aamu

Eihän me mitään rasisteja olla, mutta kyllä pinnaa kiristää nämä  itänaapurista tänne meidän uima-altaalle pesiytyneet "ystävät". Kovan tuulen takia lähdettiin eilisaamuna bussilla Takiabin rannalle, joka on tyynempi ranta. Siinä sitten hämmästeltiin, kun ranta olikin autio, vain kuppilat olivat auki. Koko Hua Hinin ranta oli raivattu aurinkotuoleista kokonaiseksi päiväksi siivousoperaation vuoksi. Pakko oli palata omalle uima-altaalle, kun meidänkin kodissa piti olla siivouspäivä. Syystä tai toisesta siivousta ei kuitenkaan tehty, vaan lupasivat hoitaa asian tänään.

 

Ihan mukava nurkkaus sieltä altaalta löydettiin, mutta mutta..... Vähän häiritsevää oli väistellä palloa, joka jatkuvasti lensi loosiimme, kun naapurin pojat pelasivat meluisasti jalkapalloa nurmialueella, jonne ei saa viedä edes aurinkotuoleja. En halua olla mitenkään niuho, mutta samat säännöt pitäisi mielestäni koskea meitä kaikkia.

 

 

14.1.2015 aamu

Talvi se on täälläkin - aamulla varhain lämpömittari näytti vai 22 astetta. Navakka tuuli puhaltelee rannoilla, eikä uima-altaallakaan olla oltu kahteen päivään. Eilen tallustettiin puolen päivän aikaan 6 km Takiabin kalastajakylään, mutta takaisin ajeltiin bussilla.

Kaikenlaisia hulluja päähänpistoja joutilaan mieleen iskeekin. Eilisen hullutus oli keltainen mekko, jota sitten etsittiin kauppakeskuksen putiikeista. Kun vaatekaapissa on enimmäkseen mustia vaatteita, olisi räväkkä keltainen mekko oikea piristysruiske. Koko elämäni aikana minulla on ollut vain yksi ainoa keltainen pusero. No eipä sitä keltaista mekkoa vielä löytynyt - kassiin sujahti pitkä aniliininpunainen ihanuus ja kirkkaan punainen pikkumekko. Etsintä jatkuu......

 

Päivän kuvat

13.1.2015 aamu

Joidenkin asioiden ei tahtoisi muuttuvan koskaan. Itselle sellaisia asioita ovat täällä Hua Hinissä aiempina vuosina mukavina ja hyödyllisinä koetut paikat. Eilen "pilvisenä päivänä" patikoitiin kaupungin keskustaan ja aiottiin mennä lounaalle Hiltonin vieressä olevan rantatöyrään kuppilaan. Joku hemmetti oli pistänyt mukavan ravintelin pillit pussiin ja nyt paikalla oli vain ikävännäköisiä penkkejä ilman mitään aurinkovarjoja ja tuulensuojaa.

Samoin on poissa moni muukin putiikki, joista olin suunnitellut hankkivani täältä mm. kenkiä. Täytynee yrittää löytää tilalle uudet kuviot!

 

 

12.1.2015 aamu

Kun eilisaamu valkeni pilvisenä, ajateltiin jättää aamulenkki väliin ja kävellä n. 6 kilometrin matka Takiabiin myöhemmin päivällä. Niinpä meillä oli hyvää aikaa siinä aamupäivällä hoitaa kotiaskareita ja sain viimein hoidettua "oman pesän" rakennuksenkin loppuun. Nyt seiniä koristavat pöytätabletit, jotka hankittiin Market Villagesta edellisenä iltana. Mistään ei onnistuttu löytämään mitään julisteita seinälle laitettavaksi.

 

Päivälle aiottu kävelylenkki jäi kuitenkin tekemättä, kun taivas repesi puolen päivän aikaan, eikä siinä helteessä sitten taivalla vanha Erkkikään!

 

Päivän kuvat

11.1.2015 aamu

On se vaan hassua, miten hirvittävän tärkeäksi nämä nettiyhteydet ovat nykyihmisille tulleet (ei yksinomaan itselleni). Eilisaamuna ei ainakaan meidän talosta päästy nettiin ja asiaa oli respassa ihmettelemässä muutkin. Ilmeisesti vika oli laajempi, kun yhteydet saatiin toimimaan vasta iltapäivällä. Niinpä oli turvauduttava telkkarin "BBC World Newsin" uutisiin, jotka ovat pari päivää keskittyneet melkein pelkästään Pariisin terrori-iskuun.

Illansuussa pystyttiin jo kuuntelemaan musaa Spotifyn kautta ja illalla yhteydet olivat jopa niin hyvät, että voitiin katsella iPadista pari osaa "Sykkeestä". Muutamaksi minuutiksi katkesi sähkötkin iltamyöhällä, matkalle mukaan otettu fikkari olikin siis ihan tarpeellinen kapistus.

