Onnittelu Runote-kortitFB-kortitKännykkäänTulostettavatPerhe & kotiViihde

Birgitin runot

VALIKKO

Runoja Birgit Ahokas

Joulurunoja

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ADVENTTINA

Päivänkajo aikaan adventin
vain toviksi silmänsä näyttää.
On aika nyt levätä ihmisen,
kun pimeys pirtin täyttää.
Nyt sytytä valo kynttilään
se tuo lämpöä, lohtua pimeään.
Tulenliekki kun talvi-illassa loistaa,
se lohduttaa ja ankeutta poistaa.

Birgit Ahokas

 


Katsoo ikkunasta keltainen kuu
ja pakkanen nurkissa paukkuu.
Oksiaan ojentelee huurteinen puu
jossain kaukana Halli haukkuu.
Jouluyön aitoa tunnelmaa
hakee ihminen mielestänsä,
vai onko se pelkkää unelmaa
jonka löytää vain sielustansa?
Birgit Ahokas


Nyt mielessäin utuisen matkan teen
ja palaan muistojen lapsuuteen,
jolloin Joulu oli sadun ihmemaa
ja kaikki siinä kuin unelmaa.

Vaikka aika oli köyhä ja puutteellinen,
oli joulun tunnelma täydellinen.
Jostain äiti herkut taikoi ja loi
ne tyhjästä leipoen pöytään toi.

Tuoksui rakas kotimme kanelilta,
joulukuusen oksilta, omenilta,
joulupuuronkin aromi ihanalta,
kun se leijaili sieraimiin kannen alta.

Kunpa tunteet lapsuuden saisi takaisin
ne lapsenlapsille muistoiksi jakaisin.
Kaiken lämmön, hellyyden, rakkauden
soisin aarteeksi tulevien polvien.
Birgit Ahokas


Liekki lämmin ikkunoista
talvi-iltaan kajastaa.
Tupa pieni, puitteet joista
hyvän joulumielen saa.

Lasten silmät kilvan loistaa
Joulua ne odottaa.
Joka vuosi samaa toistaa,
juhla luoksemme kun saa.
Koti muuttuu satumaaksi
tuikut syttyy loistamaan
lapsuusjoulun ainiaaksi
muistoihini kauniin saan.
Birgit Ahokas


Elämässä vähän on pysyvää,
joka sydämeen Joulusta Jouluun jää.
Vaikka nähdä, kuulla ääntäs en voi
Joulu muistot kauniit mieleen toi.
Tässä jouluterveisen lämpimän
rakas ystävä Sulle lähetän.
Birgit Ahokas


On nostalginen hetki
alla lämpöisten vällyjen.
Tämä hauska rekiretki
vie luo aikain menneitten.

On huikea taivaan kaari
ja lunta tuiskuttaa.
Tämä talvinen satujen saari
mielen jouluiseksi saa.

Oi jospa lapsen lailla
sais kokea Joulun sen,
joka kerran lapsuuden mailla
toi onnen syömehen.
Birgit Ahokas

 

Tänä jouluna maa on lumeton,
pimeys ikkunoista siintää.
Voiko joulu olla niin lohduton,
mieleen harmautensa piirtää?
Lämmön jouluun tuovat läheiset,
kaikki rakkaat, rakkaat ihmiset
ja yhdessäolonhetket nuo
ne joulumielen sieluun tuo.
Birgit Ahokas


Peikkoäiti pehmoinen
joulupuuron keitti.
Aattoaamu suloinen
lunta maahan heitti.

Pitkä päivä - peikot huokaa
kunnes ilta sarastaa,
suklaaherkut pöytään tuokaa
massut täyteen niillä saa.