 

 

10.1.2015 iltapäivä

Joskus on saatava "kunnollista länsimaista ruokaa". Market Villagesta löydettiin mainio ruokapaikka "Sizzler", jossa on mahtava salaattipöytä. Onhan se hintaero täkäläisittäin huomattava verrattuna thai-ruokapaikkaan. Kun thairuoan salaatteineen saa paikasta riippuen noin 4 eurolla, joutuu Sizzlerissä salaattipöydästä, kunnollisesta austraalialaisesta pihvistä ja jälkiruokapöydästä pulittamaan noin 9 euroa. No onhan sekin ihan uskomattoman edullista verrattuna kotimaan ravintolahintoihin!

 

Päivän kuvat

9.1.2015 iltapäivä

Mukavalta tuntui, kun toissailtana suomalainen pariskunta pysäytti kadulla ja vaimo kertoi, että on jo vuosia lukenut matkablogejani (terkkuja heille). En voi kuin ihmetellä, miten he osasivat tunnistaa minut livenä?

 

Muutenkin olisi mukavaa tietää, paljonko blogini lukijoista on tällä hetkellä täällä Hua Hinissä. Laitoin tämän sivun vasempaan yläkulmaan vieraskirja-täpän, josta minulle on helppoa kommentoida.

 

Päivän kuvat

 

8.1.2015 iltapäivä

Kello on aamulla kuusi - päivä ei ole vielä valjennut makkarin verhojen takana. Mieleen hiipii ajatus, että tänään on ennusteiden mukaan sadepäivä, joten ylösnousulla ei ole kiire. Uni ei kuitenkaan suostu enää tulemaan, joten noustaan ylös ensimmäisten auringonsäteiden myötä. Kun ennuste ei vielä näytä olevan toteutumassa, puetaan ylle lenkkivaatteet ja pujahdetaan aamuisen harrastuksensa pariin. Aamiainenkin syödään normaaliin tapaan parvekkeella.

Kun povattua sadetta ei näy, ei kuulu, raahataan rannalle aurinkotuolinsa ja muu pakollinen rekvisiittansa. Puolituntinen ehditään höpöttää uusien tuttavuuksiemme, Sepon ja Liisan, kanssa. Muutama vesipisara pistää meidät kokoamaan tavaramme ja siirtymään sisätiloihin. Katin kontit - ihan turhaan sieltä rannalta poistuttiin - aurinko paistaa ihan mukavasti nytkin omalle parvekkeelle! Että sellainen trooppinen MYRSKY!!!!!!!!

 

Päivän kuvat

Video

7.1.2015 aamu

Kun kotimaassa huoneistoa varattiin, ajateltiin hoitaa kämpän siivous itse. Olipa tyhmä ajatus. Itsepalvelukulttuuriin tottuneina meidän on hankalampaa solahtaa tähän palvelukulttuuriin. Kun huushollissa ei ole pölynimuria, olisi siivoaminen pelkän mopin kanssa haasteellista. Nyt meillä on sopimus, että siivoojat käyvät kerran viikossa (keskiviikkoisin klo 13) hoitamassa homman. Samalla he vaihtavat vuodetekstiilit ja pyyhkeet. Hintakaan ei ole päätähuimaava - 11,50 € siivouskerralta.

Kun siivouspartio tulee, on meidän parasta poistua kaupungille pilvipoutaa viettämään. Huomenna on luvassa vesisade, jolloin päivää kulutetaan kotona lueskellen ja iPadista telkkaria katsellen.

 

Päivän kuvat

6.1.2015 aamu

Kylläpä asioiden hoitaminen vieraassa maassa ja kulttuurissa ottaa lujille. Kotia on nyt laitettu melkein viikko ja vieläkään kaikki ei ole ihan kohdallaan. Aurinkotuolien etsiminen ei vielä eilen tuottanut tulosta, mutta ystäviltä saatiin vinkki, mistä lähteä niitä pyydystämään, kun oltiin heidän kanssaan illallisella Sailomissa. Tämän aamun lenkkeily tehtiinkin sitten putiikkiin, josta saatiin ostettua viimeiset näytekappaleet (taitaa olla suosittua tämä omien tuolien hankkiminen). Nyt voidaan raahata hyvillä mielin omia punkkia rannalle, jossa riittää tilaa, eikä tarvitse lojua vierivieressä vieraiden ihmisten kanssa.

Päivän kuvat

 

5.1.2015 aamu

Kevyenä on onnistuttu pitämään eväät vielä toistaiseksi ja liikuntaakin tulee harrastettua itsestään, kun parkkihallissa ei ole omaa kulkupeliä odottamassa. Viimetalviset  herkut on unohdettu, eikä hampurilaisia, ranskalaisia ja uppopaistettuja eväitä tee edes mieli. Syytä onkin keventää, kun bikinikauppias onnistui kauppaamaan lohenpunaiset pikku-pikku-sellaiset - ovat ihan vaan pikkuisen naftit. En tiedä onnistuinko tinkimään hyvän hinnan, mutta mielestäni n. 14 € ei ole paha hinta tällaisista vetimistä.

Eilen oltiin ensimmäistä kertaa rannalla aurinkotuoleissa, kun oman residenssin uima-allaspaikat olivat täynnä. Mukavampaa olisi oleilla omalla altaalla, mutta kun sinne olisi ilmeisesti rynnättävä aamuvarhaisella, ei sekään sovi meidän ohjelmaan. Kun täällä nyt ollaan vielä useita viikkoja, omien edullisten tuolien hankinta on käynyt mielessä. Niinpä tänään lähdetäänkin etsiskelemään kaupungilta kevyitä "Mimmi"-tuoleja.

 

 

4.1.2015 aamu

Täälläkin vietetään Uuden Vuoden pitkiä vapaita ja liikenne on sen mukainen. Hengästyttävät ruuhkat joka paikassa. Onneksi pian koittaa arki. Fiksuin tapa on ollut liikkua jalkaisin, mutta siinäkin piilee omat vaaransa. Katua ylittäessä on muistettava vasemmanpuoleinen liikenne, ettei  hyppää ajatuksissaan "väärästä" suunnasta tulevien ajoneuvojen eteen. Epätasaisella jalkakäytävällä on paras katsoa jalkoihinsa, ettei ole alinomaa turvallaan.... ja sitten kun tuijottaa jalkateriään, voi iskeä päänsä keskellä kulkuväylää matalalla olevaan katukylttiin. Mies pyydysti eilen ensimmäisen ruhjeensa keskelle päätä, jota sitten laastarilla paikkailin.

 

 

3.1.2015 aamu

Koville ottaa! Tällaiselle nettifriikille verkon puuttuminen on pieni katastrofi. "Kotona" yhteys toimii miten sattuu, eikä mitään asiaa saa toimitettua kunnolla loppuun. Aamulenkillä tultiin kaupungin keskustaan koneet selkärepussa ja istahdettiin "All In Hua Hin"-ravintolaan kahvikupin ääreen. Joitakin juttuja ehdin täällä päivittää, kunnes yhteys katkesi. Mix&Matchin terassilla hommia jatkettiin ailahtelevan verkon kanssa. Tässäpä sitten meneekin mukavasti kahden kuukauden loma nettiyhteyttä etsiskellessä! (Kuvia tulossa tänne verkkoonkin, sitten kun Buddha suo).

 

 

2.1.2015 aamu

Kyllä kylmän kolkostakin tilasta saadaan mukava tekstiileillä tuunaamalla. Marke-Villagen ostoskärryihin kerättiin päiväpeitto kolkkoa sohvaa koristamaan, 3 koristetyynyä, matto, pöytävalaisin, pöytätabletteja ja kaksi orkideanippua. Kun "kodista" ei löytynyt yhtään kattilaakaan, jouduttiin sellainenkin hankkimaan. Tänään lähdetään etsimään viinilaseja, kun eilen ei niitä vielä kaupasta löydetty. Illalla tulee ystävät visiittiin ja olisi mukavampi tarjota viiniä oikeista viinilaseista; kaapista löytyi vain pelkkiä vesilaseja.

Valokuvat

1.1.2015 aamu

Pitkän lentomatkan jälkeen kahdentoista tunnin unet!!! Vieläkin olo pöpperöinen, vaikka koneessa onnistuin torkkumaan muutaman tunnin. Kotona netin kautta ostettu bussilippu lentokentältä Hua Hiniin jäi käyttämättä, kun bussiasemalle ei ehditty ajoissa. Kone oli Helsingistä lähdettäessä puoli tuntia myöhässä; Bangkokin kentällä jouduttiin odottamaan parikymmentä minuuttia sisääntuloputkelle ja joku viisas oli nostanut yhden matkalaukuistamme hihnan ulkopuolelle, jota sitten turhaan odottelimme viimeiseen asti hihnan ääressä.

Niinpä sitten matkasimme parinsadan kilometrin matkan taksilla pitkin ruuhkaisia teitä yli kolme tuntia. Ei ihme, jos olo olikin superväsynyt, kun kotoa lähdöstä oli kulunut yli kaksikymmentä tuntia.

 

Asunto on muutoin ihan miellyttävä, mutta olohuone on hiukan kolkko mustine nahkasohvineen, eikä nettiyhteyttä ole saatu vielä pelaamaan. Töitä siis riittää täksi päiväksi, että tästä huoneistosta saataisiin aikaan KOTI!

 

   
 

Thaimaa-sivut

 

Matkakertomuksia, blogeja, matkakuvia, tietoa paikkakunnittain....

 

 

Mitä matkalle mukaan

 

 

Tunnisteet: matkakertomus Thaimaa, Thaimaan matkakertomuksia, Thaimaa blogi, Thaimaan matka, Thaimaa kuvia, kokemuksia Thaimaasta, Hua Hin matkakertomus, Hua Hin blogi, Hua Hin kuvia, matkakohde Hua Hin,