Aattoillan odotuksen
lahjakääröt palkitsee,
tonttu kuullut on toivomuksen
pikkupeikot iloitsee.
Birgit Ahokas
 

Pakkasilta ikkunaruutuun
joulutähtiä piirtää.
Metsänlaidasta saunan sauhut
kodikkaana siintää.
Pihakuusen pienet jouluvalot
talvi-iltaan tuo tunnelmaa.
Odottaa kaikki kylän talot
jouluaattoa rauhaisaa.
Tauonnut on kiire ja touhu,
ihmismielet herkistyy,
vain kerran vuodessa on joulu,
siinä iloon hyvä syy.
Birgit Ahokas

 

II-ADVENTTINA

Kaksi kynttilää sytytän
ikkunalle palamaan.
Talvi-illan pimeään
ne juhlan tuovat valollaan.

Birgit Ahokas

 

Lumivaipan alla uinuu maa
hämy laskee ylle tienoon.
Luonto huokuu rauhan tunnelmaa
mielen johtaa Joulun viettoon.
Jouluaaton lempeä hiljaisuus
valaa iloa sieluillemme,
on lämmin yhdessäolon tilaisuus
jonka luomme rakkaillemme.

Birgit Ahokas
 

 

 

 

Katso joulusivusto

 

Runoja, tekstareita,

e-kortteja, animaatiokuvia,

ym, ym....

birgitmummu

 

 

 

Metsästä kuuluu kummaa ulinaa
Karvakuononojen kuorolaulantaa.
Tahtia lyövät Kisu ja Kassu,
yössä heiluu karvainen tassu.
Kukaan ei toistansa kiusaa nyt,
kun joulun tähti on syttynyt.
Tahdomme Sullekin toivottaa
Joulun aikaa ihanaa!
Birgit Ahokas

 

Karvaiset nenät ikkunassa
silmät viiruina harittaa.
Jouluisen kodin tunnelmassa
kisuja alkaa unettaa.
Mikähän tuolla pihassa liikkuu,
uteliaana ne tapittaa.
Joulun aikaan kummia näkee
- no salaiset puuhat olla saa.
Birgit Ahokas
 

Rakensivat lapset pihaan
lumilinnan suuren,
lumipallot pyörittivät
päälle koivun juuren.
Ikkunat sai jouluilmeen
äidin uutimista,
kuvionsa tähdistä
ja joulupiparista.
Kalusteena pikku pöytä,
tuolejakin kuusi,
nurkassa seisoo pikku uuni
aivan upouusi.
Lasse kantoi linnaan myöskin
joulukuusen soman,
nytpä saivat lapsukaiset
joulupaikan oman.
Birgit Ahokas



Karvakuonot parhaimmissaan
Joulun vieton aloittaa.
Jouluisen kodin tunnelmassa
hiukan hienostella saa.
Mitähän löytyy paketista,
arvaammekin sen,
emäntä sinne piilottanut
on herkkuleivoksen.
Birgit Ahokas

 

On saapunut viimein aika joulun,
lapset sai jättää touhut koulun.
Ulkoa kuulen kalkkeen ja kilkkeen,
näen lasten silmien iloisen pilkkeen.
Riemu on tuvassa ylimmillään,
ei kukaan odottaa malttais millään.
Aattoilta kuluu syöden, juoden,
riemut lasten iloa tuoden.
Ulkona näkyy jo punainen nuttu,
reessä Joulupukki ja tonttu tuttu.
Kiltteinä ovat olleet Joosua ja Saana,
lahjakääröt heidän kuuluukin jo saada.
Birgit Ahokas

 

Pukin matka lasten luokse
loputtoman pitkä on.
Juokse poro, lujaa juokse
aattoilta lyhyt on.
Lapset oottaa ikkunassa,
milloin pukki kolkuttaa.
Kukaan ei ole nukkumassa,
ennen kuin pakettinsa saa.
Vilahtiko viimein punanuttu,
jännitys nyt tiivistyy.
Onkohan pukki jo meille tuttu,
- sepä nähdään, ovesta kun ilmestyy.
Birgit Ahokas